Tilkunviilaaja

Hyvää aaton aattoa! Tänään liikun taas vastakohtaisuuksien parissa ja jaan vielä bonuksena toisenkin tilkkuteoksen. Ensiksi esittelen Muistatko-tilkkupussukan, jonka aihe liittyy unohtamiseen – ja innoitti ottamaan mukaan Reijo Taipaleen esittämän kappaleen ”Ethän minua unhoita”. Kuuntele kappale tästä:     Muistatko-pussukan rakennusosat kertoivat minulle monta tarinaa, joita siis en ollut unohtanut! Vaikka rakennusosat olivat vaipuneet hetkeksi unohdukseen. Ehkä tämä ei ole minun onnistunein tai hienoin luomukseni ikinä. Siksi pidän sen itselläni, koska osaan ainakin arvostaa sen kertomia tarinoita. Sitten bonus! Olen ommellut myös Ethän minua unhoita -nimisen tilkkupeiton! Ehkä joku muistikin sen ja ihmetteli, olinko unohtanut sen. (Haha!) Onnistuin näppäämään peitosta aika taiteellisen kuvan, jossa puutarhan rikkaruohotkaan eivät näytä häiritseviltä! Huomenna avautuu joulukalenterini viimeinen luukku. Sen takaa löydät ehkä yllättävän musiikkikappaleen.

Höh! Miten tämän värinen tilkkupeitto VOI liittyä Jukka Kuoppamäen hittibiisiin ”Sininen ja valkoinen”? Helposti! En sentään antanut Kuusten kuiske -tilkkupeitolle nimeksi violettia ja vihreää, saati sitten sinistä ja valkoista. Mutta ”violettia ja vihreää” -lausahdus toi mieleen Sininen ja valkoinen -kappaleen. Koska tietysti osaan sen sanat ulkoa – kappale soi uutena radiossa ahkeraan, ja siihen aikaan laulujen sanat tarttuivat muistiin pysyvästi – pystyin nappaamaan sanoituksesta sopivan nimen tilkkutyölleni. Satun muistamaan myös, että keksin tilkkutyölleni nimen ylittäessäni katua suojatietä pitkin. (Joskus mietin, miksi jotkut mitättömät asiat jäävät mieleen, kun paljon tärkeämmät unohtuvat.) Olit sitten suojatiellä menossa tai et, voit kuunnella kappaleen tästä:     (Ellet sitten halua mieluummin kuunnella sitä mielessäsi. Se voi olla sinulle yhtä tuttu kuin minulle!) Kuusten kuiske on osa taloutemme sisustusta, kuten kuvasta näkyy: Ja vaikka kuva on keltasävyinen, niin joten

Tilkkutyöni ovat useimmiten käyttöesineitä – pussukoita ja peittoja, mutta toisinaan tempaudun mukaan haasteisiin ja teen seinätekstiilin. Esittelen Tuomaan päivän kunniaksi Tour de France -tilkkutyön, jonka ompelin Liikkeellä-teemaiseen näyttelyyn. Ensiksi kannattaa katsoa ”kolmiulotteiselta näyttävää pintaa” -kirjoituksesta, mistä sain inspiraation malliin! Ehkä yllätyt!  Tutustu seuraavaksi valmiiseen työhön eli Tour de France -seinätekstiiliin – näet tikkaukset läheltä ja saat tietää, miten korjasin tikatun työn aaltoilevaksi kehkeytyneen ulkoreunan. Aaltoilevat reunat näkyvät tässä kuvassakin hyvin: Monestakin eri syystä Tour de France sopi tilkkutyöni nimeksi täydellisesti!. Liikkeellä-teema, pyöräkuvioinen kangas, vuorenhuiput,..! Tour de France -nimeen sopii tietenkin myös Kraftwerkin saman niminen kappale, jota kuuntelin 1980-luvulla:     Joulu alkaa olla ovella, mutta vielä on luukkuja jäljellä. Huomennakin!

Tänään te luulette, että olen oikea Veikko Lavi -fani – ja olette luulossanne oikeassa! Kirjoituksessani on mukana myös tilkkutyöohjeeseen vievä linkki. Esittelen ensin pussukan, jonka nimeksi olisin näin jälkiviisaana voinut antaa Silakka-apajalla. Olisihan se ollut mielikuvituksellisempi kuin teoksen oikea nimi ”Kylkiruoto”. Ehkä myönteisempikin! Ompelin Kylkiruoto-pussukan tilkkupinnoista, jotka valmistin Tilkkuyhdistykselle tekemääni "ompele kalanruotokuvioita" -ohjetta varten. Ohjeen mukaan voit ommella kivan, siksakkaavan tilkkupinnan tai -blokin. Kylkiruoto-pussukan valmistujaiskirjoitus päättyy täysin epäajankohtaisesti hyvän kevään toivotuksiin. Tosin huomenna on laskujeni mukaan vuoden lyhin päivä, jonka jälkeen alamme käydä kohti kevättä. Ehkä toivotus ei sovikaan ajankohtaan maailman huonoimmin.  Biisi sen sijaan sopii tähän yhteyteen kuin nenä päähän. Kuuntele se tästä ja koeta laulaa mukana:   Minun kieleni ei taivu yhtä kerkeästi kuin Veikon! Huomenna ollaan

Lupailin eilisessä joulukalenteriluukussa, että jakaisin neuvon. Mutta hyvänen aika! Minkä ihmeen neuvon voisin muka antaa otsikolla Reissumies ja kissa?!?! En mitään ihmeen neuvoa, vaan hyvän neuvon: Arvostele omia töitäsi kannustaen. Jaoin neuvon viimevuotisessa joulukalenterissani, ja sitä luettiin toiseksi vähiten. Kysymyksessä on kuitenkin tärkeä asia! Kun käyt linkin takana, selviää sekin, miksi juuri Reissumies ja kissa sopii tämän päivän teemaan! Seuraavaksi voit kuunnella Tapio Rautavaaran tulkinnan laulusta:   Miten hienon ja vivahteikkaan tarinan pystyykään kertomaan muutaman säkeistön mittaisessa laulussa! Noudatan ohjettani ja arvostelen uusinta, vielä keskeneräistä tilkkutyötäni kannustaen. Aloitin sen tekemistä innokkaana ja lopulta kyllästyin siihen perusteellisesti. Ajattelin, että teen sen suunnitteilla olevaan näyttelyyn, mutta nyt en ole varma, onko se riittävän edustava. Tässä siis kannustukset itselleni, kannustavalta minältäni: "Onhan se aika erikoinen …

Esittelen tänään paitsi laulun, myös tilkkuteoksen, joka on kiertänyt Eurooppaa ja ollut esillä myös Suomen sykähdyttävimmässä tilkkutapahtumassa eli TilkkuWaasan tilkkupäivillä. Onkohan tämä katsotuin tilkkutyöni ikinä? Otan tähän liittyen vähän ennakkoa jouluun ja jaan viimevuotisen joulukalenterini 24. luukun takaa löytyneen sisällön. Sanomani siinä oli ”Olet itsesi tärkein kohdeyleisö”.   Sanoman henkeen sopii erinomaisesti Veikko Lavin legendaarinen kappale ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen”. Voit kuunnella sen tästä:     Olin jostain syystä valinnut viimevuotisen joulukalenterikirjoitukseni taustalle yksityiskohdan ”Käytä sydäntäsi” -tilkkuseinävaatteesta. Ompelin sen ehdolle Suomen edustajaksi European Quilt Associationin 30-vuotisjuhlanäyttelyyn. Työni valittiin mukaan, ja se oli esillä näyttelyssä Liépvren kylässä Alsacessa. Minulla oli onnea, että se oli esillä juuri siinä tapahtumassa, johon pääsin osallistumaan. Näin siis työni omin silmin näyttelyssä. Ja todistukseksi

Hei! Enää viikko aikaa jouluaattoon! Esittelen tänään Tähtipölyä-tilkkupeiton vuodelta 2013 ja kerron, miten se liittyy musiikkikappaleeseen Rock And Roll Suicide. On ihme, että pystyin valmistamaan Tähtipölyä-tilkkupeiton. Toteutin sen itse keksimilläni mitoilla ja yhden minipienen, netistä löytämäni kuvan perusteella. Minulla ei ollut kunnollista blokkimallia, vaan ompelin sellaisia sun tällaisia paloja, yhdistelin ja pähkäilin. Lopuksi luulin saaneeni koko tilkkupinnan kunnialla kokoon, mutta olin väärässä, sillä saumanvarat nipistivät peiton pituudesta liikaa. Jouduin lisäämään pintaan lentävä hanhi -blokkirivit jatkeeksi. Ja ompelemaan rivit vielä kalkkiviivoilla. Töölön Tilkkupajan Soile keksi tikata lentävät hanhet eri tavalla kuin muun pinnan. Taidokasta! Tähtipölyä-tilkkupeitto liittyy tietenkin David Bowien albumiin Ziggy Stardust. Kuuntelin sitä samalla kun kanttasin peittoa. Koska osa peiton kuvioista muistutti tähtiä, Ziggyn sukunimi sopi sen nimeksi mitä mainioimmi