erilaiset tilkkupinnat.
Ahersin tilkkujeni ääressä paljon pidempään kuin voisi ehkä luulla tuon kokoisen vajauksen täyttämiseen kestävän, ja nyt koossa on kaksi erittäin tilkkumaista pintaa, vetoketjulaukun etu- ja takakappale (ainakin niin luulen).
Tälle puolelle tein kaksi 10cm korkeaa palaa hirsimökkitekniikalla. Toisesta tuli kaunis, toisesta karmea, mutta tilkkupinnassa toisen karmeus ei erotu. Ompelin lisäksi pohjaa varten turkoosihtavan kappaleen, joka toivoakseni vähän sitoo tätä puolta laukun toiseen puoleen.
Laukun toiselle puolelle valitsin ensin kehyskankaan pienimpien blokkien saattamiseksi riittävän korkeiksi (punainen, mutkittelevaraidallinen kangas). Etsin sopivaa väriä aika kauan, ensin tursuavasta jäännöspalalaatikosta ja sitten kangaskaapista. Mutkittelevaraidallista kangasta oli vain vähäinen pala ja täydensin sitä Amy Butler –kangastilkulla. Tälle puolelle laukkua tuli aika lailla punaista väriä.
Mukana on myös turkoosia, erityisesti pohjan lähellä, mikä siis ehkä yhdistää laukkukappaleet teemallisesti toisiinsa.
Toisaalta on aika hauskaa, kun laukun etu- ja takakappale ovat erilaiset. Laukkua voi kantaa eri puoli esillä ja saada sen sopimaan erilaisiin asuihin.
Ompelin myös appelsiini- ja päärynäpuukangaslaukkukappaleet (olipa pitkä sana!) valmiiksi. Appelsiinipuu sai maata alapuolelleen:
Käsillä ollut kangaspala ei ollut ihan tarpeeksi pitkä, joten täydensin sitä melko hyvin väriin sopivalla kangastilkulla. Käyttämäni lisäkangas on ehkä maailman ruminta, tosi ysäriä, mutta pala tulee laukun pohjan/sivun kohdalle eli ei tule olemaan näkyvästi esillä.
Päärynäpuu sai viereensä kaitaleen, joka peittää puun puuttuvan puolikkaan. Tässä voi kuvitella vaikka, että kaitale on ikkunan karmi, jonka takaa puu pilkistää.
Edelleen oli ylitsepääsemättömän työlästä kävellä vinttihuoneeseen hakemaan tukihuopaa, mutta varmaan huomenna jaksan ottaa nuo muutamat askelet. Sitten pääsen tikkaamaan kaksia laukkukappaleita!
Olen tehnyt laukkuja ja pussukoita niin harvakseltaan, että mahdankohan enää muistaa ommella mukaan Tilkunviilaaja-kangasmerkin?! Kun tehdas oli kunnolla käynnissä, opin ottamaan sen mukaan melkein aina.
Pussukka matkoilla
Ompelemani Tilkkupantteri-vetoketjupussukka on taas ollut Viet-Anhin mukana. Pääsiäisviikonloppumatkallaan pussukka näki Nordkappin.
Olen tosi iloinen saadessani Viet-Anhin matkakuvia. Nämä ovat yhtä kivoja kuin postikortit, ja paljon kortteja helpompia hyödyntää blogissa!
Tälle puolelle tein kaksi 10cm korkeaa palaa hirsimökkitekniikalla. Toisesta tuli kaunis, toisesta karmea, mutta tilkkupinnassa toisen karmeus ei erotu. Ompelin lisäksi pohjaa varten turkoosihtavan kappaleen, joka toivoakseni vähän sitoo tätä puolta laukun toiseen puoleen.
Laukun toiselle puolelle valitsin ensin kehyskankaan pienimpien blokkien saattamiseksi riittävän korkeiksi (punainen, mutkittelevaraidallinen kangas). Etsin sopivaa väriä aika kauan, ensin tursuavasta jäännöspalalaatikosta ja sitten kangaskaapista. Mutkittelevaraidallista kangasta oli vain vähäinen pala ja täydensin sitä Amy Butler –kangastilkulla. Tälle puolelle laukkua tuli aika lailla punaista väriä.
Mukana on myös turkoosia, erityisesti pohjan lähellä, mikä siis ehkä yhdistää laukkukappaleet teemallisesti toisiinsa.
Toisaalta on aika hauskaa, kun laukun etu- ja takakappale ovat erilaiset. Laukkua voi kantaa eri puoli esillä ja saada sen sopimaan erilaisiin asuihin.
Ompelin myös appelsiini- ja päärynäpuukangaslaukkukappaleet (olipa pitkä sana!) valmiiksi. Appelsiinipuu sai maata alapuolelleen:
Käsillä ollut kangaspala ei ollut ihan tarpeeksi pitkä, joten täydensin sitä melko hyvin väriin sopivalla kangastilkulla. Käyttämäni lisäkangas on ehkä maailman ruminta, tosi ysäriä, mutta pala tulee laukun pohjan/sivun kohdalle eli ei tule olemaan näkyvästi esillä.
Päärynäpuu sai viereensä kaitaleen, joka peittää puun puuttuvan puolikkaan. Tässä voi kuvitella vaikka, että kaitale on ikkunan karmi, jonka takaa puu pilkistää.
Edelleen oli ylitsepääsemättömän työlästä kävellä vinttihuoneeseen hakemaan tukihuopaa, mutta varmaan huomenna jaksan ottaa nuo muutamat askelet. Sitten pääsen tikkaamaan kaksia laukkukappaleita!
Olen tehnyt laukkuja ja pussukoita niin harvakseltaan, että mahdankohan enää muistaa ommella mukaan Tilkunviilaaja-kangasmerkin?! Kun tehdas oli kunnolla käynnissä, opin ottamaan sen mukaan melkein aina.
Pussukka matkoilla
Ompelemani Tilkkupantteri-vetoketjupussukka on taas ollut Viet-Anhin mukana. Pääsiäisviikonloppumatkallaan pussukka näki Nordkappin.
Olen tosi iloinen saadessani Viet-Anhin matkakuvia. Nämä ovat yhtä kivoja kuin postikortit, ja paljon kortteja helpompia hyödyntää blogissa!
Kommentit
Kylläpä olet tehnyt reissaavan pussukan. Mahtoiko olla valmiiksi täynnä matkalippuja kun joku sen sinulta sai. Eikö olisikin hauska jos vois tilata sellaisia erikois ' aina ehjät sukkahousut' - pussukan tai pussukan jonka sisältä aina löytyis vaikka se puhelin joka muuten on aina missä milloinkin. Tuotekehittelyä please !