hiljaa hyvää tulee.

En ainakaan hätäillyt viimeisimmän projektini valmistamisessa, sillä kokosin Viisi kesää sitten -tilkkupussukan koristeellisimman osuuden yli viisi vuotta sitten. Tässä on valmis pussukka:
Palataan vuoden 2017 heinäkuuhun. Olin mökkilomalla ja askartelin paperiommeltuja kukkakuvioita, kuusikulmioita ja jännittävämpiä muotoja. Pystyin mukaan ottamistani tilkuista leikkaamaan aika kivat kuviot, jotka asettuivat EPP-palojen päälle sopivasti.

Mikähän oikosulku oli päässäni, kun päädyin ottamaan kuvan melko tummankirjavaa taustaa vasten? Pihasta olisi löytynyt myös toisenlaisia taustoja, jos olisin yhtään etsinyt. Ei uskoisi, että minä saarnaan kontrastin tärkeydestä!!!
Kuvio erottuu taustasta hivenen paremmin, mutta ei nytkään loistavasti:
Siihen tilaan palaseni jäi – odottamaan, että valmistaisin siitä jonkinlaisen tilkkuteoksen. Se olisi varmaan saanut odottaa maailman loppuun asti, ellen olisi osallistunut Helsingin tilkkukilta Syyringin aktiviteettiin Kässäfestareilla.

Syyringillä oli pöytä, jonka äärellä esittelimme tilkkutyöharrastusta ja erityisesti English Paper Piecing -menetelmää. Tilkkuystäväni Irina ja Kiki olivat tuoneet mukanaan näytetöitä, joissa oli EPP-paloja koristeina.
Esimerkit olivat niin inspiroivia, että kaivoin suunnilleen samana iltana oman palaseni esiin ja päätin vihdoin käyttää sen. Ompelin sen ensin kiinni vaaleaan taustakankaaseen (jonka tietenkin kokosin tilkuista).
Kontrasti oli sentään tällä kertaa mielessä - ei pielessä! Tilkkupinta ei silti näyttänyt vielä kovin hehkeältä. Ompelin sille pariksi ei-vaalean pinnan. Jonkin ajan kuluttua sain aikaiseksi toteuttaa pintoihin tikkauksia.

Olin tikannut palan kiinni taustakankaaseen, ja päädyin jättämään sen tikkaamatta kiinni vanuun. Palan puolella tikkaukset kulkevat vain sen ympärillä. Toiseen pintaan piirsin palan keskikuviosta innoittuneena ensin tähden, jonka ääriviivoja pitkin tikkasin ensimmäisen kierroksen ja sitten jatkoin samaa kuviota toistaen paininjalan päässä edellisestä ompeleesta.
Toinen puoli valmiista pussukasta:
Viisi kesää sitten -vetoketjupussukka on edelleen Avoin-mallistoa ja sen mitat ovat seuraavat: 
  • Leveys noin 25 cm 
  • Korkeus noin 17 cm 
  • Pohjan leveys noin 6 cm. 
Vuorikappaletta piristää jäännöstilkuista kokoamani pala, jonka löysin resurssilaatikosta. Tilkut ovat syntyneet ommellessani blokkeja Massey Ferguson -tilkkupeittoon.
Vaikka koristeellinen palani ei tasoitettunakaan vielä näyttänyt erityisen hienolta, valmiissa pussukassa se on edukseen:
Noin! Huh huh! Tulipa valmista! Ja vaikka projektini ei ollut kooltaan mittava, se oli kestoltaan melkoinen. Siksi julistan sen nyt valmistuttua myös yhden tilkkutyöbingoruudun raksituksi:
”Tee keskeneräiseksi jäänyt työ valmiiksi.” - Schekkk! Kuten Folke Rundqvist sanoisi.

Nyt olen raksinut ruudukostani kaikki helpot, ja kääk! Jäljellä on vain erittäin haastavia tehtäviä. Olen sentään melkein puolivälissä, ja on vasta lokakuu.

Kommentit

Anita sanoi…
Kiva pussukka, taas kerran! Helpottavaa lukea, että muillakin työt jäävät joskus "vaiheeseen" :-)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

valmis! Omega-tilkkupeitto.

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.