tilkkutyön yllättävät värit.
Aiemmin esittelemäni monokromaattinen kangasvalikoima jäi kummittelemaan mieleeni ja päätin toteuttaa musta-valko-harmaan tilkkupinnan. Otin tietysti mukaan väreihin (tai värittömyyteen) sopivia jäännöspalatilkkujani. Ompelin palat samaan tapaan kuin Tviit-tviit-pussukkapinnan.
Vinkkinä teille, jotka ehkä teette samalla idealla tilkkupintaa: kapeammista kaitaleista tulee hauskemman näköinen pinta. Se on työläämpää koota, mutta lopputulos on hauskempi. Minulla sattui olemaan vähän leveämpiä paloja ja muutenkin laiskottelin kokoamisessa, ja jälkiviisaana totean, että olisi pitänyt malttaa käyttää enemmän kapeita paloja.
Musta-valko-harmaus ei ulotu vetoketjuun, sillä sen väristä ei löytynyt. Punainen valikoitui tähän, koska rikoin monokromaattisen värimaailman kahdella värikkäämmällä, kissakuvioisella tilkulla. Vetoketju sopii ainakin toisen tilkun väreihin.
Tilkkupinnat oleilevatompeluhuoneen makkarin lattialla odottamassa, että tikkaisin ne. Mies vilkaisi niitä illalla (esittelin niitä hänelle) ja totesi, että ” nyt on vihdoinkin miehekkään väristä”. Osoitin sitten kissakankaita, johon hän lisäsi: ”No tietysti ne oli pakko vesittää söpöillä kissoilla”.
Hauskan tilkkuilun lisäksi olen ahertanut työläämmän ja vähemmän hauskan tilkkuilun parissa. Tilkkupeittojen pinta on aina tosi kivaa tehtävää, mutta taustakappaleet ahdistavat. Sain kuitenkin kootuksi geometriselle tilkkupinnalleni taustakappaleen, jotta voin viedä peittoaihion Töölön Tilkkupajaan longarm-tikattavaksi.
Taustakappaleessa on kahta vihreää lakanakangasta ja niiden välissä melko musta raita. Raidassa käytin muiden mustanpuhuvien kankaiden lisäksi tilkkupinnan kehyksiin tekemiäni ja yli jääneitä katkoviivapaloja.
Vinkkinä teille, jotka ehkä teette samalla idealla tilkkupintaa: kapeammista kaitaleista tulee hauskemman näköinen pinta. Se on työläämpää koota, mutta lopputulos on hauskempi. Minulla sattui olemaan vähän leveämpiä paloja ja muutenkin laiskottelin kokoamisessa, ja jälkiviisaana totean, että olisi pitänyt malttaa käyttää enemmän kapeita paloja.
Musta-valko-harmaus ei ulotu vetoketjuun, sillä sen väristä ei löytynyt. Punainen valikoitui tähän, koska rikoin monokromaattisen värimaailman kahdella värikkäämmällä, kissakuvioisella tilkulla. Vetoketju sopii ainakin toisen tilkun väreihin.
Tilkkupinnat oleilevat
Hauskan tilkkuilun lisäksi olen ahertanut työläämmän ja vähemmän hauskan tilkkuilun parissa. Tilkkupeittojen pinta on aina tosi kivaa tehtävää, mutta taustakappaleet ahdistavat. Sain kuitenkin kootuksi geometriselle tilkkupinnalleni taustakappaleen, jotta voin viedä peittoaihion Töölön Tilkkupajaan longarm-tikattavaksi.
Taustakappaleessa on kahta vihreää lakanakangasta ja niiden välissä melko musta raita. Raidassa käytin muiden mustanpuhuvien kankaiden lisäksi tilkkupinnan kehyksiin tekemiäni ja yli jääneitä katkoviivapaloja.
Kommentit
pussukkainnostus iskee kun luen blogiasi mutta en anna periksi, teen kaikki tekeillä olevat ensiksi!
Kivan näköisiä tilkkuja sinulla pussukassa.
Itse olen pyrkinyt viime aikoina tekemään kaksipuolisia töitä aina kuin mahdollista. Pitää mielenkiinnon yllä taustaakin kootessa. Tikkauksia pitää silloin kyllä miettiä vähän tarkemmin. Olen ainakin itse tykännyt töistä silloin enemmän kuin jos olisin vain pakosta ommellut jotain.
Pussukat ovat kyllä siitä kiitollisia ommeltavia, että ei tarvitse liian paljon miettiä tikkauksia; voi kokeilla jotain uutta eikä tarvitse pakolla vääntää jotain toimimatonta ja turruttavaa kuviota viikkotolkulla.
Kuten muutkin on sanoneet niin tilkkupintoja on kiva koota mutta jälkihommat kuten peitoksi asti saaminen sitten tökkiikin.