valmis turkoosi kissatilkkulaukku.
Sain kuin sainkin eilen illalla viimeistelevän, yläreunan litistävän ompeleen laukkuun ja napin ommelluksi. Tytär auttoi napin valitsemisessa.
Kas tässä uusin, Miau-tilkkulaukku:
Vaihteeksi otin kuvan sisätiloissa, ilta-auringon "tulviessa sisään" (sisustuslehdissä puhutaan aina valon sisään tulvimisesta).
Laukku takaa (vaikka se on takaa melkein samanlainen kuin edestä):
Katse sisälle laukkuun:
Kuvan perusteella voisi kuvitella, että laukku on noin 3 metriä syvä, kun sen sisällä on noin pimeää!
Seuraava laukkuko?
Prosessilupaukseni hengessä kerron seuraavan laukun kangasvalinnoista ehkä enemmän kuin kukaan haluaisi lukea.
Kaikista "seuraavaksi aloitan jotain muuta tilkkutyötä" –ajatuksista huolimatta minulla on jälleen tilkkulaukku työn alla. Istuin keittiössä ja katseeni osui Tyttären muutama vuosi sitten tekemään kangasmagneettiin (hänellä oli sellainen magneettilevytarrakone), jossa hän oli käyttänyt kivaa kissakangastani.
Seuraavaksi huomasin olevani kangasvarastollani kaivamassa kyseistä kangasta esiin. Mielessäni väikkyi tällä kertaa ruskea-oranssisävyinen laukku. (Oranssi ei ole ominta värimaailmaani.) Ja hetkessä olin valinnut muutamia kankaita, joista mielestäni tulisi kiva laukku.
Leikkasin vakiopalat ja asettelin ne lattialle. Kauempaa katsottuna yhdistelmä ei toiminutkaan niin hyvin kuin olin luullut. Yhdistelmä olikin jotenkin kökkö.
Päättelin, että puna-keltaisen yhdistelmän punainen kangas oli ongelman ydin ja kokeilin punaisen tilalle tummempaa, ruskeampaa kangasta:
Nyt yhdistelmä näytti jo paremmalta, mutta oli silti aika tylsä. Tai lattea tai jotain.
Tytär kävi sanomassa, ettei keltainen kukkakangas sopinut muiden kankaiden tyyliin. (Sanoikohan hän jotain, että se olisi ollut "liian retro"?)
Etsin aina niin soveliaista pilkkukankaista sävyihin ehkä sopivan ja kokeilin, lisäksi vaihdoin tumman ja vaalean palkin paikkaa. Mallailin myös alkuperäisen suunnitelman mukaista sankakangasta mukaan. Tämä saattaisi toimia:
Tulevissa postauksissa selviää, millainen laukusta lopulta tulee. (Vai tuleeko.)
Kas tässä uusin, Miau-tilkkulaukku:
Vaihteeksi otin kuvan sisätiloissa, ilta-auringon "tulviessa sisään" (sisustuslehdissä puhutaan aina valon sisään tulvimisesta).
Laukku takaa (vaikka se on takaa melkein samanlainen kuin edestä):
Katse sisälle laukkuun:
Kuvan perusteella voisi kuvitella, että laukku on noin 3 metriä syvä, kun sen sisällä on noin pimeää!
Seuraava laukkuko?
Prosessilupaukseni hengessä kerron seuraavan laukun kangasvalinnoista ehkä enemmän kuin kukaan haluaisi lukea.
Kaikista "seuraavaksi aloitan jotain muuta tilkkutyötä" –ajatuksista huolimatta minulla on jälleen tilkkulaukku työn alla. Istuin keittiössä ja katseeni osui Tyttären muutama vuosi sitten tekemään kangasmagneettiin (hänellä oli sellainen magneettilevytarrakone), jossa hän oli käyttänyt kivaa kissakangastani.
Seuraavaksi huomasin olevani kangasvarastollani kaivamassa kyseistä kangasta esiin. Mielessäni väikkyi tällä kertaa ruskea-oranssisävyinen laukku. (Oranssi ei ole ominta värimaailmaani.) Ja hetkessä olin valinnut muutamia kankaita, joista mielestäni tulisi kiva laukku.
Leikkasin vakiopalat ja asettelin ne lattialle. Kauempaa katsottuna yhdistelmä ei toiminutkaan niin hyvin kuin olin luullut. Yhdistelmä olikin jotenkin kökkö.
Päättelin, että puna-keltaisen yhdistelmän punainen kangas oli ongelman ydin ja kokeilin punaisen tilalle tummempaa, ruskeampaa kangasta:
Nyt yhdistelmä näytti jo paremmalta, mutta oli silti aika tylsä. Tai lattea tai jotain.
Tytär kävi sanomassa, ettei keltainen kukkakangas sopinut muiden kankaiden tyyliin. (Sanoikohan hän jotain, että se olisi ollut "liian retro"?)
Etsin aina niin soveliaista pilkkukankaista sävyihin ehkä sopivan ja kokeilin, lisäksi vaihdoin tumman ja vaalean palkin paikkaa. Mallailin myös alkuperäisen suunnitelman mukaista sankakangasta mukaan. Tämä saattaisi toimia:
Tulevissa postauksissa selviää, millainen laukusta lopulta tulee. (Vai tuleeko.)
Kommentit