Tilkunviilaaja

Kahdeksannesta luukusta löytyy kolme vinkkiä liittyen kuvaamiseen. 1. Käytä kameraa sommittelun apuna.  Tässä kirjoituksessani kerron, miten sommittelen tilkkublokit kännykkäkameran avulla. Lyhyesti: Järjestelen blokit lattialle jonkunlaiseen järjestykseen, otan kuvan ja katselen pienenpientä kuvaa kännykän näytöllä. Jos joku blokki näyttää olevan väärässä paikassa, vaihdan sen paikkaa ja ehkä paria muuta blokkia ja otan uuden kuvan jne. Kännykkäkamera on minun vaihtoehtoni design-seinälle, jollaista kotiini ei pysty toteuttamaan millään.  2. Käytä kameraa, kun haluat olla varma kontrastista. Tässä on hyvä esimerkki siitä, ettei silmä välttämättä tunnista vaaleus- ja tummuusasteita - sitä voisi nimittäin luulla, että Muistatko-pussukan  jokainen keltainen on vaalea väri. Minä ainakin luulin kauan aikaa, että keltainen on aina vaalea! Kuvasta näkee selvästi, että yksi keltaisista on erittäin värikylläinen ja siksi keskivärinen - ei vaalea. Värikylläinen keltainen e

Joulukalenterin kakkosluukusta löytyy neljä uusiokäyttövinkkiä. 1. Vanhasta ja keskeltä kuluneesta leikkuualustasta voi tehdä neljä pienempää kuten minulle avuliaasti tehtiin vuonna 2015. Syntyneitä pieniä alustoja olen käyttänyt vähän samaan tapaan kuin pyörivää leikkuualustaa. Kun minulla on ollut tasoitettavana neliö, olen asetellut epätasaisen neliöni pienelle alustalle, tasoittanut kaksi sivua, sitten kääntänyt alustaa ja tasoittanut loput kaksi sivua. Pyörivä alusta olisi tietenkin hieno, mutta minunkin ratkaisuni on toimiva. 2. Tilkkukäyttöön varattujen vanhojen paitojen nappilista sopii toisinaan käytettäväksi tyynyn takakappaleessa sellaisenaan. Joskus minullakin on ollut käytössäni sopiva vanha paita, ja tyynynpäälliseen on syntynyt tyynynsujautusaukko aivan suit sait! Esimerkiksi tämän  Huippu-tyynyn ... ...taustakappale on pikapikaisesti valmistettu vanhan paidan etukappaleesta. 3. Tilkkuilijana voit myös käyttää uudelleen esimerkiksi puuvillakanka

Blogiarvonnassani ensimmäisen palkinnon voitti Mirja Kaikko, joka ei ollut jättänyt riittäviä yhteystietoja kommenttiinsa. Hän ei varmaan uskonut voittoonsa, mutta yllätys, yllätys! Palkintopussukka - yksi seuraavista - on hänellä miltei käsissä! Ylinnä: Tunnelma-pussukka Alhaalla vasemmalla: Kaustinen-pussukka Alhaalla oikealla: Katinkontit-pussukka. Veikkaan saavani oikeaan Mirjaan yhteyden Facebookin/Messengerin avulla. Arvontaan osallistui yhteensä 42 kommentoijaa, joista osa lähetti arvauksensa muilla keinoin kuin blogikommenttina. Blogger on koko ajan vaikeuttanut kommentointia, ja olenkin kiitollinen aina kun joku ylipäätään jättää kommentin. Numeroin vastaukset niiden saapumisjärjestyksessä ja käytin onnettarena Internetissä olevaa, todellisia satunnaislukuja tarjoavaa palvelua. Ilokseni näin, että arvontaan oli tullut myös oikeita arvauksia. Numeroin ne taas yhdestä alkaen ja käytin samaa onnetarta. Tällä kertaa arvonta suosi Sinikkaa, joka hänkään ei ol

Koska blogini täytti KYMMENEN VUOTTA 3.11.2019, juhlistin merkkipäivää blogiarvonnalla, joka jatkui 15.11. asti. *** Arvonta on päättynyt. *** Näin osallistut – Osallistu blogiarvontaan arvaamalla yksi verbi eli teonsana, joka esiintyy joulukalenterini päivän vinkkinä. Jaan yhteensä 24 vinkkiä, jotka olen otsikoinut yhden sanan kehotteella. (Jos esimerkiksi tämä kirjoitus olisi ollut yksi 24 vinkistä, sen otsikkona olisi voinut olla kehote ”osallistu.”) Sanoja on siis yhteensä 24 kpl ja olen valinnut ne jo. Kirjoita arvauksesi  – verbi eli teonsana, jonka arvelet sisältyvän joulukalenterini vinkkeihin –  kommenttina tähän blogikirjoitukseen. Yksi arvaus per osallistuja. Hei, arpaonni voi suosia juuri sinua! Muista siksi liittää kommenttiisi riittävästi tietoa, jonka avulla saan sinuun yhteyden, jos voitat. Voit toki jättää kommentin anonyymisti, mutta en pysty toimittamaan palkintoa anonyymille voittajalle! Jos arpa osuu sinuun, voitat omaksesi yhden näistä kolmesta pussuk

Viimeisin tilkkupussukkani sai nimen Seinäkukkanen. Seinäkukkanen-pussukassa on paljon violettia väriä, varsinkin toisella puolella, ja kun hain violet-sanalla ideoita, löysin englanninkielisen termin ”shrinking violet,” josta mieleeni putkahti seinäkukkanen-sana. Maastossa kuvattuna Seinäkukkanen-vetoketjupussukkani ei ainakaan näytä sulautuvan taustaansa, mutta eksoottinen kukka se melkein voisi olla. Seinäkukkanen-tilkkupussukka avautuu jälleen kunnolla auki – se on siis Avoin-mallistoa. Sen strategiset mitat ovat seuraavat: Leveys ylhäältä noin 22,5 cm  Korkeus noin 16,5 cm  Pohjan leveys noin 6,5 cm. Ompelin pussukkaan tavanomaisemmat kantolenksut – kumpaankin reunaan yhden juuri sen verran pitkän, että niistä pussukan voi ripustaa melkein minkälaiseen koukkuun tahansa. Siksi se EI ole Street-mallistoa. Kokosin tilkkupinnan erittäin söpöistä tilkuista! Maltoin rakennella suorastaan hirsimökki-tyyppisiä osia ennen kuin sovittelin paloja yhteen, mutta

Uusin tilkkupussukkani sai nimensä ylellisen asuinalueen eli kalifornialaisen Orange Countyn mukaan. Kas tässä se on: vetoketjupussukka nimeltä O.C. Ensimmäistä kuvaa katsoessa mielleyhtymä voi jäädä arvoitukseksi, mutta O.C.-pussukan toisella puolella on kuvioita, joita voi pitää appelsiiniviipaleina. Appelsiini = Orange  à  Orange County. Semminkin kun O.C-niminen televisiosarja muodostui meidän koko perheemme suosikiksi aikoinaan. Tässä muuten kuva pussukan valmistusprosessista. Kun vuori ja päällinen on ommeltu pussiin ja pohja valmis, seuraa vaihe, joka on aina yhtä mielenkiintoinen. Ensin käy väistämättä mielessä ajatus ”jätinhän varmasti vetoketjua auki” ja sen jälkeen huojennus, joka ei kestä kauan. Huojennus muuttuu tuskastuneisuudeksi, kun joutuu kiskomaan paksuhkoja pintoja melko pienen kääntöaukon läpi. Silti tykkään joka kerta siitä kun ensimmäistä kertaa näen pussukkani kolmiulotteisena ja melko valmiin näköisenä! Sain tikkauskuvioon idean Instagramin

Olin juuri ommellut ja tikannut kuusi tilkkupintaa ja etsinyt niille kolme sopivaa vetoketjua, ja mieleen juolahti kysymys ”miksi ihmeessä ompelen aina vain lisää pussukoita”. Tuumin asiaa hetken ja keksin viisi oikein hyvää syytä. 1. Sinulla sattuu olemaan käyttämätön vetoketju. Pussukka on helppo ommella vetoketjun pituuden mukaan! Vaikka suurin osa ohjeista kertoo ensin, minkä kokoiset kangaspalat tarvitset pussukkaan ja minkä tietyn mittaisen vetoketjun tarvitset, ei ole pakko toimia niin. Sen sijaan kangas- tai tilkkupintapalat voi mitata vetoketjulla, kuten tässä "ompele vetoketjupussukka" -blogikirjoituksessani kuvailen. 2. Sinulla on vaatteesta purettu, hyväkuntoinen vetoketju, jolle et keksi erityistä käyttöä.  Ei haittaa, vaikka ketju olisi järkevää pussukkakokoa pidempi. Pussukkapintaa pidempi vetoketju käsitellään kuten Noodleheadin Open Wide Zippered Pouch -tutoriaali neuvoo. 3. Tarvitset pussukan. Esimerkiksi matkoilla on kätevää, kun meikit ovat yhdess

Uusin, skottiruudullinen tilkkupintani on ollut suunnilleen kaikkien katsojien mielestä spektaakkelimaisen hieno. Olen saanut suorastaan ylistävää palautetta. Palautan teidät blogin seuraajat kuitenkin maan tasalle ja kerron paljon vaatimattomammista suorituksistani. Arki jatkuu! Plaid-ish-tilkkupintani lepäili vielä lattialla suoristumassa kuvaussession jäljiltä, kun nostin viimeisimmät jäännöstilkkuni ompelukoneen viereen. Ison tilkkupinnan valmistuttua on hyvä palautua ja askarrella jotain pientä: Vähän päästä paloista oli muotoutunut paljon mielenkiintoisempia ja jokseenkin tasareunaisia pintoja: Kului vielä tovi, ja suunnittelulattialla alkoi näkyä pussukan kokoisia tilkkupintoja: Poimin kaksi alempaa pintaa jatkoon ja ompelin niille vähän jatkopaloja. Kohta palat olivat juuri sopivan kokoiset, ja saatoin aloittaa niiden tikkaamisen. Olin nähnyt Instagram-kaverini @alborve’n tilkkupussukassa kivat, kaarevat tikkaukset, jollaisia en ollut vielä hoksannut kokeilla

Tänään olisi ollut palkkapäiväni ja olisin saanut palkan tililleni kuten yli kolmekymmentä vuotta olen joka kuukausi saanut, mutta olen palkattomalla opintovapaalla, joten tilille ei tullut mitään. Tämän historiallisen päivän kunniaksi annoin uusimmalle pussukalleni nimeksi Palkkapäivä. Nimi on siinäkin mielessä sopiva, että pussukka on aika pieni: Leveys ylhäältä noin 17,5 cm  Korkeus noin 15 cm  Pohjan leveys 5 cm.  Toteutin pussukan Noodleheadin erinomaisen Open Wide Zippered Pouch -tutoriaalin opein, joten se on Avoin-malliston edustaja. Kuvasta näkee – ei ainoastaan sen, että olen onnistunut ompelemaan vuorin oikein päin, toisin kuin edellisessä pussukassa tein, vaan myös, että pussukka tosiaan avautuu anteliaasti avoimeksi asti. Toisen puolen yläreunaan raaskin käyttää suikaleen tosi-tosi kaunista kangasta. Kirjoitin jo aiemmin, että orpo tilkkupinta tupsahti käsiin pyytämättä ja yllättäen, ja näytin myös kuvaa sille valmistamastani parista. Näytän silti

Tiedän ommelleeni kuvassa näkyvän tilkkupinnan äskettäin, mutta niin vain se oli pyyhkiytynyt mielestä ja palasi todellisuuteeni vasta kun löysin sen ompelupöydän tilkkukasoista. Olin löytänyt palalle vanun ja kiinnittänytkin sen – vain tikkaus puuttui. Palalla ei tosin ollut paria, joten siitä ei voinut ruveta valmistamaan mitään saman tien. Mitähän tässä oli oikein tapahtunut, että toinen oli jäänyt tuollaiseen vaiheeseen?! Mutta ei hätää! Tietenkään! Selailin tilkkukasoja hiukan lisää ja löysin kooltaan noin puolet tästä olevan tilkkupinnan – sekin unholaan painunutta lajia. Palaan ei tarvinnut lisätä kuin kaksi kerrosta tilkkua, ja se oli valmis orvon tilkkupintaparan pariksi. Tikkasinkin ne jo - valitsin tikkauskuvioksi "kulmikkaan spiraalin": Löysin myös sopivan vetoketjun. Kumpikaan tilkkupinta ei enää ole parka eikä pariton, vaan hyödyllinen - valmiina muuttumaan pussukaksi. Toivottavasti en unohda näitä uudelleen!

Uusin vetoketjupussukkani on varmasti pirteä, sillä annoin sille nimen ”Pirteä”. Ompelin tilkkupinnat pienistä paloista, joita jäi jäljelle 2 x 4 -tilkkublokkieni ompelemisesta. Mitoitin blokkiaihiot sen verran tarkasti, ettei ylijäämää ollut kuin kapeat soirot, mutta niistäkin pystyi siis kokoamaan hauskaa tilkkupintaa. Pikkupalasoirojen lisäksi käytin enimmäkseen kaitalepaloja, joista ei enää saanut 2 x 4 -blokkia. Voin siis hyvin luonnehtia Pirteä-pussukkaa 2 x 4 -tilkkupinnan bonustuotteeksi. Pirteä-pussukkaa ommellessani erehdyin kerran - mutta pahan kerran. Erehdys innoitti minua kirjoittamaan luettelon ompelukömmähdyksistäni, ja sepä onkin kiinnostanut lukijoita! On tietenkin aina lohdullista lukea toisten tekemistä virheistä. Yllätyin kyllä, miten monella eri tavalla olen voinut mokailla – ja silti tiedän, että listaltani puuttuu varmasti jokunen virhe, joita en vain muista. Koska Tilkunviilaaja-merkki oli kömmähdykseni takia jäänyt vuorin ja päällikappaleen vä