ompelin verhot.

Ei sillä, ettei ompeluhuoneen makkarin ikkunoissa olisi tätä ennen ollut verhoja, mutta tunnustan: kiristin aikoinaan niiden poimutusnauhat pysyvästi, joten verhoja ei koskaan voinut vetää ikkunoiden eteen. Yksityisyydestä viis, mutta aurinkoisina aamuina sisään tulvi valoa hieman liikaa. Myönnän!

Lopulta Mies oli tulvivaan valoon niin työlääntynyt, että sanoi kyyditsevänsä minut vapaaehtoisesti kangaskauppaan, mikäli ostaisin verhokankaan ja ompelisin ikkunoihin verhot, jotka voi tarvittaessa vetää kiinni. Tilanne oli siis vakava!

Ehdin pariin otteeseen tutustua verhokangastarjontaan, mutta vastaan ei tullut sellaisia, jotka olisin kelpuuttanut. Kunnes eilen menin Tyttären kanssa Itäkeskuksen Eurokankaaseen – verhokankaan hankkiminen päätavoitteenamme – ja hän löysi palalaarista sopivan pituisen ja ennen kaikkea juuri sopivan kuvioisen verhokangaspalan.

Laura Ashley -verhokangas ja siinä verhojen alapäärme

Kuvassa verhon alakäänne, joka odottaa kiinnittämistä. Ompelin sen käsin – silloin päärmeestä tulee siisti ja taipuisa.

Mies ei ole kotona, mutta palaa huomenna ja yllättyy nähdessään uudet, tarvittaessa sulkeutuvat verhot:

Laura Ashleyn kankaasta ommeltu sivuverho

En ommellut näihin lainkaan rypytysnauhaa, joten ne eivät poimutu läheskään yhtä kauniisti kuin entiset, mutta somat ne ovat silti. Kangas on Laura Ashleyn (tosin näköjään vuoden 2008 mallistoa), mutta palalaarilöytönä huokea – alle 10 euroa/metri.

Verhotankojen ja ikkunankarmien päältä löytyi uskomaton määrä hienojakoista pölyä, köh köh. Se sai häädön samalla kun verhot vaihtuivat.

Muita hankintoja

Leikkuualustani, viivain sekä erityisesti leikkurini terä vetelivät kaikki viimeisiään, ja poikkesin toiveikkaana Itiksen Sinelliin. Löysin sieltä Fiskarsin leikkuualustan ja viivaimen, joka tosin vaikutti epäilyttävän sileä- ja kiiltäväpintaiselta. No, mukana oli kitkatäpät. Ehkä se on jommoinenkin viivain.

Fiskarsin varaterä sen sijaan oli kelvoton. Siinä täytyi olla valmistusvirhe – se ei nimittäin leikannut lainkaan. Kokeilin sitä leikkurissani molemmin päin, entisellä ja uudella leikkuualustalla sekä kankaaseen ja lopuksi myös paperiin. Sillä ei leikannut mitään. Omituinen juttu!

Olin tietysti pulassa, koska leikkuuteräni oli huonoimmillaan, eikä uudesta terästä ollut edes siihen, mihin entiseni vielä pystyi. Mutta hahaa! - löysin sittenkin varastoistani vielä yhden varaterän. Kokeilin leikata sillä kangasta ja luulin ensin, ettei sekään leikannut, koska se ei pitänyt mitään ääntä. Sepä olikin leikannut kaitaleen äänettömän terävästi.

Sortuma

Öh, en selvinnyt Eurokankaasta verhopalani kanssa ulos ilman ylimääräisiä ostoksia. Musta-valkoista kangasta:

Tilkkutyökangas, ostettu Eurokankaasta

Sekä ihanan värikkäitä kankaita:

Tilkkutyökankaita, ostettu Eurokankaasta

Tai no, alimmainen ei ole kovin värikäs. Ostin sen, jotta minulla ehkä joskus olisi tilkkutyön takakappalekangas omasta takaa.

Keskeneräiseksi jäänyt musta-valkosävyinen vetoketjulaukku on edelleen kesken, koska halusin ommella verhot viipymättä valmiiksi.

Kommentit

täytyy antaa tunnustus miehellesi, kun vei sinut vapaaehtoisesti kangaskauppaan ja vaati kankaan ostamista. Minun mieheni sanoo aina, että kaapit pursuavat kankaita, mihin niitä enää ostaa tarvitsee.. ymmärrän kyllä tuon valonläpäisyn, meillä on yläkerran vierashuoneissa sama vika. Niihin ikkunoihin ei saa minkäänlaisia verhoja, kun seinä on vino ja ikkunanpuitteet alumiinista. Kiinnitä siihen sitten jotain. Ei edes teippi pysy alumiinissa. Verhot ovat kauniit ja myös se musta kangas on erikoisennäköinen. Odotan innolla mitä saat siitä aikaiseksi. Minä virkkaan nyt Julialle uutta vaunupeittoa. Täällä Itävallassa ei ole ompelukonetta mukana. Yritin ehdottaa miehelleni, että otan koneen mukaan, mutta hänen puoleltaan kuului hyvin painava EI. Minun pitää liikkua ja tehdä jotain muuta kuin ommella.
Satu sanoi…
Hei, Sinellissä on myynnissä myös Fiskarsin varateriä, jotka on tarkoitettu paperin nuuttaukseen eivätkä leikkaa kangasta ollenkaan. Itsekin kerran ostin vahingossa sellaisen lukematta pakkausta tarkemmin. Kotona sitten raivostuin, kun sellaisia sekundateriä on myynnissä!... kunnes tajusin oman tyhmyyteni ;o) Nuuttausterän paketissa lukee scoring rotary blade ja kangasleikkurin straight rotary blade.
Tiinatei sanoi…
Hienoja ostoksia, verhokangas etenkin on kaunista.
Tilkunviilaaja sanoi…
Ohhoh, en edes tiennyt sellaisia ei-leikkaavia teriä olevan olemassa! Nyt tarkistin pakkauksen ja kyllä! Kulmassa on kuin onkin taittuvan paperin kuva ja englanniksi teksti scoring rotary blade. Vähänkö on epäreilua! Suomeksi lukee vain "Fiskarsin pyöröleikkureihin".
Soile Kivinen sanoi…
Mullakin on hassu uusi terä joka leikkaa vain miten sattuu, kerrassaan omituinen. Joutui syrjään koko leikkuri.

Kauniit verhot, onnea!
Anonyymi sanoi…
Hei, kivat verhot, mutta kiinnostukseni kohde on tuo teidän kirjahylly. Mitä sarjaa se mahtaa olla ja kenen valmistama? Kyselee KaijaK
Tilkunviilaaja sanoi…
KaijaK:lle tiedoksi - kirjahylly on Villinki-sarjaa. Kokonaisuudessa siis yksi alakaappimoduuli ja yksi yläkaappi, asennettu päällekkäin. Villinki-hyllysarjaa valmistaa Boknäs.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

vetoketju pussukkaan! 6 vinkkiä vetoketjun ompelemiseen.

kolme tapaa tikata tilkkupinta.

ikuisuusprojekti on valmis.