Tilkunviilaaja

Ompelin eilen valmiiksi melko vihreäsävyisen tilkkupussukan, johon olin kummallekin puolelle saanut tikatuksi krysanteemimaisen kukkasen.   Helenan nimivinkkausta muunnellen annoin tälle nimen Puutarhassa. Olipa sopivaa, että otin pussukan valmistujaiskuvatkin puutarhassa. Ensin pääsiäismäiseltä vaikuttava asetelma, pupuineen ja narsisseineen: Sitten karummassa ympäristössä kuvattu otos, jossa tikkauskuvio näkyy oikein hyvin: Puutarhassa-vetoketjupussukka on kooltaan seuraavanlainen: Leveys ylhäältä noin 24 cm Korkeus noin 16,5 cm Pohjan leveys noin 6 cm Kantolenksun ompelin 6 cm x 43 cm kaitaleesta – jälleen Street-malliston pussukka. Vetoketjun huolittelevat kangaspalat ovat mielestäni aavistuksen liian pitkät. Silmämääräisesti kun sovitan, välillä tulee täydellinen tulos, mutta välillä vähän liian nafti ja välillä näin tuhlaavainen. Ihan ookoo kuitenkin! Tässä kuvassa taskukappalekin vilkkuu vähän näkyvissä: Tykkäsin tosi paljon kangaspalasta, josta

Toukokuu on jäänyt lähtemättömästi mieleeni jäätelökuukautena, koska ennen vanhaan jäätelökioskit avattiin silloin ja sitä pääsi ostamaan jäätelötötteröitä. Yksi suosikkimauistani oli tiikeri, joten ihan selvää oli, että tämä uusin pussukkani saisi nimen Tiikeri. Tällä puolella pussukkaa näkyy tilkullinen tiikeriraitoja ja hurja tiikerikissa, mutta toisella puolella on vielä pelottavamman näköinen tiikeri: Valmistusvaiheen kuva, johon olen koonnut vuorikangaspalat sekä Street-mittaisen kantolenksukaitaleen. Ihan päällimmäisenä näkyy lyhyehkö ja kapea vinokaitale, josta aioin vetoketjun vetimeen lisälenksua. Tässä vetoketjussa vain sattuu olemaan ns. reiätön vedin, johon on vaikea asentaa lisälenksu luontevasti. Lisälenksua ei siis tarvittukaan. Valmiin Tiikeri-vetoketjupussukan sisätasku on myös – roarr – tiikeriraidallinen. Taiteellinen kuva. Kokeilin, saisinko asetelluksi kuvaan sekä pussukan että sen yläpuolelle kohoavan narsissin. Näyttääkö pussukan hurja tiik

Ompelin valmiiksi yhden tekeillä olleista tilkkupussukoista ja annoin sille nimeksi Kuun pimeä puoli.   Pussukkani asettui kuvattavaksi keskelle kevätkukkia (ja pihaan toissasyksynä siirtämiäni sitä edellisvuotisia jouluhyasintteja), joten se ei vaikuta kovin pimeältä, vaan paremminkin kepeältä. Kuvasin pussukkaa myös sammaloituneilla kallioportailla. Portaat ja sammal näyttävät kuvassa hyviltä, mutta pussukka on valitettavan epävärinen. Kevätkukkien keskellä musta näyttää mustemmalta: Vaikea sanoa, kummasta puolesta pussukkaa pidän enemmän. Pimeästä puolesta, ehkä? Pussukan nimi perustuu kahteen ajatukseen. Toisaalta näin vastikään elokuvan Iron Sky, missä kuunatsit asuvat kuun pimeällä puolella ja suunnittelevat maailmanvalloitusta. Toisaalta näin televisiosta dokumentin Pink Floydin albumista ”Wish You Were Here,” mistä mieleeni tuli heidän toinen teoksensa ”Dark Side of the Moon”. Kuun pimeä puoli on siis ollut esillä. Kun pussukassa nyt on tummaa väritystä j

Tarjoilen tänään teille mansikkajädeä! En tietenkään oikeasti, vaan vetoketjupussukan muodossa. Uusin punainen Street-malliston tilkkupussukka sai nimittäin nimekseen Mansikkajäde. Otin ompeluprosessin aikana kuvia ja tässä näkyvät tämän pussukkapuolen tikkaukset ehkä selvemmin kuin valmiin pussukan potretissa: Toinen puoli pussukasta edessä. Puutarhassa on näin keväistä! Tulppaanit jäivät mataliksi joko siksi, että kanit söivät niiden lehdistä kärjet, tai sitten ne vain ovat taantuneet ja puutarhurin pitäisi huolehtia sekaan uusia kukkasipuleita. Taskussa on uutta mallia Tilkunviilaaja-merkki. En tykkää siitä lainkaan. Se vetää ompelun aikana ja kiinnitystikkaus osuu j-kirjaimeen ja se on niin leveäkin. Onko teillä lukijoilla vinkkiä, missä hyvässä paikassa voisin teettää kunnon kangasmerkit itselleni? Nämä ovat ihan susia. Ompelin toisen vuorikappaleen kahdesta palasta yhdistämällä. Leikkasin kankaasta ensin vinokaitaletta, josta teen matkalaukun nimilappuihin len

Saanko esitellä – jäännöspalatilkuista ommeltu vetoketjupussukka nimeltään Trakto-rico! (Kiitos tilkkuystävälleni Soilelle hyvästä nimestä.) Kuvassa Trakto-rico-pussukka poseeraa keväisellä nurmellamme helmililjojen ja hyasinttien lähellä. (Ne eivät ihan muhkeimmillaan vielä kuki, mutta kyllä ne siellä ovat!) Tähän väliin yksi rakennusvaiheen kuva: Olen valmistanut pussukan sisätaskun Tilkunviilaaja-merkkeineen, kiinnittänyt taskun vuorikappaleeseen ja myös ommellut vetoketjun pussukka- ja vuorikappaleisiin kiinni. (Tämä sisätasku sai kunnian olla ensimmäinen, jolle kiinnitetään uutta kirjasintyyppiä oleva Tilkunviilaaja-merkki.) Sisätaskun kiinnitys ei tällä kertaa ollut aivan suoraviivainen juttu. Piirsin vuorikappaleeseen taskun kohdistusmerkinnät ja ompelin taskun erittäin siististi kiinni merkkien mukaan. Paha vain, että olin ommellut taskun vuorikappaleeseen ylösalaisin! Ei todellakaan auttanut muu kuin purkaa siisti, jo tehty työ ja ommella tasku uudelleen kiinni

Sain eilen valmiiksi punaisista jäännöstilkuista kokoamani tilkkupussukan. Annoin sille nimen Diana.   Diana-nimi tuntui luontevalta, sillä puoliympyrämäiset tikkauskuviot näyttivät aivan D-kirjaimelta ja kun ompelin sen oikealle puolelle pystysuoria tikkauksia, pintaan muodostui vähän kuin teksti ”DI”. DI-nimeä en sentään tohdi antaa pussukalle, vaikka olenkin sitä mieltä, että insinöörit ovat Suomen selkäranka. Prinsessa Dianan nimi lyhennettiin Di, joten pussukan nimi on siis Diana. Tällä toisella puolella on kapeista, noin 2,5cm leveistä kangassuikaleista ompelemani tilkkulasagnepinta ja myös muita tilkkuja ja tikkaukset kulkevat vaakaan, pystyyn ja vinoon, mutta suunnilleen tasaisina raitoina kuitenkin. Diana-vetoketjupussukan vuori on punaista tähtikuvioista kangasta, jota jäi ylitse kootessani taustakappaletta uusimpaan, jäännöspalaneliöistä ompelemaani tilkkupintaan. Sisätaskussa on viimeinen Tilkunviilaaja-merkki tätä kirjasinlajia. Uuden erän merkit eivät valit

Sunnuntaina syntyi valmiita kaksin ja kymmenin kappalein. Ompelin tilkkupussukan Marimekko-kankaista ja Tytär antoi sille nimen Vekkula: Perhe hämmästeli, miten vähistä paloista olin raaskinut tämän Vekkula-tilkkupussukan rakentaa. Tässä sen toinen puoli, jonka kuviot tuovat mieleeni ruusukimpun. Olisin antanut pussukalle nimen ”Ruusupensaan viisaat,” mutta Tytär toivoi kerrankin saavansa nimetä jonkun töistäni. Hän ehdottaa aika usein nimiä, mutta valitsen silti jonkun itse keksimäni (hänen mielestään paljon huonomman). Vekkula-tilkkupussukka on Street-mallistoa eli siinä on pitempi kantolenksu. Sen mitat ovat seuraavat: Yläreunan leveys noin 25cm  Korkeus noin 19cm  Pohjan leveys noin 9 cm. Toinen sunnuntaina valmistunut tilkkupussukka sai minulta nimen ”Sininen matriisi”. Tämä tilkkupussukka on paljon tyypillisempi Tilkunviilaaja-malli! Noin tsiljardi eri palaa ja suoria tikkauksia. Huoh, niin olen ennalta-arvattava. Vaihteeksi en ommellutkaan tästä S