sain apuvoimia.

Kissa varmaan ajatteli, ettei töistäni tule mitään, ellei se tule auttamaan. Niinpä se ensin tutki ompelupöydällä olevat kangas- ja tarvikevarastoni ja meni sitten prässäämään solmiokankaista ompelemiani tilkkublokkeja.

Kuvassa se ehkä miettii, että apu olisi minulle tervetullutta muidenkin töiden kanssa. Ompelupöydällä siis hanhityö, joka odottaa nimilappua ja ripustuskujaa; Kissan alla solmiotilkkublokkeja; ja tilkkupussukka ennen kokoamistaan.

Jotain kiinnostavaa näköpiirissä? Ehkä. Tai sitten se pohtii, kävisikö tilkkublokin päälle kunnolla lepäämään.

Olinpa ahkerana 

Muutama solmiokankainen blokki on tullut valmiiksi tänään.

Tosi nätti ja jotenkin lapsekas – keskikappaleen kirahvi tietysti antaa omanlaisensa sävyn koko blokille.

Joku lukija ehkä ihmetteli, minkä kumman kankaan voisin sovittaa merkilliseen solmiokankaaseen. No punaisella täydensin:

Oranssin tilkkutyöhanhen olen ehtinyt tikata, tasoittaa ja myös kantata:

Hanhi näyttää sopivan pullealta. Olen tähän muotoon tyytyväinen. Enää on ommeltavana nimilappu ja ripustuskuja (yök).

Tikkasin silmukoita taustakankaaseen – valitettavasti ne eivät näy levottomasti kuvioidulla kankaalla juuri lainkaan. Vähän turhaa työtä!

Tikkasin myös alareunan ja sivustan ”ruohot” vapaasti konetikaten.

Melko tasaisia tikkejä sain aikaiseksi. Ihan yllätyin.

Kissan kanssa kuvattu keskeneräinen tilkkupussukkakaan ei ole enää kesken, vaan ompelin myös sen kokonaan valmiiksi tänään. Pimeä vain ehti langeta ennen kuin pussukka oli valmis, joten en saanut otetuksi kunnollisia valmistujaiskuvia. Joudutte siis odottamaan kuvia päivän tai pari.