Tekstit

Näytetään tunnisteella jotain aivan muuta merkityt tekstit.

heinäkuu!

Kuva
Tilkunviilaajan kalenterikuva heinäkuulle 2013 onkin monta kuvaa. Jäätelökesä-tilkkupeitto näkyy parhaiten pystykuvassa, mutta kalenterin kuva-alue vaatisi vaakakuvan. Ratkaisin asian tekemällä muutamasta kuvasta kollaasin. Jokaisessa on kuitenkin mukana sama Jäätelökesä-tilkkupeitto. Ja ihana Kissakin pääsi mukaan kuviin! Huomaan, etten kesäkuussa muistanut julkaista Tilkunviilaajan kesäkuun 2013 kalenterikuvaa, joten näytän sen nyt tässä: Kesäkuun kuvan kanssa minulla oli aivan sama haaste kuin heinäkuun, eli pystykuvan sovittaminen vaakamuotoiseen alueeseen onnistui vain tekemällä kollaasi. Kesäkuulle kun oli aivan pakko saada Lootuskukka-pannulapun lisäksi ihanat pionimme kalenterikuvaan näkyviin! Tilkkulaukku käytössä Pitkästä aikaa pääsin näkemään yhden tilkkuluomukseni työn touhussa. Mjauahtava-tilkkulaukku oli rakkaalla Siskollani mukana, kun kävin hänen kanssaan ulkona syömässä. Laukun puna-musta-valkoinen väritys on tismalleen Siskon maun mukainen. (Täs

tilkkupinta, osa 2.

Kuva
Tilkkutyöni edistyi. Ompelin neljän vinoraitaisen pikkublokin kokonaisuuksia yhteen isommiksi paloiksi, mutta kokonaista jonoa niistä ei vielä syntynyt. Yleisilme tuli kuitenkin entistä selvemmäksi: Alareunan paloissa on edelleen kiinni muistilaput, että tiedän, mihin kohtaan mikin pino tulee (tai siis mihin ne tulivat). Tässä kuvassa näkyi hyvin myös, ettei paloja ole ommeltu yhteen, kun matto näkyy palojen välistä. Hieno perspektiivikuva tilkkutyöstä: Quilting in Public –päivästä vielä Helsingin tilkkukilta Syyrinki siis tilkkuili julkisesti lauantaina 15.6.2013. Otin siellä muutaman kuvan, mutta en kehtaa jakaa niitä kenenkään kanssa! Meillä oli erinomainen onni sään suhteen, mutta kirkas auringonpaiste haittasi kännykkäkameraani, eikä se suostunut tarkentamaan oikein mihinkään. Niinpä minulla on kuva esimerkiksi Neulan ja Puikon pienistä kuusikulmioista hänen taitavissa käsissään, mutta kamera on ystävällisesti tarkentanut kuvan ruohikkoon. Otin myös kuvan tilk

ompelen tilkkutyöhön kehyksen.

Kuva
Katselin tilkkublokkejani lattialla ja päätin ensiksikin ommella työhön kehyksen. Melkein heti tämän päätettyäni sain idean, miten teen kehyksestä vähän kekseliäämmän. Päätin jatkaa mustia pikkuneliöitä kehyksen puolelle: Päätin toteuttaa kehyksen puolelle jatkuvat pikkuneliöt samaan tapaan kuin tilkkublokeissakin olin tehnyt eli ompelemalla pienet, tummat neliöt kehyskaitalepätkien kulmiin. Siksi en ommellut blokkeja toisiinsa saman tien, kun olin koonnut isot neliöt. Olen aika hyvin pystynyt ompelemaan pienet neliöblokit vakiokokoisiksi ja neljä niitä oli helpohko yhdistää isommaksi neliöksi ilman, että tasoitin pikkublokkeja. Isot neliöblokit rupesivat sen sijaan olemaan vähän horjuvan kokoisia, joten päätin tasoittaa ne tasan 24 cm x 24 cm kokoon. Tasoittaminen oli sen verran puuduttavaa, että kehyskappaleita suunnitellessani ja kiinnittäessäni tasoitin ensin vain reunimmaiset blokit, siis ne, joihin kehys ommellaan kiinni. Tasoitan keskelle tulevat blokit

tilkkublokit ommeltu.

Kuva
Tilkkutyö on nyt täydennys- ja yhdistelyvaiheessa. Sain kaikki neljästä pienemmästä blokista muodostuvat isommat blokit ommelluksi, mutta en silitetyksi. Olisin halunnut silittää aina yhden jonollisen isompia blokkeja valmiiksi ja asetella muiden viereen design-lattialle tilkkupinnaksi ja katseltavaksi kokonaisuudeksi, mutta en voinut. Kissan mielestä ikkunan ääressä oleva silityslauta oli oivallinen lepopaikka. Ehdottelin sille siirtymistä muualle, mutta se ei ollut kuulevinaankaan. No ennen pitkää lepääminen riitti kissallekin, silityslauta vapautui, ja pääsin silittämään kokoamani isommat blokit: Minulla oli aikaisemmin pienemmät blokit lähes satunnaisessa järjestyksessä lattialla. Kissa tykkäsi niistä, tai ainakin sen verran, että suostui lepäämään niiden äärellä: Kiitos kaikille kommentoijille! Jokunen teistä harkitsee, josko itsekin kokeilisi tätä mallia. Seuraavassa postauksessani annan lyhyen ohjeen, miten yksi vinoraitablokki (siis yksi neljäsosa isommast

vertaa!

Kuva
Sain pari päivää sitten sähköpostiini uusinta Stitch-lehteä mainostavan viestin, jossa luvattiin lehden sisältävän vaikka mitä uusinta uutta tehtävää. Yksi mainostetuista malleista oli "dresden bag," joka toi heti mieleeni vuonna 2011 ompelemani Spektriaurinko-vetoketjulaukun! Katso vaikka: Kuvassa siis ompelemani Spektriaurinko-vetoketjulaukku toukokuulta 2011. Stitch-lehden laukussa on tietysti erilainen muoto, käytetyt kankaat ovat erilaisia ja dresden-kuviokin on eri kokoinen, mutta silti! Hauska yhteneväisyys!

Guitar wall hanging

Kuva
This is Tilkunviilaaja's entry to the Bloggers' Quilt Festival hosted by Amy's Creative Side. My readers have already seen this wall hanging in November 2012. Full name: "Pasin Versoul Henry Gold Leaf Custom" Finished size: ~ 130cm x 170cm Quilted by: Soile Kivinen from Töölön Tilkkupaja I created this quilt for Husband, who plays the guitar and loves the Versoul guitars that are custom made by Finnish Kari Nieminen. In other words, I made him a guitar. (This photo was taken before the quilt was mounted on the wall, and I prefer this picture because it shows pretty much the whole of the quilt and nothing else.) The quilt is based on a photo that I found on Kari Nieminen's Versoul website. So that I would not infringe on his copyright, I requested and got the permission to use the photo for this purpose. Soile Kivinen from Töölön Tilkkupaja longarm quilted this using a specially purchased quilting motif with a musical notes and keys pattern.

tilkkumokailu jatkui.

Kuva
Kerroin edellisessä postauksessani, että olin tehnyt neliö-tähtikuvioiseen työhöni vääränlaisen rivin. Lähdin heti korjaamaan virhettäni, ja mitä teinkään: Ompelin erittäin huolellisesti ja siististi uuden palan pötköön, aivan väärin. Pötkön itsensä suhteen mustien "sakaroiden" pitäisi tietysti asettua näin: Mutta kuvassa näkyy myös, ettei pötkö ylipäätään voi asettua ylempänä olevan pötkön suhteen näin, koska sakarakuviot eivät natsaa. Eivät natsaisi tässä palassa: Eivätkä tarkkaan katsoen myöskään edellisessä palassa. Olin vähän aikaa vähän epätoivoinen, kun ompelin kaksi kertaa peräkkäin ihan vääriä asioita. Tietysti niin käy silloin, kun ihmisellä on vain hyvin vähän aikaa yleensäkään käyttää ompelemiseen! Sen sijaan, että saisi käytetyksi ajan hyödyksi, syntyykin vain sutta ja sekundaa, ja purkamiseen menee enemmän aikaa kuin kokoamiseen. Huoh. Lattialla leikkaamisesta Kvilttaaja kyseli kommentissaan, enkö voisi leikata paloja ompelupöydälläni. Autom

tilkkutyönäyttely Kuusankoskella.

Kuva
Tilkkuystäväni Soile Töölön Tilkkupajasta oli saanut vihiä Kuusankoskitalossa olevasta tilkkutyönäyttelystä, varmaankin siksi, että näyttelyssä oli esillä yksi hänen tikkaamansa työ. Pääsin hänen mukanaan näyttelyyn tänään.  Sisääntuloaulassa oli melkoinen hulina, mutta ei varmaan tilkkutyönäyttelyn takia sentään. Talossa näytti olevan käynnissä sirkuskoulun tapahtuma. Näyttelytila oli erinomainen. Isoja töitä pääsi tarkastelemaan läheltä ja kaukaa, ja valoa riitti. Kiinnostavia töitä oli paljon – tässä muutama suosikkini. Marjatta Nöjd: Julian oma peitto (kuvassa näkyy osa peitosta). Peitossa oli kirkkaita päävärejä, mutta se ei silti ollut räikeä. Varmasti on kiva peitto lapsenkin mielestä! Annukka Arola: Hu huu. Hauska pöllöjoukkio! Tämän peiton Soile oli tikannut. Tikkauskuviot sopivat hyvin peiton kuviomaailmaan, ja tykkäsin kokonaisuudesta paljon. Kaija Suninen: Aurinkopitsi. Tämä oli erittäin suuri työ, ehkä parisängyn peitto. Tässä oli käytetty va

tilkkuriippuvuuden kolme ilmenemismuotoa.

Kuva
Kyllästyin pyörittämään ompelupöydälläni olevaa vaaleiden tilkkujen ja kangaspalojen kasaa ja nöyrryin hakemaan lisämateriaalia vinttihuoneemme tilkkulaatikoista. Muutamassa minuutissa olin penkonut yhdestä laatikosta vaaleita, sinertäviä, punertavia ja vihertäviä tilkkuja elävöittämään musta-vaaleiden kolmio-neliö-tähtikuvioiden keskellä olevia tilkkusilppupintoja: 1. Tilkkuriippuvaisella on valtavat varastot tilkkuja, jotka eivät vain hupene Laatikko on mallia Ikean iso säilytyslaatikko. Kyljessä lukee "tilkut nro 1," mikä kertonee karua tarinaa tilkkuvarastojeni koosta. Aivan kuin laatikosta ei olisikaan otettu mitään. 2. Tilkkuriippuvainen tekee aina vain lisää hankintoja Silti poikkesin lauantaina kaupungilla käydessäni Eurokankaaseen ja pengoin käsityöpuuvillalaareja. Huokaus. Löysin kaksi mustanpuhuvaa kangasta sekä perusvaalean, joka tulee olemaan hyödyllinen seuraavassa hankkeessani. Suunnittelen Ranskan-matkaa, joten Ranska-aiheiset puuvillat (p

tummaa ja vaaleaa.

Kuva
Vaaleiden tilkkusilppupintojen tekemisessä minulla ei ole erityistä värisuunnitelmaa, mutta välillä rajoitun yhden sävyisiin kankaisiin, kuten esimerkiksi tässä vihreään: Blokista (tai oikeastaan tilkkupinnan osasta) tuli tosi nätti! Toisinaan vaaleat pinnat ovat ihan sattumanvaraisen värisiä: Ja välillä sekä vaalea tilkkupinta että ympärillä olevat kolmio-neliöt ovat väreiltään melkein mitä hyvänsä: Kiinnostuksella odotan sitä, että pääsen asettelemaan palasia design-lattialle tositarkoituksella. Siis niin, että sommittelen lopullisen järjestyksen palasilleni. Vaikka yksittäisissä palasissa ei ole mitään erityistä suunnitelmaa, luulisin kokonaisuudesta löytäväni sävyjä, jotka saan vaihtumaan toisesta toiseen pinnan ylitse. Tähän asti olen vain läiskinyt palat vierekkäin ja alekkain, mutta valmiiseen pintaan teen sommitelmaa. Siis sitten kun olen saanut puuttuvat tsiljardi palaa valmiiksi. Vielä tämä ajatus Olin eilen käymässä Turussa. Kävelin siellä ompelimon edits

ikivanhat keskeneräiset.

Kuva
Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailta oli viime torstaina ja olimme sopineet erikoisteemaksi "keskeneräiset". Kaikille oli esitetty kehotus tuoda mukanaan Show and Tell –töiden lisäksi myös keskeneräisiä töitä – mitä vanhempia, sen parempi. Ritva näytti 1980-luvulta peräisin olevaa keskeneräistään, joka luultavasti oli illan vanhin. Siinä oli erittäin 1980-lukulaiset kuosit! Tilkkupinta oli valmiin näköinen ja kooltaan noin 145 cm x 190 cm, joten siitä saisi melko vaivattomasti torkkupeiton, mutta Ritva ei tykännyt siitä lainkaan, joten se oli jäänyt vain pinnaksi. Minusta se oli hieno ja muitakin samanmielisiä oli paikalla. Valitettavasti en saanut työstä kuvaa, mutta Ritvan tekemistä matkalaukun nimilapuista on kuva: Löysin kuin löysinkin nimenomaisesti etsimäni keskeneräisen eli bargellotekniikalla toteuttamani työn, jonka sain valmiiksi tilkkupinnaksi noin vuosikymmen sitten. Olen tuonut pinnan näytille kiltaan jo aikaisemminkin toivoen, että saisin idean ty

kaapin kätköistä.

Kuva
Torstaina on taas Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailta, ja meillä on teemana "keskeneräiset". Etsin laatikostani kahtakin eri keskeneräistä, joihin kaipaisin valmistumiseen johtavia vinkkejä. Minulla on kesken yksi convergence-pinta Ricky Timsin mukaan, tai siis minulla on pinta valmiina, mutta ei hajuakaan, mitä siitä tekisin. Minulla on toinenkin pinta, eri tekniikalla tehty ja sen kanssa sama vaiva. No, ei löytynyt kumpaakaan tilkkupintaa. Sen sijaan laatikosta putkahti muutamia villejä hirsimökkiblokkeja, joista neljän elämälle suunnittelen antavani tarkoituksen. Voisin yhdistää ne pinnaksi näin, vaaleat keskelle: Tai vaihtoehtoisesti näin, tummat keskelle: Kumpi on parempi? Joka tapauksessa ajattelin, että syntyneestä pinnasta voisi ommella … arvatkaa mitä? Löysin samaisesta laatikosta myös tekeleen, joka saa minut suorastaan häpeämään. Syyrinki järjesti kerran upean ja inspiroivan luovan konekirjonnan kurssin, jolla Maija Brummer kertoi käyttäm