Tilkunviilaaja

Ensin vanha juttu. Tunnustan nolona, etten oikeasti ole vieläKÄÄN saanut valmiiksi Lastu-tilkkulaukkua, jonka leuhkin saaneeni valmiiksi jo tammikuussa. Laukku tosin on koossa ja siinä on osat paikoillaan, mutta yksi asia siitä puuttuu! En jaksanut heti ruveta värkkäämään laukun vetoketjuun päättökappaletta, ja niin se vain jäi kokonaan tekemättä! Tuo pahviläpyskä ei ole oikein laadukkaan näköinen, joten pakkohan tässä on kohta ruveta viimeistelemään laukkua, jolla on nimi ja ”valmistumispäivä” ja kaikki. Sitten uuden pariin. Olen järjestellyt yhden kassillisen tilkkuja väreittäin, ja leikkasin punaisista keskineliöitä uusimpaan projektiini eli Economy-blokkeihin. Keskikappaleiden ympärille tulevia kolmioita sen sijaan leikkasin MYÖS pitkistä kankaista. Toki sieltä jäännöspaloistakin löytyi pari sopivaa tilkkua, joista leikata. Tällaisia blokeista tulee valmiina: Olen toistaiseksi jakanut blokit vaaleisiin, keskivärisiin ja tummiin. Teen varmaan muunkin värisiä b

Ompelupisteen järjestettyäni katsoin tilkkutyöbingolappua etsiäkseni sieltä seuraavaa rastitettavaa. Sinapinkeltainen ei huvittanut, joten päätin etsiä Make Modern -lehdestä jonkin toteutettavan tilkkutyöprojektin. Lehdestä numero 25 löytyi Hide and Seek -tilkkupeiton kuva ja ohje. En kyllä halunnut tehdä aivan samanlaista kuin malli on, mutta ajattelin palata Economy-blokin pariin. Tein vastaavia paloja vuonna 2017 ja ompelin niistä Pöydät täyteen -tilkkupeiton. Lehden mallissa tehdään ensin yksi Economy Block ja täydennetään sitä vielä toisellakin kierroksella. Keskineliö on 2,5 tuuman neliö ja ensimmäinen kierros on aina yksivärinen. Minulla oli varastossa tummanpuhuvaa harmaata, jota kokeilin käyttää. Kuvaa ottaessa mietin vielä, minkä ihmeen kokoisiksi joutuisin palani tasoittamaan! Tuumamitoista ei tahtonut löytyä tasalukua! Onneksi palat olivat niin pieniä, että senttimittainen neliöviivaimeni riitti. Sieltä löytyi järjellisesti käytettävä mitta 8,5 cm. Koebloki

Tilkkupussukat tuntuvat valmistuvan nopeasti, kun ensin tekee valmiit tilkkupinnat ja tikkaa. Pussukan kokoamiseen ei mene niin paljon aikaa. Sainkin tässä joutuisan oloisesti valmiiksi kolme pussukkaa, kolmena peräkkäisenä päivänä. Ensin valmistui Nuppu-pussukka, sitten Kevät-tilkkupussukka ja nyt kolmas, joka sai nimekseen Verso. Pussukoita ommellessani kolme työvaihetta on ylitse muiden: tilkkupintojen kokoaminen (tietenkin!) valmiiksi tikattujen pintojen tasoittaminen (koska pinnoista tulee yhtäkkiä niin siistit) pussukan kääntämisen jälkeinen muotoilu, esimerkiksi vuorin tyrkkiminen päällisen sisään ja vetoketjureunan valmistaminen tikkaamista varten (koska näen silloin, millaiset mittasuhteet pussukkani saikaan). Nykyisin käytän vetoketjureunan kiinnittämiseen wonderclipsejä. Tässäkin vaiheessa saatan viettää tovin katsellen pinnan tikkauskuvioita. Verso-tilkkupussukan toinen puoli on herkän pastellisävyinen: Seuraava on tylsän puoleinen kuva, mutta nä

”Ohhoh! Ohhoh, täällä näyttää siltä kuin jotain olisi organisoitu,” oli Miehen TUOMIO hänen tarkastellessaan ompelupöytääni tänään. Oletteko samaa mieltä? Minimalistisemmallakin järjestelyllä ehkä voisi ommella, mutta pidän tärkeänä esimerkiksi sitä, että neulatyynyjä on lähistöllä ainakin kuusi ja neulakirja sen lisäksi. Ompelukoneen neulojen nyt täytyy tietenkin olla käden ulottuvilla. Ompelu- ja tikkauslankojakaan ei kannata säilyttää muualla. En totisesti pysty karsimaan tuosta enää mitään! Järjestelyurakan sivuvaikutuksiin kuului se, että siksakkasin kaikki uusimmat kangasostokseni ja siirsin ne odottamaan esipesua. Lisäksi päätin viimeistellä kaksi Espoon tilkkupäivillä 2011 aloittamaani kukkatyötä. Nämä putkahtivat esiin ompelupöydän röykkiöistä: Applikoitu ruusukuvio on melkein valmis. Minun on vain poistettava applikaatioiden sisällä olevat paperikaavat ja ommeltava kukan keskelle muutama solmupisto. Olin jättänyt työn kesken, koska solmupisto ei ollut onnistunut

On tuntunut keväiseltä jo monta viikkoa! Meillä on pihassa nimittäin pieni sinivuokkomätäs, jossa näkyi nuppuja jo maaliskuun alkupuolella. Nyt sinivuokot ovat kukkineet yli, mutta muualla näkyy jo krookuksia ja skilloja (niissä paikoissa, jotka eivät ole tallautuneet ja mylläytyneet kuistiremontin aikana). Uuden pussukan nimeksi sopi siis Kevät. Koko pussukan väritys on täysin sattumanvarainen. Enimmäkseen käyttelin vaaleimpia pikkutilkkuja – niitä, joita jäi ylitse tähtikuvioisesta tilkkutyöstäni. Vuoriin löysin vielä pari palaa Tula Pinkin ihanaa, satiinipintaista kangasta, jota ostin Niittykukkaset-tilkkupeiton taustakankaaksi. Kuvasta näkynee, että Kevät-pussukka on jälleen Avoin-mallistoa. Kooltaan Kevät-vetoketjupussukka on vähän eilistä Nuppu-pussukkaa isompi eli seuraavanlainen: Leveys ylhäältä noin 21 cm  Korkeus noin 15,5 cm  Pohjan leveys noin 6,5 cm.  Kevät-tilkkupussukan toiselle puolelle osui värikkäämpiäkin paloja. Kaikki löytyivät ompelupöydän

Koska uusin peittokokoinen tilkkupintani on nyt valmis, ryhdyin välityöhön. Sen sijaan että olisin käytellyt pitkiä kankaita, tartuin suunnilleen maailman pienimpiin tilkkuihini. Ei siis mitään järkeä taaskaan. Mutta aika kiva ja tosi söpön pieni pussukka niistä syntyi. Annoin tälle nimeksi Nuppu. Nuppu-vetoketjupussukan toinen puoli on vaaleampi, mutta edelleen nupun värinen. Tai ehkä enemmänkin nupun värinen? Tilkkupinnat näyttivät aluksi tällaisilta: Tein minipienistä silpuistani kaksi muutakin tilkkupintaparia. Toisessa on erittäin vaalea puoli ja vähän värikkäämpi puoli: Toinen pari on puolestaan merkillisen värinen, mutta vaaleahko sekin: Olisin tietenkin voinut tarttua pitkiin kankaisiini, joita piisaa! Ostin ”Kässäfestarit verkossa” -viikonloppuna vielä lisää kankaita. Tällaiset: Valitsin kaksi ihanaa kangasnyyttiä Katrin tilkkukaupasta ja sain kaupantekijäisiksi kivan, vaalean vihreäsävyisen palan. Laitoin tilauksen sisään lauantaina, ja ti

Julistin viime blogikirjoituksessani, että projektini lähestyi seuraavaa virstanpylvästä, mutta olin väärässä! Sen lisäksi, että laskin sakarablokit väärin, olin laskenut tarvitsemani kokonaisblokkimäärän myös väärin! Ompelin kaikki sakarablokit tähtiblokeiksi ja olin hetken aikaa tyytyväinen, kunnes tajusin tarvitsevani vielä kaksi tähtiblokkia lisää! Kesti pari päivää, että viitsin ajatella paluuta sakarablokkien pariin. Tällä kertaa leikkasin tasan tarvitsemani palat, en yhtään ylimääräistä. Kokosin niistä tällaiset tähtiblokit: Sen jälkeen jaoin tähtiblokit väripinoihin. Vihreät, siniset, violetit, punaiset, keltaiset, vaikea-sanoa-minkä-väriset. Asettelin blokit siinä järjestyksessä design-lattialle, näin: Ompelin blokit ensin vaakariveiksi, ja vieläpä niin, että jokainen pala oli langalla kiinni naapurissaan. Sen jälkeen rivit oli helppo yhdistää oikeassa järjestyksessä. Tietenkin blokkikasaa oli vaikeampi käsitellä kuin esimerkiksi kahta yksittäistä riviä, mutta ain