värikäs tilkkupeittoni on valmis!
Kirjavat reunakaitaleet olivat peittooni juuri sopivat. Katsokaa vaikka:
Toisin sanoen kirjavat reunakantit eivät mitenkään pilaa uusinta tilkkupeittoani, joka sai Tyttären keksimän nimen Aamuvirkku.
Peiton ohjeen löysin Sew Mama Sew –sivustolta. Mallin nimi on Geese Migration ja sen on kirjoittanut Cynthia Brunz. Voit ladata Geese Migration -ohjeen tästä pdf-muodossa. Ohje oli hyvin kirjoitettu, ja myös senttimitat pitivät hyvin kutinsa. Voin suositella! Olen jo monta kertaa kertonut, miten paljon tykkäsin blokkien kokoamisesta!xkpl
Poikkesin ohjeesta niin, että tein peitostani kaksi blokkiriviä (seitsemän blokkia) pidemmän. Peittoni on suorakaide ja kooltaan 143 cm x 180 cm. (Ohjeen mukaan peitosta pitäisi tulla 157 cm x 157 cm neliö. Menin selvästi jossain hakoteille, kun peittoni on vain 143 cm leveä. Ohje oli silti hyvä!)
Ompelin tilkkublokkini aina yhtä väriä. Niitä tehdessäni en laskenut muuta kuin kokonaismäärän – en siis esimerkiksi suunnitellut, että minulla olisi yksi rivi keltaista, yksi oranssia jne. Kun blokkeja oli tarpeeksi, sommittelin niistä kokonaisuuden. Menin sillä, mitä minulta oli sattunut syntymään.
Tikkautin peittoni Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa mestaritikkaaja Soile Kivisellä. Tikkausjälki on ihana! Ostin häneltä villavanun, joten peitto on taipuisa ja kevyt.
Löysin varastoistani kankaan, joka sopi peiton taustakankaaksi. Sitä oli tarpeeksi, jottei minun tarvinnut jatkaa sitä kaikenlaisilla paloilla niin kuin yleensä. Kangas oli vieläpä niin leveää, että se riitti taustakankaaksi ilman yhtäkään saumaa. Siksi minulla ei ole peiton taustapuolesta erikseen kuvaa. Taustakangas näkyy tässä nimilappua esittelevässä kuvassa:
Kankaat ovat ihania! Katsokaa näitä värejä!
Asettelin peiton vielä valumaan pitkin kuistin rappusia. Aurinko osuu mehevästi yläreunan keltavihreään ja keltaiseen blokkiin, mutta rekvisiitaksi ajattelemani pelargoniat eivät tulleetkaan kuvaan mukaan juuri lainkaan.
Ulkona oli niin kirkasta, etten nähnyt kameran etsimessä paljon mitään. Hyvä, että tuli tällaisiakin otoksia!
Blokkeja kootessani leikkasin kaitaleita pitkistä kankaista ja paloittelin niitä neliöiksi. Blokkien valmistuttua minulla oli ylijäämäkaitaleita, joista sitten kokosin reunakantit A Quilter’s Table –blogin Striped Binding –ohjeen perusteella.
Reunakaitaleet ovat tosi kirjavat – mutta niinpä on peitossakin vaikka mitä väriä!
Olen tosi iloinen, että tein Aamuvirkku-tilkkupeiton. Tätä oli hauska ommella ja lopputulos on lempiväriäni eli värikästä. Peitolle olisi ollut useampi ottaja! Se miellyttää siis muidenkin silmää eikä ainoastaan omaani.
Jag ska länka till Visa och berätta måndag nr 99 på bloggen Bambisyr med sin Quiltglädje.
Toisin sanoen kirjavat reunakantit eivät mitenkään pilaa uusinta tilkkupeittoani, joka sai Tyttären keksimän nimen Aamuvirkku.
Peiton ohjeen löysin Sew Mama Sew –sivustolta. Mallin nimi on Geese Migration ja sen on kirjoittanut Cynthia Brunz. Voit ladata Geese Migration -ohjeen tästä pdf-muodossa. Ohje oli hyvin kirjoitettu, ja myös senttimitat pitivät hyvin kutinsa. Voin suositella! Olen jo monta kertaa kertonut, miten paljon tykkäsin blokkien kokoamisesta!xkpl
Poikkesin ohjeesta niin, että tein peitostani kaksi blokkiriviä (seitsemän blokkia) pidemmän. Peittoni on suorakaide ja kooltaan 143 cm x 180 cm. (Ohjeen mukaan peitosta pitäisi tulla 157 cm x 157 cm neliö. Menin selvästi jossain hakoteille, kun peittoni on vain 143 cm leveä. Ohje oli silti hyvä!)
Ompelin tilkkublokkini aina yhtä väriä. Niitä tehdessäni en laskenut muuta kuin kokonaismäärän – en siis esimerkiksi suunnitellut, että minulla olisi yksi rivi keltaista, yksi oranssia jne. Kun blokkeja oli tarpeeksi, sommittelin niistä kokonaisuuden. Menin sillä, mitä minulta oli sattunut syntymään.
Tikkautin peittoni Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa mestaritikkaaja Soile Kivisellä. Tikkausjälki on ihana! Ostin häneltä villavanun, joten peitto on taipuisa ja kevyt.
Löysin varastoistani kankaan, joka sopi peiton taustakankaaksi. Sitä oli tarpeeksi, jottei minun tarvinnut jatkaa sitä kaikenlaisilla paloilla niin kuin yleensä. Kangas oli vieläpä niin leveää, että se riitti taustakankaaksi ilman yhtäkään saumaa. Siksi minulla ei ole peiton taustapuolesta erikseen kuvaa. Taustakangas näkyy tässä nimilappua esittelevässä kuvassa:
Kankaat ovat ihania! Katsokaa näitä värejä!
Asettelin peiton vielä valumaan pitkin kuistin rappusia. Aurinko osuu mehevästi yläreunan keltavihreään ja keltaiseen blokkiin, mutta rekvisiitaksi ajattelemani pelargoniat eivät tulleetkaan kuvaan mukaan juuri lainkaan.
Ulkona oli niin kirkasta, etten nähnyt kameran etsimessä paljon mitään. Hyvä, että tuli tällaisiakin otoksia!
Blokkeja kootessani leikkasin kaitaleita pitkistä kankaista ja paloittelin niitä neliöiksi. Blokkien valmistuttua minulla oli ylijäämäkaitaleita, joista sitten kokosin reunakantit A Quilter’s Table –blogin Striped Binding –ohjeen perusteella.
Reunakaitaleet ovat tosi kirjavat – mutta niinpä on peitossakin vaikka mitä väriä!
Olen tosi iloinen, että tein Aamuvirkku-tilkkupeiton. Tätä oli hauska ommella ja lopputulos on lempiväriäni eli värikästä. Peitolle olisi ollut useampi ottaja! Se miellyttää siis muidenkin silmää eikä ainoastaan omaani.
Jag ska länka till Visa och berätta måndag nr 99 på bloggen Bambisyr med sin Quiltglädje.
Kommentit
t. Helena