toiveajattelua.

Kaikki muu tässä kirjoituksessa on kylmää realismia; vain tilkkupeiton nimi tuntuu toiveajattelulta. Esittelemäni uuden teoksen nimi on nimittäin Noususuhdanne.
Tilkkupeitto on koottu enimmäkseen jäännöspaloista eli resursseista. Leikkasin vain muutamia kaitaleita pitkistä kankaistani. Inspiroiduin tähän @augusthimmel -nimisen tilin yhteisompeluhaasteesta nimeltä Scrap in a Box. Otetaan pieni tilkku, ommellaan sen ympärille kaitaleet, silitetään ja tasoitetaan 3,5 tuuman neliöksi. Ellei pala ole tarpeeksi iso, ommellaan vähän lisää ympärille – samaa kangasta tai saman väristä.

Aloitin työn niin, että käytin yhdestä tilkkusäilyttimestä (pieni, virkattu vasu) mahdollisimman paljon valmiita kaitaleita. Neliöistä tuli silloin minkä sattuu värisiä, ja hyvä niin. Kaitaleet riittivät yllättävän useaan blokkiin, vaikka säilytin oli yksi pienimmistä varastossani.

Huomaan, että projektia aloittaessani uhosin ompelevani 1080 blokkia, mutta en ommellut. Peitosta tuli vähän pienempi – vain 720 blokin kokoinen. Se oli silti vähän liian leveä ja vähän liian korkea pideltäväksi mukavasti:
Noususuhdanne-nimi juontuu keskivaiheilla kulkevasta tummansinisestä sarakkeesta. Voin jälkeenpäin ajatella, että positiivinen nimi liittyy myös iloiseen asenteeseeni ompelutyön aikana. Näen esimerkiksi tästä kolme tilkkutyöprojektia -kirjoituksestani, etten olisi malttanut lopettaa blokkien ompelemista lainkaan.

Blokit olivat myös siitä hauskoja, että reunoja rakennellessa syntyi helposti lisää keskipaloja. Olin kuin myönteisessä noidankehässä. Ompelin blokin, josta jäi yli pieni, keskipalaksi sopiva tilkku. Ompelin uuden blokin ja taas jäi keskipalatilkku – parhaimmillaan kaksikin.
Välillä saatoin ommella koko kehyksen yhdestä ja samasta kankaasta, mutta usein käyttelin kahta tai useampaa, suunnilleen saman väristä kaitaletta.

Onneksi minulla oli tässä työssä apuna sommitteluseinä! En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman sitä, sillä palat olivat pieniä eikä niitä pystynyt järjestelemään väriliukumiin aivan noin vain.

Vinkki: Jos ryhdyt rakentamaan tällaista tilkkupintaa, niin Terry Rowland on tehnyt kivan, englanninkielisen videon, jossa hän kertoo omat sommittelukikkansa. Hänen ohjeillaan värit saa varmasti liukumaan!

Vaikka tilkkupinta oli tikkaamattomanakin kivan näköinen, niin tikattuna se vasta heräsi oikein kunnolla eloon! Valitsimme Töölön Tilkkupajan Soilen kanssa tähän mukavan pyöreät kierrepullakuviot.
Taustakangas on Tula Pinkin tuplaleveää puuvillasatiinia, ihanan sileää ja taipuisaa kangasta ihanine kuvioineen! Sen ostin myös Töölön Tilkkupajasta.
Ompelin reunakantiksi vihreistä kankaista yhdistämäni vinokaitaleen tutulla tavallani. Reunasta tulee kestävä ja napakka, eivätkä reunimmaiset blokkirivit ja -sarakkeet näytä vajaamittaisilta, kun reunakantti on niin kapea.
Noususuhdanne-tilkkupeitto on kooltaan noin 181 cm x 212 cm. Se on neljäs vuonna 2023 valmiiksi saamistani tilkkupeitoista – joista yksi on toki vauvanpeittokokoinen.

Kommentit

Terhi sanoi…
Ennennäkemättömän upea 😊. En ole koskaan nähnyt yhtä hienoa. Ole ylpeä itsestäsi.
Päivi Eerola sanoi…
Todella hieno ja Tula Pinkin taustakangas sopii hyvin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ompele vetoketjulaukku.