Tilkunviilaaja

Nelisen viikkoa sitten pääsin taas ompelemaan yhdessä! Ooh, miten hienoa se on joka kerta! Tällä kertaa tapasimme Espoossa, Backbyn kartanossa, jota on myös kutsuttu Kaisankodiksi. Otin mukaan hillityn määrän materiaalia ja valtavan pinon kassakuitteja. Järjestelin materiaalini värien mukaisiin pinoihin ja aloin ommella kaitaleita ja paloja kassakuiteille niin, että toinen pää olisi tummempi ja toinen vaaleampi. Ahkeroin koko päivän, ja sain ommelluksi tällaiset palat: Tässä oli työskentelytilamme. Kaikki eivät ommelleet koneella, mutta jokainen oli sinnikäs ja ahkera. Taukoja pidimme vain ruokailua varten! Taisin saada kartanolta väriruiskeen tai jotain, sillä olen rakennellut kirjavimmista ja värikylläisimmistä paloistani (ja jopa kankaistani) jos vaikka mitä. Jatkoin esimerkiksi kuittiompelua – tosin laajensin palavalikoimaa niin, että aloin jo kärsiä runsaudenpulasta. Alkoi myös tuntua siltä, että näitä pitäisi sentään yhdistellä vaikka tilkkupussukan tai miksei jopa vetoketjula...

Oikeastaan otsikossa pitäisi mainita myös lattia, sillä ompelupöydän tuotokset päätyvät lopulta vääjäämättä lattialle, missä niitä voi tarkastella ja kuvata. Tosin kuvaamisesta ei ole tullut mitään pitkään aikaan, koska valoa ei vain ole. Tätä lukiessaan Mies kehottaisi ottamaan esiin lisävalon, jonka hankin noin kaksi vuotta sitten nimenomaan ratkaistakseni valottomuusongelman – ja jota en ole kertaakaan edes kokeillut ottaa käyttöön. Huokaus. Keskityn kuitenkin kertomaan tilkkutöistä, sillä niistä te olette kiinnostuneita, ette mistään mahdollisista valoratkaisuistani! Aloitan Ikkuna-blokeista. Minulla on koossa noin 80 blokkia, ja olen päättänyt tehdä niitä vielä noin 65 kappaletta. Leikkasin ensin tilkkuja sen värisistä kankaista, joita resurssilaatikosta osui käsiin, mutta kaikenkirjavien blokkien sommittelu alkoi vaikuttaa haastavalta. Ja osaan blokeista oli päätynyt melko huonosti kontrastoivia paloja. Voi minua! Mutta kyllä se siitä! Kävin reilu viikko sitten Tilkkunen-myymälä...

Kerroin jo, että minulle jäi Pimeyden ja valon välissä -tilkkupeitosta yli harmaita neliöitä. Käytin ne tilkkupintaan, jossa neliöiden päälle on applikoitu tilkkuraidallisia pyörylöitä. Kerroin myös, että minulle jäi tuosta projektista harmaat pyörylät, jotka leikkasin pois raidallisten pyörylöiden takaa. Pohdin pitkään, mihin nuo harmaat käyttäisin, ja lopulta keksin ommella niistä kukkien keskiöt. Ja kukat applikoisin neliölle, joka muodostuisi kolmesta kaitaleesta. Ja olipa onni, että päädyin sellaiseen taustaneliöön, sillä nyt voin vihdoinkin käyttää viimeisen Töölön Tilkkupajasta muinoin ostamistani batiikkikaitalepakkauksista (tai ainakin osan siitä)! Tuumasta toimeen! Tein itselleni mallineet pahvista. Pyörylän piirsin jotain purkkia pitkin, terälehden piirsin pahville omatoimisesti. Ensin ajattelin, että kukassa olisi kolme terälehteä, näin: Neljä terälehteä vaikutti kuitenkin järkevämmältä valinnalta. Katsokaa, miten söpö tuo kaitalepakkaus on! Sen päällä on muita varastoni...

Tilkkuvuosikatsauksen lisäksi olen perinteisesti katsahtanut juuri päättyneeseen blogivuoteen. Aivan ensimmäiseksi huomaan julkaisseeni viime vuonna yhteensä 61 kirjoitusta, joista 24 kuuluivat joulukalenteriin. Jotenkin tuntuu, että olisi reilua lukijoita kohtaan jakaa tarmoa hieman tasaisemmin pitkin vuotta! Toisaalta kymmenen parhaan kirjoitukseni joukossa on peräti neljä joulukalenterijuttua. No, kaikesta huolimatta – näistä kirjoituksista te piditte eniten viime vuonna. Onkohan sinun suosikkisi listalla? Tai ehkä löydät näistä uuden suosikin, jota et edes ollut viime vuonna huomannut!  10.  tilkkuvuoteni 2024.   Tuulennopeasti listalle noussut kirjoitukseni vain muutaman päivän takaa! Tämä oli yllätys! Ei niinkään siksi, että se on ollut suosittu (olihan sen pääkuva sentään ihana), vaan että sen numerot ponnahtivat korkeiksi näin nopeasti. 9.  Hyvästä tilkkutyöstäsi verraton – Askel 1: Kangas ei ole paperinohutta   Joulukalenterini ensimmäinen luukku on yl...