Tilkunviilaaja

Tilkkutyöt ovat edelleen saaneet erittäin vähän huomiotani, voi voi! Geometrisia tilkkublokkeja on sama määrä valmiina ja kesken kuin toista viikkoa sitten. Lohduttauduin asettelemalla niitä suunnitteluseinälle lattialle, että saisin vähän käsitystä siitä, millainen peitto mahdollisesti valmiina on. Tällä etenemisvauhdilla peitto on valmis joskus 2030-luvulla. Eikö ole muuten kivoja vihreitä ja liiloja kankaita? Olen katsellut näitä paloja nyt parina päivänä tuolloin, tällöin, ja tunnustan kyllä vähän ihmetteleväni, millä perusteella olen luokitellut yhden kankaista liilaksi. Siinä ON liilaa vähän, mutta enemmän turkoosia. Ja valkoista. Ei tämä minua haittaa, mutta esitän jälkiviisasta. Tilkku ja Tilkku kyseli minulta, mitä palapelipeitolleni kuuluu. Sille kuuluu hyvää! Olen kiinnitellyt palapelinirkkoja tilkkuruutuihin ompelemista odottamaan. Kärsivällisesti odottavat. En edes muista, milloin viimeksi edistin tätä työtä. Pitäisi varmaan, että nuppineuloja vapautuisi

Päätin tehdä geometrisia tilkkublokkeja tietyn määrän ja ommella niistä tilkkupeiton. Mikä mahtoi olla se tietty määrä? Joka tapauksessa minulla on nyt kaikki paitsi kahdeksan blokkia ommeltuna. Viimeisistä blokeista puuttuu 4cm leveä kaitale oikeasta ja 6,5cm leveä kaitale vasemmasta reunasta, siis kuvassa näkyvistä reunoista. Blokit ovat odottaneet minua ompelupöydällä: en ole päässyt ompelemaan viikkoon! Lähikuvaa: Joihinkin vihreä-violettiyhdistelmiin olen erittäin tyytyväinen, toisiin en aivan. Tästä peitosta ei tule sellainen, jonka jokainen blokki saisi huokailemaan ihastuksesta. Ehei! Tämä työ tuntuu olevan loppusuoralla (vaikka tietysti paljon vielä on tehtävää, ennen kuin peitto on oikeasti valmis). En kuitenkaan ole jäämässä tyhjän päälle, sillä minulla on jo idea seuraavaan tilkkupintaan! Olen tästä aivan innostuksissani, sillä sain taas (mielestäni) ihkaoman idean nähtyäni kaksi eri kuvaa Pinterestissä. Olen Tilkunviilaajana perustanut pari Pinterest-ilmoi

Ompelin vetoketjupussukan valmiiksi jo muutama päivä sitten, mutta olen odottanut pääsyä ottamaan valmistujaiskuvat päivänvalossa. Keinovalossa otetut kuvat ovat surkeita! Valmis: vetoketjupussukka nimeltään ”Pariisittaria”: Katseen kiinnittävin kangas ”Pariisittaria”-pussukassa on tietysti harmaapohjainen kuviokangas, jossa jälleen poseeraa tyylikkäitä naishenkilöitä. Kuvasta ei näy, että he olisivat Pariisissa, mutta kankaassa on ranskankielistä tekstiä. Siksi he saavat nyt olla pariisittaria. Yhdistin kuviokankaaseen lähinnä tilkkuja, joita satuin löytämään jäännöspalalaatikon päällimmäisistä osista ja ompelupöydältäni. Vetoketjupussukassa on vaaleanharmaa vuori ja pussukan päälliosassa esiintyvillä tilkuilla somistettu sisätasku, johon ompelin kiinni Tilkunviilaaja-merkin. Satunnaisesti löytämieni tilkkujen lisäksi valitsin pussukkaan myös harmaata kangasta, jota ostin Ranskan tilkkumatkaltani. Raaskin käyttää sitä pienen palan! Ensin ajattelin vielä säästellä,

2 vuotta sitten olin ompelemassa musta-harmaasävyistä vetoketjulaukkua. Samassa postauksessa vastasin kysymykseen ”mistä ideoita tilkkutöihin”. Postauksessani linkitin kahteen blogosfääristä löytämääni tilkkutyöhön, joiden näköisiä töitä itsekin tykkäisin ehkä tehdä. Toisessa oli plussia ja toisessa kolmio-neliöitä. Olin jo unohtanut nämä nimenomaiset ideat, mutta äskettäinhän kerroin plussakuviokokeiluistani, ja tumma-vaalea kolmio-neliötähtipintani on vähän samaa henkimaailmaa kuin tuo toinen idea. Tänään ajattelen, että Pinterestistä saa ideoita kaikkein helpoimmalla, ainakin kun on päässyt nuppineulottamisessa vähän alkuun. Tilkunviilaajalla on Pinterestissä pari muistitaulua, joista yhteen olen kerännyt kuvia teemalla ”Ideat / Voisin tehdä”. Toinen ajatukseni on kokeilla ”katoavia neljiä neliöitä” eli ”disappearing four-patch” –tekniikkaa. Sitten joskus. Shush I’m Quilting teki tästä aika hauskan variaation. Kolmanneksi, vastustuskykyni on olematon, jos vink

Innostuin tekemään tilkkutyötä FinnQuiltin Tilkkutanssit-kilpailuun, kun kuulin toisen tilkkuilijan tekevän kilpailutyötä. (Olin ajatellut, etten ehdi mihinkään kilpailuihin enää mukaan.) Kilpailutyötä ei saa esitellä etukäteen, joten näytän vain työskentelytilaani. Työskentelytilani eli lattia. Musta tilkku vasemmassa yläreunassa on työprosessiin kiinteästi liittyvä, tärkeä mitta. Enempää en tohdi näyttää. Olin jo henkisesti luopunut ajatuksesta osallistua tilkkutyökilpailuihin, kun viime kerralla minulle kävi niin harmillisesti, että työni nimi luettiin ja kerrottiin tuomaristolle väärin. Kirjoitin harmituksestani tässä postauksessa. Satuin kuitenkin saamaan jonkunlaisen idean, joten kerta kiellon päälle. Olen keksinyt työlleni jo nimenkin, enkä usko sitä luettavan väärin. Ja vaikka luettaisiinkin, siinä ei ole sanaleikkiä hävitettäväksi.

Asettelin leikkaamani suorakaiteet peittopinnaksi sommitteluseinälle lattialle ja tarkastelin, syntyisikö paloista ajattelemani näköistä tilkkupintaa. Periaatteessa ok, mutta muutama pala näyttää liian epätasaisen väriseltä. Ne pois. Leikkasin lisää vaaleita ja keskivärisiä punaisia ja sommittelin pintaa uudelleen. Äh, miten harmittaa, kun päivänvalo ei enää tahdo riittää. Kattovalojen loisteessa kuvista taas tulee sumeita ja epämääräisen värisiä. Tässäkin kuvassa valoa riitti vain osaan palapintaa. Vaaleammassa yläreunassa näyttää tältä: Peiton alareunasta puuttuu vielä tummia punaisia paloja, mutta onneksi minulla sentään on, mistä leikata. Sattumalta olen hamstr ostanut varastoon myös tähän sopivia kankaita. Vieläkään en kerro tulevasta peitosta enempää. Teen kyllä punaisen pinnan, mutta se ei tule olemaan aivan näin yksinkertainen. Pysykää kanavalla, niin jossain vaiheessa kerron!

Keskeneräiset tilkkutyöt ympäröivät minut. Juoponpolku-tilkkutyö on ihanasti longarm-tikattu Töölön Tilkkupajassa, mutta edelleen ilman viimeistelevää reunakanttia. Kolmio-neliö-tähtikuvioinen, musta-vaalea tilkkutyöni on vailla kokonaista taustakappaletta – palaset katsovat minua syyttäen. Ei puutu paljon, että taustakappale olisi valmis. Olen silittänyt tilkkulaukun palat kiinni tukihuopaan ja ne odottavat tikkaamista. Tilkuista koottuja paloja löytyy sieltä täältä ompeluhuoneen makkarin kangas- ja vaateröykkiöiden alta. Mitä teen? Aloitan jotain ihan uutta. Sain pari päivää sitten inspiraation uuteen tilkkupeittoon ja leikkasin melkein kaikki palatkin siihen. Palat ovat punaisia ja punasävyisiä, tähän tapaan: Enempää en kerro vielä. Tilkkutaiteilijaa ei ymmärretä Tytär on kärttänyt uutta penaalia, mutta en periaatteessa suostu OSTAMAAN penaalia, kun osaan sellaisen ommella itsekin. Jostain merkillisestä syystä hän ei halunnut Tilkunviilaajan tekemää tilkkupe

Niin, minun kyllä pitäisi valita ja leikata reunakanttauskaitaleita kiemuratikattuun tilkkupeittooni ja kukkakuviotikattuun tilkkupeittooni, mutta en heti jaksanut ajatella päätösten tekemistä. Sen sijaan ompelin jäännöstilkkublokeistani pinnat tilkkulaukkua varten. Tilkkupinnat ovat tarkoituksella epämääräiset ja epäsymmetriset. Tässä toinen puoli, johon käyttelin sinisiä ja punaisia blokkeja: Vihreäsävyisellä puolella on myös pieni punasävyinen tilkkublokki. Nämä kieltämättä omituisilta näyttävät palani ovat valmiit tikattaviksi. Jälleen kerran innostukseni hyytyy, kun pitää a) hakea varastoista huopavanupalat ja b) keksiä, mitä tilkkupintoihin tikkaisi. Hohhoijaa. En sitten lainkaan osaa pitää itseäni kurissa! Rupesin nimittäin tilkkulaukun jatkotöiden (niin, ja reunakanttitöiden) sijaan rakentamaan taustakappaletta seuraavaa tilkkupintaa varten. En voi kovin torua itseäni, sillä taustakappaleen rakentaminen on kovaa työtä! Ompeluhuoneessa Makkarissa on näillä

Tekaisin toissailtana pari improvisoitua tilkkublokkia: yhden vihreäsävyisen, kaksi sinisävyistä ja kaksi punasävyistä. Silitin ne ja sommittelin vierekkäin, miettien, sopisivatko ne yhteen ja jos sopisivat, niin miten. Mieleen ei tullut yhtään ajatusta, kun katselin blokkeja omin silmin, mutta kännykkäkamerasta sain avun. Vinkki: Sen näytöllä erityisesti tummuusvaihtelut erottuivat hyvin! Huomasin jo näytöllä, että vasemmanpuoleinen yhdistelmä toimii paljon paremmin kuin oikeanpuoleinen toimisi, vaikka leveää vihreää kaitalettan kaventaisikin. Kaksi vertailukuvaa lisää nyt kun olen tehnyt muutaman uuden jäännöspalablokin. Ei tarvitse muuta kuin tasoittaa palat, niin saa paremman käsityksen palojen mahdollisuuksista: Vasemmalla puolella olleet vihreät blokit näyttivät erityisen epätasapainoisilta, sillä olin ommellut niihin ylisuuret tilkut. Oikeanpuoleisessa kuvassa blokit ovat tasapainossa. Suunnilleen oikean muotoisissa blokeissa ero ei ole niin suuri, mutta silti

Tilkunviilaajan elokuun kalenterikuvassa on tilkkulaukku, jonka pinnat kokosin parin kuvatilkun ympärille. "Ajatus kantaa hedelmää" -laukku on tosi jäpäkkä ja siitä tuli mielestäni hauska. Siksi ihmettelin kovasti, ettei se mennyt kaupaksi viime myyntitilaisuudessani. No, se on siis sulostuttanut varastoani valmistumisestaan asti. Sitten otsikon lupamaan hitaaseen. Hohhoijaa, neliö-tähtikuvioisen pinnan jatkaminen lentävät hanhet –riveillä vei paljon enemmän aikaa kuin etukäteen ajattelin. Olen puurtanut työn parissa kokonaisen tilkkuilupäivän – siis päivän, jonka aikana teen paljon muutakin kuin vain tilkkutyötä – ja nyt vasta sain pinnan valmiiksi. Tässä ensin näytiksi erikseen valmistamani tummat hanhet. Eniten aikaa meni palojen ja pinnan silittämiseen. Työssä on noin tsiljardi saumaa. Se on taustapuolelta melko siisti, mutta ei täydellinen. Vaikka kuinka varoin ja mielestäni käänsin saumat oikeaan suuntaan, risteyksiä tuli – eli niitä saumoja, jotka on toi

Olin väärässä, kun vakuutin viime postauksessani kolmio-neliötähtikuvioisen tilkkupeiton olevan valmis, kunhan saan pötköt kiinnitetyksi yhdeksi pinnaksi. En arvannut saumanvarojen vievän niin paljon pituutta/leveyttä pinnasta, että siitä lopulta tulisi näin kummallisen mittainen. No eihän kuvasta mitenkään näe, että pinta olisi oudon kokoinen! Mutta se on. Se on minun makuuni liian neliömäinen. Torkkupeitoksi se on liian suuri ja sängynpeitoksi liian pieni (tai liian suuri). Minun on siis lisättävä siihen pituutta! Kehykset olisivat helppo keino, mutta kehykset kasvattaisivat peiton leveyttä entisestään, vaikka se mielestäni on jo ihan tarpeeksi leveä. EHDOTTOMASTI EN HALUA tehdä enää yhtään blokkia tähän työhön! Aargh, se vaatisi ajatustyötä ja vanhojen muistelemista. Ja pienten osien leikkaamista ja ompelemista (musta-vaaleat kolmio-neliöt lähinnä). Ei sitä enää! Sitten muistin Jäätelökesä-tilkkupeiton ylä- ja alareunaan ompelemani pidennysraidat. Hahaa, ja löysin ompe

No, en malttanut jättää plus-merkkistä kokeilublokkia yksinäiseksi, kun se kerran onnistui aika hyvin. Tein samoilla mitoilla toisen plus-merkkisen blokin. Tässähän on kohta jo peitto valmiina, hahah: Toisen tilkkublokin vaaleissa paloissa on lähinnä vitivalkoista ja toisen plus-merkin tausta on lämpimämmän värinen, mikä on minusta häiritsevää. Mutta näitä tulee varsinaiseen tilkkupintaan paljon, jolloin vaalean eri sävyt eivät enää erotu. Vaaleista kankaista tuli mieleen, että neliö-tähtikuvioinen tilkkupintani oli edelleen kokoamatta. Otin esiin jo ompelemani pötköt sekä vielä irtonaiset tilkkublokit ja kokosin blokeista kolme pötköä lisää. Sitten blokit loppuivat, paitsi jostain kummallisesta syystä yksi erityinen reunapala jäi ylitse. ??? Enempää blokkeja ei ole tehtynä! No, ehkä tämä koko jo riittää. Nytkään tilkkupinta ei mahdu suorana ompeluhuoneen makkarin lattialle. Olin suunnitellut, että sommittelisin pinnan huolellisesti, mutta se sai jäädä. Aivan tarpe

Tein taannoiseen Tilkkulehteen jutun erilaisesta koneella kirjotusta kirjaimesta. Juttua varten tein mallikuvion eli t-kirjaimen. Se osui tässä käteeni ja ajattelin, että kokoan sen ympärille tilkkupinnan. Piirsin ensin häviävällä tussilla jonkunlaiset kehykset kuvion ympärille. Halusin varmistaa, että kuvion ympärille jäisi tyhjää tilaa. Minulla on ompelupöydän sivulla pieni käsivarasto tilkkuja ja jäännöspaloja – kerään sen ensin tupaten täyteen ja tyhjennän vasta pakon edessä ne jäännöspalalaatikoihin. Otin käsivaraston esiin (aika iso kasa siinä oli) ja kokeilin, miltä tummat kaitaleet näyttäisivät t-kirjaimen ympärillä. Näyttivät kivoilta, joten ompelin ne kiinni. Tässä kokoan sitä mukaa tikattavaa vanutikattua pintaa. Pinnan yläpuolella näkyy myös 25-senttinen vetoketju, jonka avulla mittasin tarvittavan vanupalan koon. Ompelen tämän tietenkin samalla vetoketjupussukkaohjeella kuin aina. Pieni ompelurupeama lisää, ja tilkkupinta on melkein valmis. Enää yksi kaitale p

Innostuin vihreän juoponpolku –tilkkutyön pitkälle edenneestä tilasta niin, että kaivoin esille toisenkin aika pitkälle asti valmistamani tilkkutyön. Ompelin näköjään kivat raidalliset tilkkublokkini tilkkupinnaksi jo huhtikuussa! Tilkkupinta oli koottuna noin 127cm x 173cm. Se tarvitsi ilmiselvästi kehykset, jotta sitä voisi valmiina kutsua tilkkupeitoksi! Koska tilkkutyöni on lievästi sanottuna kirjava, pohdin pitkään, minkä väriset kehykset siihen tekisin. Sommittteluseinälleni Makkarin lattialle levitettynä pinnasta ei saanut yleiskuvaa, joten näppäsin siitä kuvan kännykkäkameralla ja katselin sitä minikoossa. Erotin paljon selvemmin, että pinnassa on eniten sinistä. Olen pitänyt tummista kehyskaitaleista: esimerkiksi Keisarinna Ramandu –tilkkupeiton musta ulkokehys oli onnistunut valinta. Ajattelin, että teen tähänkin tumman ulkokehyksen, mutta en mustaa, vaan tummansinisen. Silti halusin kirjavan pinnan ja tumman ulkokehyksen väliin kapeamman raidan. Minkä värin v

Vinoruutuisen tilkkutyöni kivoista vinoraitablokeista sain sivutuotteena aina kaksi pienehköä kolmio-neliötä. Olen niitä yhdistellyt erilaisiksi pinnoiksi, joista toivon jossain vaiheessa tekeväni jotain. Tämä kuvio on esiintynyt aiemmassa postauksessani: Pala lienee nyt sopivan kokoinen, jotta voin ommella siitä tilkkulaukun. Oikein muuta en keksi tästä tehdä, kun en ole innokas tyynynpäällisten tekijä. Toisessa postauksessa esittelin toista tilkkupintaa, johon myös käytin lentäviä hanhia. Pinta on nyt täydentynyt ja taitaa sekin olla sopivan kokoinen tilkkulaukun pala: Tilkkupinta on kyllä aika eri paria geometrisen kuvion kanssa! Toisaalta, näissä on samoja värejä ja muotoja, ja vaalea kangasta on paljon. Ehkä laukku on kivakin, jos puolet ovat toisistaan poikkeavan näköiset. Halusin vielä kokeilla yhtä lentävä hanhi –ideaa eli sellaista, jossa hanhet lentelevät vähän eri korkeuksilla: Vasta neljättä riviä kiinnittäessäni huomasin, että olisin hyvin voinut pan

Viime postauksessani kerroin tarvitsevani enää vajaat 30 vinoraitablokkia, jotta pääsen kokoamaan tilkkutyön ensimmäistä osaa eli varsinaista kirjavaa tilkkupintaa työn keskelle. Ensin valmistin niin monta blokkia mihin minulla sattui vielä olemaan vaaleita neliöitä: (Minulla oli ihan lukumääräkin laskettuna, mutta minulla on tapana unohtaa numerot saman tien niitä tarvittuani, joten tässä postauksessa luvut ovat suuntaa-antavia.) Viimeiset keskineliöt, joiden ympärille tilkkublokit rakentuvat: Kuin ihmeen kaupalla, vähän kuin entisaikaisissa kokkausohjelmissa, joissa pantiin jotain epävalmista uuniin ja heti saman tien olikin esillä upea, valmis ateria, tässä laskujeni mukaan viimeiset tarvitsemani blokit valmiina ja silitettyinä: Koko tilkkublokkipino näyttää tältä: Koska aion koota tilkkupinnan niin, että värit jollain tavalla soljuvat toisiinsa, järjestin blokit jonkunlaisiin värityyppipinoihin, näin: Hyvin näyttää toteutuneen ajatukseni, että blokit o