Tilkunviilaaja

Minusta on näemmä tulossa pelkkien valmiiden teosten esittelijä ja neuvomaattori! Katsoin, että viimeksi heinäkuun puolessa välissä lisäsin blogikirjoituksen, jossa esiintyi keskeneräinen työ. Kuitenkin pidän tärkeänä kertoa myös tekeillä olevista jutuista. Tuumasta siis toimeen. Minulla onkin tekeillä mielenkiintoinen projekti. Keksin itselleni uuden blokkimallin nähtyäni jotain samantapaista jossain vaiheessa jollain verkkosivulla. Joku samantapainen jäi sen verran mieleen, että lähdin rakentamaan omaa versiota. Tein koeblokin hauskoissa ompelulaneissa, joihin osallistuin heinäkuun lopulla. Otin päivän vapaata töistä ja kaikkea! Oli vähän kuin olisin lintsannut, mutta ei ollut huono omatunto, vaan oli kuin olisin päässyt hetkeksi vapauteen. Koeblokista tuli liian iso, eivätkä mittasuhteet miellyttäneet. Kuuntelin Tiukuliinan vinkkiä ja aloitin seuraavan koeblokin 3,5 tuuman keskineliöllä, ja siitä tuikin hyvä! Olen suunnitellut jopa, että kirjoittaisin oikean blokkiohjeen, jonka vois

Parhaaseen esitelmöitsijätapaan aloitan hauskalla tosijutulla, jonka kuulin tilkkuystävältäni Irjalta. Irja oli elämänsä ensimmäistä kertaa tilkkuharrastajien ryhmässä, ja häntäkin pyydettiin kertomaan käsityötaustastaan. ”En ole yhtään tilkkutöitä tehnyt – suoraa saumaa vain ommellut,” hän aloitti. ”Paljon luvattu!” oli joku ryhmäläisistä silloin huutanut. Niinpä! Tilkkuilija ompelee enimmäkseen suoraa saumaa, ja mitä suorempaa, sen parempi. Saumanvaran kun pitäisi olla koko ajan saman levyinen. Ja jos ompelee tietyn mallin mukaan, saumanvaran pitäisi vielä olla tietyn levyinen: yleensä joko hitusen vaille (scant) ¼” tai 0,6 cm tai 0,75 cm.  Puhdasoppisen tilkkutekijän hitusen vaille (scant) -vaatimus johtuu siitä, että saumanvaran paksuuteen kuluu hiukan ylimääräistä. Eli jos ompelee tasan ohjeen mukaisen neljäsosatuuman tai 0,75 cm:n levyisen sauman, valmiista kappaleesta tulee hiukan pienempi kuin pitäisi. Suurin osa meistä taitaa kuitenkin ommella tilkkutyön saumat käyttäen tasan

Kirjoitin muutama vuosi sitten blogiini tikkauskuvioista: esittelin kolme tapaa tikata tilkkupinta. Siitä on tullut suosituin kirjoitukseni, ilmeisesti koska sitä on tehokkaasti jaettu Pinterestissä. Nyt kokeilen, päihittäisivätkö 21 tapaa tuon kirjoitukseni! Pari lisäajatusta ennen kuin siirryn tikkauskuvioihin. 1. Jos tikkaat pussukkaan tai kassiin tarkoitettua tilkkupintaa ja olet ompelemassa kantoratkaisuusi vuorin, sinun ei ole pakko käyttää kolmea kerrosta. Voit asetella tilkkupinnan vanupalan päälle ja tikata sen. Vanupuoli jää piiloon, kun ompelet vuorin. Miksi sitten tekisit näin? Tilkkupinnan tikkaamisessa vaikeinta on pitää kaikki kerrokset suorina. Kun jätät kolmannen kerroksen pois, sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että se kerros jäisi ryppyyn tai pussittamaan. 2. Voit koota tilkkupinnan suoraan vanun päälle sitä mukaa tikkaamalla (quilt as you go -tapaan). Sen jälkeen voit halutessasi vielä juoksuttaa tikkauskuvioita pintaan. Kannattaa kokeilla! Sillä tavoin tikatusta

Uusi tilkkupeiton pinta on melkein valmis. Kalkkiviivoilla vielä joudun ihmettelemään, miten surkeasti laskelmoin ja mittaan. En kuitenkaan vielä paljasta mokiani, vaan kerron ensin, miten tilkkupeitto on edennyt. Ensin sommittelin koko tilkkupinnan design-lattiallani. Kuvassa ensimmäinen ladonta, missä blokit eivät ole vielä parhaassa järjestyksessä. Päädyin sommittelemaan pinnan kokonaan valmiiksi, jotta osaisin ommella blokkeihin välikaitaleet. Jokaiseen pystyväliin tuli valkoinen kaitale ja ulkoreunojen puolelle vähän leveämpi kaitale. Välikaitalein varustetut blokit näyttivät jokseenkin tältä: Kun välikaitaleet olivat valmiit, yhdistin blokit vaakariveiksi. Olin ajatellut ommella samanlaiset vaaleat kaitaleet jokaisen vaakarivin väliin, mutta saunasta vilvoitellessani keksin yhtäkkiä, että toteutan blokeille pienet nurkkaneliöt. Sitten piti tehdä vaakakaitaleet, joissa on neliöitä sopivin välimatkoin. Vaakakaitaleet piti myös ommella blokkirivien väliin. Näissä puuhissa on menn

Olen ehkä maininnutkin, etten nyttemmin välttämättä kaipaa ompelupöydälleni vikkelästi valmistuvia projekteja. Kun varastoissa on niinkin monta tilkkupeittoa kuin itsellä, työläämpi ja verkkaisempi projekti on oikein sopiva. Siksi uusin projektini toimii. Blokkimallina on ilmaiseksi netistä ladattava, Meerkatshweshwen Blue North Strong and Free. Se on paperiommeltava malli, jollaisista pidän nyt kun olen oppinut toteuttamaan ne taittelutekniikalla. Löysin väritysmallin myös netistä. Blokkiin muodostuu kukkamainen kuvio. Blue North Strong and Free -blokki on oikein työläs ommeltava. Ensin pitää valita neljää eri tummuusastetta kankaat. No, vaalein ja tummin ovat helppoja, mutta juuri sopivan kukkavärin ja sitä komppaavan, vaaleamman kankaan valitseminen on haastavampaa. Neljästä kankaasta leikataan tietyn kokoiset palat. Olen kirjoittanut muistivihkooni, montako ja minkä väristä palaa leikkaan (ja silti minulla saattaa lopulta olla liian vähän paloja, minkä huomaan vasta ommellessani