neliöitä ja kuusikulmioita.
Neliöistä koottuja tilkkupeittoja pidetään yksinkertaisina tai peräti yksinkertaisimpina malleina. Olen eri mieltä, kuten kerroin kirjoituksessani ”millainen on paras tilkkutyömalli aloittelijalle”. Varsinkin jos neliöt ovat pieniä ja niistä kokoaa 4 x 4 -kokoisia blokkeja ja haluaa tummempien ja vaaleampien neliöiden vuorottelevan. Ja jos vielä blokit ovat sen verran pieniä, että niitä joutuu yhdistämään lukemattomia, jotta syntyy peittokokoinen tilkkupinta. Jotenkin näin: Olen pystynyt pitämään tilkkupinnan vuorottelevana, mikä on melkoinen saavutus. Ehdin mielessäni jo onnitellakin itseäni, kunnes katsoin yhtä lähikuvaa tarkemmin. Voi ei! Yksi blokki oli väärin päin! En ihmettele, että olin mennyt halpaan, sillä toinen ”tumma” nurkkapala oli lähes yhtä vaalea kuin blokin muut vaaleat neliöt. Lisäksi oikealla olevan blokin nurkkapala oli hämmentävän vähän vaalea, vaikka sen olisi pitänyt olla. Huojuvia vaaleuseroja syntyy, kun tekee pienen blokin kerrallaan. Sitä ei edes kannata vä