tilkkupeittoni on valmis!

Sain valmiiksi tilkkupeiton, jonka ompelin epämääräisen epätasaisista, hirsimökkiblokin tekniikalla ommelluista blokeista. Käytin pintaan vihreitä ja violetteja kankaita ja paljon valkoista. Vihreästä ja violetista sain tilkkupeitolleni nimen Elokuunasterit.
Ompelin ensimmäiset blokit maaliskuussa 2021. Kerroin silloin hällä väliä -tyyppisestä työskentelytavastani. Näissä blokeissa ei tarvinnut sovitella saumoja eikä muutenkaan ommella tai edes leikata kovin tarkkaan. Suosittelen tätä rennohkoa projektia kaipaavalle.

Lopuksi kyllä silitin hällä väliä -blokkini hyvin ja tasoitin ne tarkasti kuuden tuuman neliöiksi.

Koska neliöt näyttivät kaipaavan vaaleaa ympärilleen, kehitin välikaitaleet. Ompelinpa kaitaleisiin vielä nurkkaneliötkin. Laskin ja mittasin taas kerran väärin useammalla, oudolla tavalla välikaitaleita kehittäessäni, mutta niin vain sain tilkkupinnan valmiiksi.
Ehkä Elokuunasterit-peitto on mielestänne huikea tai kadehdittavan hieno, mutta se ei ole minun suosikkini. Siitä tuli jotenkin liian valju minun mieleeni. Olin melkein epätoivoinen katsellessani sitä tilkkupintana, mutta uskoin tikkauksen puhaltavan siihen hiukan eloa. Niin kävikin. Töölön Tilkkupajan kauniit kukkatikkaukset tuovat pintaan rytmiä, eikä minun onneksi tarvitse laskea tätä tilkkupeittoa epäonnistumisten joukkoon.

Väliin pieni työvaihekuva. Ompelin nimittäin oikein monivärisen reunakaitaleen ohjeella, jonka mukaan tein kantin myös Aamuvirkku-tilkkupeittooni. Vinkki:Elleivät lukuisat saumat hermostuta, suosittelen! Raidallisen reunakaitaleen englanninkielinen ohje löytyy A Quilter’s Table -blogista nimellä Striped Binding.
Kuvassa näkyy yksi lempiblokeistani. Siinä on syvät ja hienot värit, mutta valmiissa tilkkupeitossa hehkuvimmatkaan blokit eivät piirry värikkäinä esiin kaiken vaaleuden keskeltä.

Tilkkupeitto kävi kuvattavana Munkkiniemen rannan mattolaiturillakin. (Kuvan matto ei liity tapaukseen.)
Värikkääksi kehumani reunakantti ei kuvissa varsinaisesti erotu, koska se on niin kapea. Käärin kotona Elokuunasterit-peiton nyytiksi, jotta saisin kantin näkyviin edes jotenkin.
Valitsin Elokuunasterit-peittoon vaaleanharmaan, hillitysti vaalealla kuvioidun taustakankaan Töölön Tilkkupajan valikoimista. Tässä kuvassa taustakangas pilkahtaa hiukan esiin:
Melkein unohdin mainita: Elokuunasterit on kooltaan noin 173 cm x 222 cm (tai 68” x 87”).

Kauniit kukkatikkaukset erottuvat hiukan paremmin kuvassa, jonka otin tikatusta ja tasoitetusta, mutta vielä kanttaamattomasta työstäni:
Elokuunasterit-tilkkupeitto poseerasi myös puitten varjossa. Sen väritys sopii tosi hyvin tähän ympäristöön:
Elokuunasterit on jo neljäs tänä vuonna viimeistelemäni tilkkupeitto. Olen näköjään tehnyt samassa ajassa vain yhden pussukan enemmän! 

Merkillinen käsityövuosi! Näen tilastoistani, että olen blogihistoriani aikana ommellut keskimäärin 22 pussukkaa vuodessa. Tässä tulee kiire, jos aion saavuttaa edes keskimäärän ennen vuodenvaihdetta.

Pussukkatalkoisiin ryhtymisen sijaan minua kutkuttaa seuraava projekti. Minulla on jälleen uusi ajatus ja odotan innolla, että pääsen ompelemaan ensimmäisen koeblokin…

Kommentit

Tiinatei sanoi…
Tämä on kaunis! Kesäpeitoksi passeli, ja nimi on just sopiva. Tykkään scrap-kanttauksesta, vaikka se vaatii vähän enemmän työtä kuin yhdestä kankaasta ommeltu kantti, sillä saa ilmetta.
Tilkkureppu sanoi…
Niin kaunis ja pidän myös kanttauksesta monella värillä, sopii tähän oikein hyvin!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.