Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2025.

Yksinkertainen värisalaisuus.

Kuva
Tämänvuotinen joulukalenteri lupaa (ja tulee antamaan) värivinkkejä, ja nytpä saatkin heti kalenterin alkuvaiheessa oikein erityisen tärkeän vinkin. Tilkkutyösi väritys paranee kertaheitolla, kun varmistut tilkkutyösi kontrastista ennen kuin mietit, sopivatko kankaasi väreiltään yhteen. Valitse tilkkupintaasi tai tilkkublokkiisi siis tummia, vaaleita ja keskivärisiä kankaita. Pelkistä keskivärisistä ei synny kontrastia tilkkupintaan, ja työsi näyttää todennäköiseltä epämääräisen ikävältä, vaikka olisit valinnut siihen ihanat (keskiväriset) kankaat. Värikontrastikaan ei yksin riitä – esimerkiksi saman tummuusasteen sinisen ja punaisen välille ei muodostu tarpeeksi kontrastia.  Onnistunut tumma-/vaaleakontrasti ratkaisee suurimman osan väriongelmista. Liian usein ihmiset miettivät, sopivatko tietyt kankaat tai värit yhteen, kun kontrasti vaikuttaa kuitenkin eniten. Keisarinna Ramandu -tilkkupeittoni on tästä mainio esimerkki. Kerron värivalinnoistani kirjoituksessa, jossa ihastelen...

Viisi perusasiaa.

Kuva
Tunnetko väreihin liittyvät perustermit? Vaikka väriteoria ja -sanasto olisivat tuttuja, kenties et ole tullut ajatelleeksi niitä vähään aikaan. Siksi kerronkin muutaman perusasian väreihin liittyvistä sanoista ennen kuin seuraavissa kirjoituksissa kietoudumme värien syleilyyn. Voi olla, etten käytä kaikkia näitä sanoja usein, mutta ne on silti hyvä tunnistaa. 1. Väri tarkoittaa tietyn värin yleisnimitystä: punainen, sininen, keltainen. 2. Värikylläisyys tarkoittaa sitä, miten intensiivisenä näemme värin – onko se vahva/kirkas vai haalea/pehmeä. Tässäpä hupaisa jutustelu, jossa esittelen kirkasväristä spektriympyrää. Väsäilemäni pala päätyi lopulta tilkkukassiin, joka sai nimen Sateenkaariharppi.   3. Värin tummuus- ja valoisuusaste viittaa siihen, miten tummana tai vaaleana näemme värin suhteessa muihin.  4. Kontrasti. Värien tummuus- ja valoisuusasteiden erosta käytetään nimitystä kontrasti. Useimmiten tilkkutyöhön ja etenkin tilkkublokkeihin kannattaa järjestää kontr...

vaihteeksi pieni tilkkupeitto.

Kuva
Halusin esitellä mallin, jonka vasta-alkajakin voisi ehkä toteuttaa ilman valtavia kangasinvestointeja ja päädyin niin sanottuun Ikkuna- tai Popcorn-blokkiin. Tein Ikkuna-nimellä ompeluohjeen Tilkkuyhdistyksen sivuille ja myöhemmin löysin sille englanninkielisen nimen. Tuo nimi perustuu siihen, että yhden blokin tehtyään haluaa heti tehdä toisen, eikä senkään jälkeen pysty lopettamaan. Aivan kuin popcornejakaan ei voi syödä vain yhtä. Päädyin siis tekemään pienen peiton, johon käytin enimmäkseen batiikkikaitaleita – samaan tapaan kuin aloittelija voisi tehdä. Peittoni on nyt valmis, ja annoin sille nimen Pumpuli. Käytin Pumpuli-peittoon myös kankaita omista varastoistani. Tähän käyttämäni batiikit olivat paketista, josta olin jo käyttänyt vaaleimmat palat, joten blokkeihin ei olisi syntynyt kunnon kontrastia ilman lisäpaloja. Tässä on kuva sommitteluvaiheesta. Päädyin vaihtamaan melko monen blokin paikkaa ennen kuin olin tyytyväinen kokonaisuuteen. Olen ommellut samanlaisista blok...

värikäs ja iloinen tilkkupeitto.

Kuva
Ompelin söpön tilkkupeiton, johon käytin lähes yksinomaan nättejä kankaita. Aloitin projektin kesäkuun puolivälissä, ja nyt olen ottanut valmistujaiskuvatkin tästä Chartres-tilkkupeitosta. Teitä ehkä kiinnostaa, miksi peittoni sai juuri nimen Chartres. Pohdin kyllä hetken, että olisin keksinyt nimen, joka olisi perustunut peiton innoittaneeseen teokseen. Soilen ompelema ihana esikuvapeitto on nimeltään Erica, ja olisihan siihen voinut viitata. En kuitenkaan keksinyt oikein mitään inspiroitunutta. Olin jo antamassa tälle nimen Entten tentten, joka sentään olisi alkanut samalla alkukirjaimella, kun huomasin yhdeksän neliön blokkien tuovan mieleen katedraalin ikkunat. Teimme perheen ja ystäväpariskunnan kanssa Ranskan-matkan kesällä 2023, ja sinä aikana näimme yhden jos toisenkin katedraalin. Chartresissa yövyimme peräti katedraalin naapurissa. Löysin kuvan, jossa lasimaalaukset hohtavat, ja Chartres-tilkkupeiton keskiosassa on sentään hieman samaa näköä, eikö vain? Satuimme olemaan...

eläinhahmoja.

Kuva
Viimeisin tilkkupussukkani valmistui jo ajat sitten, ja nyt vasta ehdin kirjoittaa hänestä eli Metsänelävät-pussukasta tarinaa. Kuvassa hän poseeraa samalla kohdalla kuin taannoin esittelemäni Tarha-apila. Silloin niityllä oli vihreää, korkeaa heinää. Nyt se on talvea vasten niitetty. Tällaiselta Metsänelävät-pussukan päälliset näyttivät elokuisena viikonloppuna Lappeenrannan ompelulaneissa, joista mainitsin Riikinkukkokarppi-pussukan valmistujaisjutussa: Olen hädin tuskin ehtinyt kehittää niille välikankaat ja tikkausvanut alle, tikkaus ei ole alkanut. Toisinaan tilkkupinnasta tulee niin silmääni sopiva, että pohdin, keksinkö koskaan yhtä kivaa sommitelmaa. Metsänelävät-pussukan paraatipuoli eli tuo linnun kuvalla varustettu puoli on sellainen. Jonkin aikaa toivon itseltäni vastaavanlaista suoritusta, sitten unohdan asian, kunnes taas jonain päivänä huomaan kehittäneeni uuden, oikein kivan pinnan. En pysty käskystä (siis edes omasta käskystäni) luomaan sellaista; se vain synt...

tarha-apila.

Kuva
Tänään pääsette tutustumaan uuteen Tarha-apila-tilkkupussukkaan, joka poseeraa ilta-aurinkoisella, syksyisellä niityllä: Kuvaan sattui nimeen sopivasti myös apilankukka. Huomaamme kaikki, että uuden pussukan nimi on vain saanut inspiraatiota tilkun kuvasta. Koska Tarha-apila-pussukan paraatipuolella komeilee isohko kukkakuvio, ensimmäinen saamani nimi-idea oli luontevasti ”Lootuskukka”. Hahaa, muistin kuitenkin tarkistaa asian kattavasta Excel-tiedostostani, jonka kehitin nimenomaan tätä tarkoitusta varten. Sain selville, että valmistin kauniin Lootuskukka-pannulapun taittelutekniikalla jo vuonna 2012. (Siihen oli ohje netissä, mutta se on sittemmin poistettu näkyvistä, joten en pysty tekemään samanlaista työtä enää, vaikka saattaisin haluta tehdä sellaisen.) Jotta ette saman tien eksyisi pois Tarha-apilan luota, näytän tässä kuvan Lootuskukka-pannulapusta: Pussukan toisella puolella kurkkii tietysti – mikäs muukaan eläin kuin kissa. Kuvaa katsellessani tulee mieleen, että nimi ol...

syömään!

Kuva
Katsoessani Ruoka-aika-vetoketjupussukkaa miltei kuulen, että joku on juuri kutsunut pinkit koirat syömään. Teitä epäilemättä kiinnostaa, miltä pussukan tilkkupinnat näyttivät ennen kuin ompelin ne pussukaksi. Ja saatte tietenkin nähdä. Tällaisilta ne näyttivät: Ompelin pinnat kivan tilkkuviikonlopun aikana siellä Kanavan Onni -nimisessä paikassa. (Kerroin viikonlopusta vähän esitellessäni valmista Riikinkukkokarppi-tilkkupussukkaa. ) En ehtinyt tikata niitä, vaan se työ jäi kotitehtäväksi. Tikkaushommissa ei mennyt kuin päivä, ja olin valmis ottamaan pussukasta valmistujaiskuvat. Hyvä minä! Tälle toiselle puolelle näytän juoksuttaneen ihan vain yksinkertaisia suoria tikkiviivoja, mutta niin sanotulla paraatipuolella on vähän monimutkaisempi kuvio – suorista viivoista kyllä sekin: Ruoka-aika-pussukka on muodoltaan vähän erilainen – tuollainen korkea ja kapea – ja sen mitat ovat seuraavanlaiset:  Leveys ylhäältä noin 20 cm  Korkeus noin 17 cm Pohjan leveys noin 8 cm. ...