Tilkunviilaaja

En ole muutamaan päivään saanut oikein mitään aikaiseksi. Tai no, olen tehnyt muutaman keltasävyisen tilkkukaitaleen uutta tilkkulaukkua varten: Kokeilin myös blogosfääristä sattumalta löytämääni poimupussukkaideaa. Kuvia ja teko-ohje oli jossain, en valitettavasti enää muista, missä. Tämä on ihan kokeilu. Huomaan jo kaksi asiaa: - Olin ajatellut tehdä pussukkaan pohjan, mutta kiirehdin ompelemaan rypytysompeleet liian keskelle kangaspalaa. Siispä nyt keskellä näkyvä kissakangasvyöte holahtaisi valmiissa pussukassa ehkä liian lähelle pohjakohtaa ja näyttäisi kummalliselta. - Olikohan alkuperäisessä ohjeessa tehty ihan taviskangaspussukka? En huomannut tarkistaa. Minähän en halua tehdä tavispussukoita, vaan aina uniikkeja ja mieluiten vanutikattuja. Miten mahtavat vanutikkaukset onnistua tällaiseen laskostettuun malliin? Tätäkin täytyy vielä miettiä ja ehkä kehitellä edelleen. No ensimmäinen kappale voikin olla vähän harjoitteluhomma. Kuvasta näen, että käyttämäni beigehtä

Olen viettänyt aikamoiset tovit etsiessäni PC-laukun kaavaa, jota käytin sentään useampaan projektiin. Kaavaa ei vain löydy! Viimeksi etsin sitä laatikosta, johon olen siirtänyt keskeneräisiä projekteja. En löytänyt kaavaa sieltäkään, mutta löysin kaksi kiinnostavaa keskeneräistä: 1. Applikoidun tilkkukukan Olin tikannut kukan ympärille muutamia viivoja, mutta jostain syystä tikkaaminen oli jäänyt kesken. Lisäsin muutamat tikkaukset, ja kukka oli valmis kiinnitettäväksi esimerkiksi tyynynpäällisen keskiöksi: 2. Punasävyisiä tilkkuneliöitä Muistan kyllä, että olin tekemässä näistä tyynynpäällistä (siksi neliöitä on täydennetty mustasävyisin kaitalein), mutta pinta voisi olla kiva myös laukkuna! Pintaan voisi kokeilla ”pikkukivitikkausta” eli pyörylöitä. Tosin ennen tikkaamisen aloittamista pitäisi sitten vaihtaa koko paininjalka, mikä toimitus kestäisi ylimääräiset pari minuuttia. Saa nähdä, a) käsittelenkö tätä tilkkuneliöpintaa pikapuoliin mitenkään ja b) tuleeko tikkauksi

Vetoketjulla varustettu pieni ja jäpäkkä, Kihu-Mihu-tilkkulaukkua hieman muistuttava tilkkulaukku on valmis. Kas tässä, Mjauahtava-tilkkulaukku: Ja toinen puoli: Etukappaleessa on suunnilleen keskellä olevan valkoisen palan vieressä hiukan oranssiin vivahtava kaitale, joka sopii laukkuun tosi hyvin. Laukun toisella puolella sama kangas sattui aivan toiseen reunaan, eikä näy kuin päädystä laukkua katsottaessa. Siksi etupuoli on mielestäni vielä kivamman näköinen kuin toinen puoli. Tykkään myös laukussa käyttämästäni sankakankaasta: Vetoketjulipareestakin tuli ihan mallikas: Tästä kuvasta näkee, että laukku on erittäin vankasti tukevoitettu: Sain Kissan viihtymään hetken laukkumallina. Näkee, ettei se ole täysin yhteistyöhaluinen. Kesäkarkki-vetoketjupussukka Ompelin myös vetoketjupussukan, kolmannen jossa käytin samoja kankaita. Tikkaukset jälleen loivasti aaltoilevia: Tässä valmis Kesäkarkki-vetoketjupussukka: Pussukassa on vaaleanliila vuorikangas eli monta e

Keksin leikata tasalevyisiä kaitaleitani hiukan vinottain kahtia, jolloin sain tilkkupinnasta vielä epäsäännöllisemmän. Toiselle puolelle tein vielä tahallani vinoon kulkevan yläreunakaitaleen: Vuoriin löysin kahta sinisen sävyä: Ja tässä valmis Liisa tilkkumaassa –vetoketjupussukka. (Pihamaalla krassitkin ovat vielä hengissä, vaikka yhtenä yönä tällä viikolla oli aste pakkasta.) Kiinnittäisin huomionne vielä pussukan sivusaumassa näkyvään kantolenksuun. Olin jo hyvää vauhtia ryhtymässä ompelemaan tilkku- ja vuoripintoja pussiin, kun huomasin kiirehtiväni. Siitä tuli mieleen, että kiirehtiessäni minulta jää yleensä jotain tekemättä. Mutta mitä? Sentään muistin, että kantolenksu. Onnellinen sattuma oli, että minulla oli juuri sopivan mittainen ja levyinen kaitale valmiina, jolloin lenksun ompeleminen ei juuri hidastanut pussukan varsinaiseen valmistamiseen ryhtymistä. Valmis leveys yläreunasta noin 25 cm, korkeus noin 14 cm, pohjan leveys noin 7 cm. Saan myös puna-mus

Voi että! Olen ollut aivan liian kauan erossa ompelupöydästäni ja ompeluksistani! Lähdin viikko sitten perjantaina perheen kanssa järven rantaan lomahkolle – palasimme sieltä kaupunkiin vasta tiistaina. En sentään ottanut ompelukonettani sinne mukaan, vaikka puolileikilläni niin uhkasin. Otin sen sijaan mukaan uuden ristipistotyön (vaikka Nalle Puh -ristipistotyö ei ole ihan vielä valmis). Neljän päivän aikana sain ihan näin paljon tehdyksi: Valmiina kuvion pitäisi näyttää tältä: Joudun kuitenkin purkamaan kaiken tähän mennessä tekemäni pois. Ohje oli nimittäin epäselvä! Siinä neuvottiin ristipiston toteutus sen mukaan, mikä kangas paketissa olisi, mutta minulta puuttui vähän perustietoa, sillä en tunnista Aida-kangasta siitä toisesta. Niinpä tulkitsin piirroskuvan väärin ja ompelin kaikki pistot liian pieniksi! Minusta paketissa ollut kangas oli juuri tuollaista reikäistä numeroa 2, mutta pitkällisen kokeilemisen jälkeen on pakko päätellä, että kangas olikin numeroa 1. M

Puna-musta-valkoinen tilkkulaukku seisoo nyt omillaan. Ihan totta, kiitos tukihuovan, se on niiiin jäpäkkä että! Katselen epäluuloisena laukun vielä huolittelematonta yläreunaa ja sormiani pistelee jo valmiiksi. Olen tässä kuvassa harsinut toisen puolen vetoketjuliparetta kiinni laukun yläreunaan. Pari kertaa otti jo auts! neula sormeen. Taustalla kajastaa punaisehko pitkulainen juttu, se on toinen laukun sangoista. Taskua ommellessani yllätyin. Olin koonnut taskun päällisen ja ommellut sen taustakankaansa kanssa pussiin sekä kääntänyt oikein päin, kun huomasin kankaassa kuprun. Siinä oli ihan selvä virhe! Jos olisin huomannut virheen ajoissa, olisin voinut leikata taskupussin toisesta kohdasta, mutta tässä vaiheessa uusintatyö ei houkutellut. Vaan ei hätää! Kiinnitin Tilkunviilaaja-kangasmerkin virhekohdan päälle. Yleensähän kiinnitän merkin taskupussin yläreunaan, jotta se näkyy oikein hyvin ulos kun laukun avaa. Ihan hyvin tämäkin kyllä toimii, ja mikä tärkeintä, kankaan

Musta-valko-punainen tilkkulaukku on nyt tikattu (perinteisin suorin ompelein) ja olen leikannut/ommellut siihen myös vuoripalat. Toiseen vuorikappaleeseen pitää vielä tehdä ja ommella sisätasku. Sangat ovat myös kesken, mutta sen jälkeen pääsenkin kokoamaan laukun. Laukkuun on tulossa vetoketjukiinnitys. Punainen vetoketju punaisen kankaan keskellä ei ole mikään erikoinen näky. No, vaihtuvaväriset tikkaukset elävöittävät yhdistelmää. Toivon parasta, eli että lipareen pystyy ompelemaan laukun suulle ilman ylettömän väkivallan käyttöä. Manailin aiemmassa postauksessani, että teen liikaa pieniä luomuksia. Otin onkeeni huomautuksestani (ajatella, että kuuntelen itse omia neuvojani joskus) ja päätin lähteä tekemään PC-laukkua kera tietyin muutoksin. Ja taas kävi samoin kuin niin monta kertaa: kaava on kateissa! Minulla oli (itse tekemäni) PC-laukun kaava, jota käyttelin aivan kelvollisella menestyksellä useampaan otteeseen, mutta nyt se on kadonnut jäljettömiin! Se on varmaankin s