Tilkunviilaaja

Juuri valmiiksi ompelemani tilkkupussukka on nimeltään Jekku. Tässä se on hangella pieniä jalanjälkiä ympärillä. Onko hangella kävellyt pieniä tyyppejä ja ovatko ne kenties menneet piiloon pussukkaan? Avataan vetoketju ja katsotaan: Kyllä pussukassa on pari pientä tyyppiä sisällä, mutta he eivät ole voineet tehdä noin pikkuisia jälkiä lumeen. Jälkien täytyy olla jonkun muun tekemiä. Totta puhuakseni pehmolelut ovat pussukassa, jotta se näyttäisi topakalta kuvissa. Hyvin ne toimivat pullentajina. Tässäkin Jekku-pussukka seisoo erittäin tomerana lumisella penkillä. Samaten tässä: Ei silti, tämä pussukka pysyy seisaallaan myös ilman pehmoleluja. Tein vuoriin kaksi reilua taskua, yhden kummallekin puolelle. Tilkunviilaaja-merkki on vain toisessa taskussa. Yksi merkki riittää todistamaan, että pussukka on tekosiani. Sisätaskun näyttävät lörpsyvän, ja syynä on, että ompelen taskuihin aina väljyyttä. Jos taskun ompelisi ihan lituskaksi vuoriin kiinni, eihän s

Jos olisin nuorempi niin sanoisin, että ooämgee, ihqt tikkaukset! Koska olen vanhempi niin sanon, että i-ha-nat tikkaukset! Tikkaukset ovat tietenkin Töölön Tilkkupajan mestaritikkaaja Soilen käsialaa. Hän toteutti Scrappy Mountain Majesties –tilkkupeittooni ihanat terävän kaarevat tikkaukset melkein saman tien kun vein työni hänelle, mutta ehdin noutaa valmiin vasta eilen. Heitin tilkkutyön sohvalle, mihin lankesi spoteista hyvä valo. Peitto ei kyllä yhtään sopisi tähän kukkatapettihuoneeseen. Tässä tikkauskuviot erottuvat aika hyvin: Olen iloinen, että voin keskittyä tekemään tilkkupintoja – isoja tai pieniä – ja että voin tikkauttaa isot pinnat. Muistan, miten vaikea minun oli keksiä tikkauskuvioita töihini. Tikkaaminen oli työlästä ja melkein aina hikistä puuhaa ja se kesti ja kesti. Ehdin ihan kyllästyä työhön ennen kuin se oli tikattu. Eivätkä minun toteuttamani kuviot ikinä olleet kummoisia. Keisarinna Ramandu –peittoon tein kyllä aika hauskoja sydänkuvioita ja

Psst! Luotettavalta taholta kuulin, että Töölön Tilkkupajassa, Vänrikki Stoolin katu 10:ssä alkoi nyt pussukkapäivät! Pussukkaa on nähtävänä ja myytävänä vaikka minkälaista! Käy hakemassa itselle tai lahjaksi! Vaikka osaisit itse tekaista pussukan tuosta vain, niin ehkä vaihtelu virkistää! Pussukkapäiviä on pidetty myös Tilkunviilaajan työpajassa. Olen koonnut minipienistä tilkkupaloistani esimerkiksi sinistä tilkkupintaa. Kuva leikittelyn (tai leikkelyn) alkuvaiheesta: Ja kuva leikittelyn lopputuloksesta. Tästä tulee iso-iso vetoketjupussukka, tai sitten säkki. Tuossa on 45-senttinen vetoketju ja Avoin-mallistolla mennään. Olisihan minun pitänyt muistaa, että tilkkupinnat kannattaisi tikata ensin ja sitten vasta tasoittaa pussukkakappaleiden muotoon, mutta minulla oli kova kiire päästä projektissa eteenpäin. Värkkäilin myös punaista tilkkuleikkiä. Olin ottanut esiin kolme pitkää vetoketjua, joista yksi oli mielestäni punainen (hämärässä oltiin) ja rupesin sitten

En viitsinyt viime postauksessani moitiskella uusinta Afrikasta itään –tilkkupussukkaa, ettei sen tulisi paha mieli. Koska hänet on käsitelty jo, voin kertoa, että toisin kuin häntä ommellessani, tähän vielä uudempaan Ruusunpuna-pussukkaan ompelinkin vetoketjun niin päin kuin se olisi pitänytkin ommella. Tuo pussukan ulkopuolelle jäävä vetoketjuhuitula pitää olla ketjun alapää, ei sen yläpää. Pussukka avautuu näin vielä paremmin. Afrikasta itään ja tämä Ruusunpuna-pussukka ovat silti kumpikin Avoin-mallistoa. Saako vuorista sellaisen käsityksen, että kankaan kuvassa olisi Tilkunviilaaja itse? (Minulla ei ole kierot silmät, mutta tykkään kyllä raidallisesta kuosista.) Tässä pussukan paraatipuoli näkyy oikein kunnolla: Sain tilkkupintaan vangituksi elegantin naishahmon Dior-henkisessä mekossaan. Toinen nainen ehti kävellä tilkusta ulos. Ei ole tämä Ruusunpuna -tilkkupussukkakaan kovin iso: Leveys ylhäältä 22 cm Korkeus 13 cm Pohjan leveys 6 cm Toisella puole

Ensin esimakukuva – en ehtinyt ihan saada pussukkaa valmiiksi, mutta silti piti näyttää jotain Instagramissa pari päivää sitten: Sen sijaan, että olisin ommellut lisää lentäviä hanhia, harhauduin jälleen tilkkuvakan ääreen. Minulla on pieni Mango-nimisen liikkeen paperikassi, jossa on paperinaruhantaakit. Siihen laitan nykyisin kaikki pienenpienet jäännöspalat. Isommat laitan yhdelle hyllylle ja vielä isommat siirrän jossain välissä pöydän kasasta jäännöspalalaatikkoon. Se paperikassi pienine paloineen on tosi inspiroiva! Saatan ajatella, että ompelin ihan vain pari palaa yhteen, seuraavaa kertaa varten siemeneksi, mutta sitten on koko ilta mennyt puuhassa. Tämä uusin Afrikasta itään -pussukkani on paperikassin tilkkusilppusisällöstä ommeltu. Naamapuoli näkyy tässä kuvassa paremmin. Ehkä tämä sopisi meikkipussukaksi? Joko tosi kauniille ihmiselle, joka ei tarvitse useita meikkejä tai vaatimattomalle ihmiselle, joka käyttää meikkiä erittäin hillitysti. Afrikasta itä

Jos innostuit ompelemaan lentävä hanhi –tilkkublokkeja ohjeeni mukaisesti tai jollain muulla ohjeella, sinulla on ehkä piankin kokonainen parvi hanhia. Tai massoittain hanhia. Niistä voi koota vaikka tällaista tilkkupintaa: Kannattaa tietysti tehdä paljon isompi tilkkupinta, ainakin jos hanhia tosiaan on massoittain. Sommittelulattiani ei toimi yhtä hyvin kuin sommitteluseinä toimisi, erityisesti kun blokit ovat aika pieniä. Jos sommittelen yhtään isommalle alueelle, näiden päältä aletaan väistämättä kävellä ja blokit kulkeutuvat vääriin paikkoihin tai taittuvat ikävästi. En ole vielä ratkaissut sitä, miten saan koko tilkkupintani sommitelluksi sitten lopulta! Hanhipalojen leikkelemisen jälkeen jää käteen jokusia jäännöspalojakin. Niistä tehdään tietysti uutta tilkkupintaa ja lopulta pussukkaa. Vasemmanpuoleisessa violettisävyisessä tilkkupinnassa on monta 8 cm leveää jäännöspalaa juuri hanhista. Tilkkupinta kasvaa toisaalta nopeasti, mutta toisaalta siitä ei tule yhtä

Ompelen uusimpaan tilkkupintaani lentävä hanhi –tilkkublokkeja. Kerroin, että käyttämäni menetelmä tuottaa lisäksi kaksi ylimääräistä kolmio-neliötä, kunhan ompelen kaksi saumaa lisää. Kokoan tilkkublokin yhdestä suorakaiteesta (15 cm x 8 cm) ja kahdesta neliöstä (8 cm x 8 cm). Tilkkublokissa suorakaide on tumma/vaalea ja neliöt vastaavasti vaaleat/tummat. Mitat eivät mene aivan tasan näillä senttimitoilla. Tee rumista kankaista pari koeblokkia ja kokeile, miten neliöt kannattaa asettaa, jotta hanhesta tulee oikean näköinen. (Kolmion kärjen yläpuolelle pitää jäädä saumanvaran verran varaa: muuten kärki katkeaa tai sauman ja kärjen väliin jää toista kangasta näkyviin.) Olen itse piirtänyt neliöiden nurjalle puolelle viivan, mutta taitavimmat ohjaavat silmämääräisesti ja siltä väliltä olevat tekevät piirrosviivan sijaan taitoksen. Asetan neliötilkun kohdalleen (tiedän ompelemistani koekappaleista, mihin kohtaan se kannattaa asetella) ja ompelen viivaa pitkin sauman