Tilkunviilaaja

Psst! Luotettavalta taholta kuulin, että Töölön Tilkkupajassa, Vänrikki Stoolin katu 10:ssä alkoi nyt pussukkapäivät! Pussukkaa on nähtävänä ja myytävänä vaikka minkälaista! Käy hakemassa itselle tai lahjaksi! Vaikka osaisit itse tekaista pussukan tuosta vain, niin ehkä vaihtelu virkistää! Pussukkapäiviä on pidetty myös Tilkunviilaajan työpajassa. Olen koonnut minipienistä tilkkupaloistani esimerkiksi sinistä tilkkupintaa. Kuva leikittelyn (tai leikkelyn) alkuvaiheesta: Ja kuva leikittelyn lopputuloksesta. Tästä tulee iso-iso vetoketjupussukka, tai sitten säkki. Tuossa on 45-senttinen vetoketju ja Avoin-mallistolla mennään. Olisihan minun pitänyt muistaa, että tilkkupinnat kannattaisi tikata ensin ja sitten vasta tasoittaa pussukkakappaleiden muotoon, mutta minulla oli kova kiire päästä projektissa eteenpäin. Värkkäilin myös punaista tilkkuleikkiä. Olin ottanut esiin kolme pitkää vetoketjua, joista yksi oli mielestäni punainen (hämärässä oltiin) ja rupesin sitten ...

En viitsinyt viime postauksessani moitiskella uusinta Afrikasta itään –tilkkupussukkaa, ettei sen tulisi paha mieli. Koska hänet on käsitelty jo, voin kertoa, että toisin kuin häntä ommellessani, tähän vielä uudempaan Ruusunpuna-pussukkaan ompelinkin vetoketjun niin päin kuin se olisi pitänytkin ommella. Tuo pussukan ulkopuolelle jäävä vetoketjuhuitula pitää olla ketjun alapää, ei sen yläpää. Pussukka avautuu näin vielä paremmin. Afrikasta itään ja tämä Ruusunpuna-pussukka ovat silti kumpikin Avoin-mallistoa. Saako vuorista sellaisen käsityksen, että kankaan kuvassa olisi Tilkunviilaaja itse? (Minulla ei ole kierot silmät, mutta tykkään kyllä raidallisesta kuosista.) Tässä pussukan paraatipuoli näkyy oikein kunnolla: Sain tilkkupintaan vangituksi elegantin naishahmon Dior-henkisessä mekossaan. Toinen nainen ehti kävellä tilkusta ulos. Ei ole tämä Ruusunpuna -tilkkupussukkakaan kovin iso: Leveys ylhäältä 22 cm Korkeus 13 cm Pohjan leveys 6 cm Toisella puole...

Ensin esimakukuva – en ehtinyt ihan saada pussukkaa valmiiksi, mutta silti piti näyttää jotain Instagramissa pari päivää sitten: Sen sijaan, että olisin ommellut lisää lentäviä hanhia, harhauduin jälleen tilkkuvakan ääreen. Minulla on pieni Mango-nimisen liikkeen paperikassi, jossa on paperinaruhantaakit. Siihen laitan nykyisin kaikki pienenpienet jäännöspalat. Isommat laitan yhdelle hyllylle ja vielä isommat siirrän jossain välissä pöydän kasasta jäännöspalalaatikkoon. Se paperikassi pienine paloineen on tosi inspiroiva! Saatan ajatella, että ompelin ihan vain pari palaa yhteen, seuraavaa kertaa varten siemeneksi, mutta sitten on koko ilta mennyt puuhassa. Tämä uusin Afrikasta itään -pussukkani on paperikassin tilkkusilppusisällöstä ommeltu. Naamapuoli näkyy tässä kuvassa paremmin. Ehkä tämä sopisi meikkipussukaksi? Joko tosi kauniille ihmiselle, joka ei tarvitse useita meikkejä tai vaatimattomalle ihmiselle, joka käyttää meikkiä erittäin hillitysti. Afrikasta itä...

Jos innostuit ompelemaan lentävä hanhi –tilkkublokkeja ohjeeni mukaisesti tai jollain muulla ohjeella, sinulla on ehkä piankin kokonainen parvi hanhia. Tai massoittain hanhia. Niistä voi koota vaikka tällaista tilkkupintaa: Kannattaa tietysti tehdä paljon isompi tilkkupinta, ainakin jos hanhia tosiaan on massoittain. Sommittelulattiani ei toimi yhtä hyvin kuin sommitteluseinä toimisi, erityisesti kun blokit ovat aika pieniä. Jos sommittelen yhtään isommalle alueelle, näiden päältä aletaan väistämättä kävellä ja blokit kulkeutuvat vääriin paikkoihin tai taittuvat ikävästi. En ole vielä ratkaissut sitä, miten saan koko tilkkupintani sommitelluksi sitten lopulta! Hanhipalojen leikkelemisen jälkeen jää käteen jokusia jäännöspalojakin. Niistä tehdään tietysti uutta tilkkupintaa ja lopulta pussukkaa. Vasemmanpuoleisessa violettisävyisessä tilkkupinnassa on monta 8 cm leveää jäännöspalaa juuri hanhista. Tilkkupinta kasvaa toisaalta nopeasti, mutta toisaalta siitä ei tule yhtä...

Ompelen uusimpaan tilkkupintaani lentävä hanhi –tilkkublokkeja. Kerroin, että käyttämäni menetelmä tuottaa lisäksi kaksi ylimääräistä kolmio-neliötä, kunhan ompelen kaksi saumaa lisää. Kokoan tilkkublokin yhdestä suorakaiteesta (15 cm x 8 cm) ja kahdesta neliöstä (8 cm x 8 cm). Tilkkublokissa suorakaide on tumma/vaalea ja neliöt vastaavasti vaaleat/tummat. Mitat eivät mene aivan tasan näillä senttimitoilla. Tee rumista kankaista pari koeblokkia ja kokeile, miten neliöt kannattaa asettaa, jotta hanhesta tulee oikean näköinen. (Kolmion kärjen yläpuolelle pitää jäädä saumanvaran verran varaa: muuten kärki katkeaa tai sauman ja kärjen väliin jää toista kangasta näkyviin.) Olen itse piirtänyt neliöiden nurjalle puolelle viivan, mutta taitavimmat ohjaavat silmämääräisesti ja siltä väliltä olevat tekevät piirrosviivan sijaan taitoksen. Asetan neliötilkun kohdalleen (tiedän ompelemistani koekappaleista, mihin kohtaan se kannattaa asetella) ja ompelen viivaa pitkin sauman...

Rupesin taas kokoamaan tilkkublokkeja tilkkupeittoa varten. Päässä pyörineistä ideoista suodattui toteutukseen tällä kertaa lentävistä hanhista koottava siksak-kuvioinen tilkkupinta. Värisuunnitelmana on tällainen: Paljon iloisia värejä, mutta ei vihreää eikä ruskeaa Hanhissa on selvä kontrasti vaalean ja tumman välillä, mutta vaalea ja tumma eivät välttämättä ole samaa väriä. Yleensä olen aika huonosti pitäytynyt värisuunnitelmissani. Ehkä nytkin huomaan jossain vaiheessa, että herranen aika, pinta on täynnä vihreää ja ruskeaa. Toistaiseksi värit ovat vielä punavoittoisia. Saattaa johtua siitä, että minulla oli ensimmäisenä käsillä punaisia jäännöspaloja. Tilkkupinnassa on tietenkin ideana, että saisin kulutettua tähän taas joitain jäännöspalatilkkujani. Valmistan lentävä hanhi –blokin kiinnittämällä suorakaiteen lyhyisiin reunoihin neliöt kulmittaisilla ompeleilla. Tykkäsin tuosta tavasta tehdessäni Aamuvirkku-tilkkupeittoon hanhiosuuksia. Teen kyllä hanhista...

Kehuskelin pari päivää sitten postauksessani, että olin melkein viikon ollut kangaslaihiksella eikä tehnyt heikkoakaan. Miten siis voin esitellä uusia kankaita jo nyt? Haa, nämä eivät olekaan ostokankaita, vaan nämä putkahtivat amerikkalaisen ystäväni joulupaketista, joka saapui toissapäivänä! Lahjakankaita! Onko parempaa joululahjaa?! Kankaat ovat niin hyvä joululahja, että olen yleensä ostanut joulupukin puolesta itselleni jotain kangasjuttua. Ihan vain, että saisin avata kangaslahjapaketin! Ystäväni oli kirjoittanut mukaan lapun, jossa hän kertoi toivovansa, ettei hän ole ostanut minulle samoja kankaita aikaisemmin. Kaikki olivat minulle uusia! Miestä ihmetytti, kun selasin nyytit läpi ja sanoin ”ei oo tätä,” ”ei oo tätä,” ... ”Miten sä voit muka muistaa kaikki kankaat mitä sulla on,” hän kysyi. Muistatteko te, mitä kankaita teillä on ja mitä ei, vai oletteko joskus vahingossa ostaneet toistamiseen samaa kangasta? Uskon muistavani kaikki selkeän kuviolliset kankaani. L...

Esittelen toisen eilen valmiiksi ompelemani vetoketjupussukan, joka sai nimeksi Vinkeä. Näettekö, että olen kuvannut pussukan erittäin kylmässä säässä, noin -25 asteessa? The headline is meant literally, since I took the photos in -25 degrees Celsius. Can you tell from the photo that it’s so cold? This zippered pouch is called Kooky. Brrrr! Tämä on minusta vinkeä pussukka, koska etukappaleen näkyvälle paikalle sattui puolinolo tilkku, jossa lukee ”potty dog” ja näkyy koiran häntäpää. Toisaalta etukappaleella vielä paremmin näkyvä panda on reippaan ja iloisen ja vähän vinkeänkin näköinen. Brrrr! The zipper pouch looks a little kooky to me because the front prominently features that slightly embarrassing patch with the tail end of a ”potty dog”. On the other hand, the even more prominently featured panda looks happy and bouncy and a little kooky, too. Toisella puolella on kissoja, kukkia ja onnistuneemmin sijoitettu koiratilkku. The other side features kitties, flowers, and...

Mielessäni siintää jo seuraava tilkkupeitto ja olen leikannut ja ommellut siihen palojakin, mutta niin vain päädyin jälleen kokoamaan tilkkusilppupintoja. Silppuosia oli valmiina jo niin paljon, että minulla oli yhdessä hujauksessa palat kolmeen vetoketjupussukkaan. Satuin löytämään näihin sopivat vetoketjutkin. Pidin sitä hyvänä merkkinä. Löysin myös sopivia jäännöspaloja tikkausvanua huoneen puolelta eli en joutunut käymään kylmällä vintillä. Toinen hyvä merkki! Tikkaaminen kannatti aloittaa viipymättä! Ensin tikkasin sinisellä ja erittäin yksinkertaisesti vain viivoja. Seuraavaksi otin esiin vaaleanpunaisia tikkauslankoja ja ompelin spiraaleja – se se on aina hyvä kuvio! Hauskaa vaaleanpunaista koirakangasta oli minipieni tilkku. Kun ompelin sen osaksi tilkkupintaa, siitä jäi aika hassun näköinen pala jäljelle. Millainen on ”potty dog”? Onko se tuo josta näkyy vain peräpää? No nallukka näkyy siivommin ja se onkin pussukan keskeinen hahmo. Toisella kappaleella seikkai...

Rivakka tahti vain jatkuu! Eilen sain valmiiksi toisenkin Hejsan-malliston pussukan, jonka nimeksi annoin Piilossa. I’m on a roll! I finished another zipper pouch of the Hejsan line and called it Hiding. Kuvasin pussukan tänään ulkona. Ihan vain käväisin toimiston edustalla näpsäisemässä muutaman kuvan ja olin jäätyä. Minulla oli lämpimät saapikkaat ja untuvatakki, mutta ei päähinettä eikä tietenkään käsineitä, koska jouduin lääppimään älypuhelimen näyttöä. Hrrrrr! Mutta kiva, kun on lunta edes vähän! Annoin pussukalle Piilossa-nimen, koska toisen puolen keskellä lymyää ujo lehmä. Olisin tietysti voinut nimetä pussukan sen mukaan, mutta silloin pieni tilkku olisi määrittänyt suurta osaa pussukasta. Piilossa-nimi sopii toiseenkin puoleen – siinä on puolestaan ujo kukka ja pari ujohkoa lautasta. I took its graduation picture outside today. I just popped out of the office to shoot a couple of quick pictures in front of the building and I almost froze. I was wearing a warm pai...