Tekstit

edistystä - valmis tilkkupeitto.

Kuva
Tilkkuiluun liittyvät suunnitelmani ovat edistyneet, vaikkakin aika vähän. Olen myös ajatellut, että muistiinpanot ovat hyödyllisiä – ja blogiin kirjoittaminen on saanut aikaan sen, että minulla on valtava määrä käsitöihini liittyviä muistiinpanoja. Lisäksi olen kyllä kaivannut blogikirjoittamista. Siksi olen tässä taas ja esittelen vasta valmistamani tilkkupeiton. There’s a summary in English at the end of the post. Progress / Edistys Aloitin tämän ompelemisen elokuussa 2013 joten keskeneräinen työni ehti viettää jo 2-vuotissynttäreitä. Palapelin palojen isot osuudet ovat tavallisia kangassuorakaiteita ja nirkkokappaleet olen applikoinut näihin erikseen. Käytin melko aikaavievää menetelmää eli leikkasin jokaista nirkkoa varten kartonkimallin, jonka ympärille harsin kangaspalan. Tämän siistin palan applikoin pienillä pistoilla kankaalle. Poistin nirkkopalasta harsinlangat. Sitten leikkasin taustakankaaseen loven, jonka kautta sain poistettua kartonkimallin. Siksakkaamal

tauko.

Kuva
Tänä vuonna tähän mennessä olen valmistanut neljä tilkkupeittoa: Olen tänä vuonna kirjoittanut 146 blogikirjoitusta ja kaikkiaan olen kirjoittanut niitä 1059. Kommentteja blogiini on tullut 3791 kappaletta - osa näistä omia vastauksiani teidän kommentteihinne. Kiitos kaikille lukijoilleni - teille, jotka olette kannustaneet minua tilkkuharrastuksessani! Nyt pidän tauon. En tiedä, kuinka pitkän, vai lopetinko kokonaan. Hyvää jatkoa teille kaikille!

pyörylä poikineen.

Kuva
Elokuun alussa löysin blogiystäväni Lizin ( Shush I’m Quilting ) kautta upean ”bubble quilt” –mallin, johon Coopcrafts oli ystävällisesti kirjoittanut ohjeen. Vaikka varastoissani ei ole yksivärisiä kangasta, saati sitten tummuuksien koko kirjoa vaaleimmasta tummanpuhuvaan, löysin sen verran neutraaleita, että pääsin kokeilemaan ihanaa mallia. Kerron vielä, että poikkesin Coopcraftsin ohjeesta seuraavilla tavoilla: Leikkasin blokkipalani senttimitoilla, 11 cm x 15 cm Tein blokit suorakaiteita, en neliöitä. Näin peitostakaan ei tule neliötä. Asettelin ympyrät lähemmäs blokin yläreunaa, koska se näytti minusta suorakaiteessa paremmalta. Valmistin ympyrät Sarah Fielken mainiolla menetelmällä eli käyttämällä pahvimallinetta, alumiinifoliota ja kuumalla silitystä. Kiinnitin ympyrät ompelukoneen pykäpistolla, en suoralla ompeleella. Sain eilen viimeisen blokin valmiiksi ja kokeilin ensimmäistä kertaa, miltä peiton keskiosa mahdollisesti näyttäisi. Tällaiselta: Toteutin ta

lempipussukka?

Kuva
Tuleeko tästä pöllöin koristellusta vetoketjupussukasta uuden omistajansa lempipussukka? Ehkä, mutta varmistin osaltani asian nimeämällä tämän sopivasti. Uusin tilkkupussukka on siis nimeltään Lempi. Täydensin pöllön ympäri meneviä sekä suoria tikkauksiani sydämen ympäri kiertyvillä tikkausviivoilla. Pussukan väritys on hempeä, joten näistä juolahti mieleen nimi Lempi. Lempi-pussukan toisella puolella on erivärinen pöllö: Tälle puolelle tein kulmikkaat tikkaukset. Pöllöllä on jotenkin tuima ilme. Ovatkohan lempiväiset riidelleet ja siksi ovat eri puolilla pussukkaa? Ainakin tämän puolen pöllö vaikuttaa suivaantuneelta. Toisen puolen pöllö on ehkä kirjoittamassa rakkauskirjettä ja piirtelee siihen sydänkuviota. Vaikka leikkasin tilkkupintaani paloja pitkistä kankaista, käytin myös pikkuisia jäännöspaloja. Siksi lopputulos on mieleiseni: Minä vain tykkään tilkuista! Olette ehkä huomanneet. Otin nämä tekovaiheen kuvat, jotta voisin näyttää, että lisäsin kummankin

muinaismuistoja.

Kuva
Kuusi vuotta sitten en ollut kirjoittanut yhtään blogikirjoitusta: aloitin bloggaamisen vasta marraskuussa 2009. Vajaan vuoden päästä siitä olin vanha tekijä! Näihin aikoihin vuonna 2010 olin saanut Lauraksi ristimäni PC-laukun valmiiksi. Iloitsen siitä, että Kissa poseeraa hauskasti laukun valmistujaiskuvassa! Lokakuun alkupuolella 2011 viimeistelin pienempää tilkkulaukkua. Muistan vannoneeni ensimmäisen tukihuopakokeilun jälkeen, etten enää ikinä käyttäisi sitä laukkuihin, mutta kuinka kävi? Tuonkin laukun jäpäköitin tukihuovalla siitäkin huolimatta, että laukkujen viimeisteleminen oli tukalaa. Enpä olekaan pitkiin aikoihin tehnyt vetoketjulaukkua. Tukihuopaa on varastossa runsaasti! Pitäisikö repäistä ja tehdä pari PIENTÄ vetoketjullista käsilaukkua..? Vuoden 2012 lokakuun alkupäivinä värkkäilin vetoketjupussukkaa. Ilmeisesti olin jälleen inspiroitunut tilkuista, joita minulla sattui olemaan ompelupöydällä. Valmis pussukka sai nimen ”Syysherkkuja” . Oranssit ja pinkit ka

söpömpää.

Kuva
Vaikka syyskuun pussukkatuotto oli erinomaiset neljä kappaletta, mieltäni jäi kaihertamaan valmistamieni pussukoiden värimaailma. Katinkontit-pussukkaa ommellessani tavoittelin tyylikästä musta-valko-punaista fiilistä, mutta siitä tuli hauskahko ja mielestäni vähän mjaah. Muut kolme pussukkaa olivat peräti maanläheisen värisiä. Olen katsellut viimeaikaisia kuvia, ja niiden perusteella voisi luulla minun olevan värisokea tai oudosti näkevä, tai sitten saattaa ajatella, että minulla on aika merkillisiä jäännöspaloja varastossa. Päätin siis, että seuraava pussukka olisi toista maata. Pois maanläheiset värit ja tilalle söpöyttä! Otin siis esiin tällaisen pinon: Minun on vaikea tehdä omaa silmääni miellyttäviä tilkkupintoja, ellen ota mukaan epämääräisen kokoisia ja muotoisia jäännöspalalöytöjä. Niinpä tilkkupintoihin tuli muutamaa muutakin kangasta kuin pinossa oli: Kasvatin pintoja alareunasta ompelemalla leveähkön mutta aika matalan pinnan kokonaan jäännöspaloista. Ihan a

upeaa applikointia!

Kuva
Olen äimän käkenä, miten UPEAN applikointityön kiltalaiseni eli Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenet ovat tehneet! Olin Syyringin kiltaillassa torstaina 1.10. ja siellä pääsimme ensimmäisen kerran katsomaan, miltä tilkkutyö tulee näyttämään kehyksineen kaikkineen. Koko keskiosa on valmis, tähdet ja kukka-applikaatiot. Myös kehyksen applikaatioköynnökset ovat valmiit, mutta niitä ei vielä ole sovitettu toisiinsa. Tilkkutyön keskiosa olisi valmistunut aikaisemminkin, jos vain minun koko kesän ja alkusyksyn varastoimani, Lean valmistamat neljä applikaatioblokkia olisivat olleet Soilella ja Annelilla käsillä, kun he ompelivat sitä. Menin ennen kiltailtaa torstaina Soilen pajalle Lean blokit mukanani ja Soile sai ommelluksi viimeisen rivin tilkkupeiton keskiosaan. (Kuva ei liity kertomukseeni juuri lainkaan.) Huvituin, kun hän myöhemmin kuvaili, että ”me Tilkunviilaajan kanssa ommeltiin tää nyt valmiiksi”. Olin osalllistunut ompelemiseen siis tuomalla blokit! (Tämäkään ku