Tilkunviilaaja

Yritän vierottaa itseäni tilkkukukkien tekemisestä. Tilkkukukkia tehdessäni käytin jäännöspalavarastoani, jonka huomasin olevan erittäin epäjärjestyksessä. Sieltä ei tahtonut löytää yhtään mitään, ja kun sieltä otti jotain, jäljelle jääneet palat eivät mahtuneet enää entiseen tilaan, vaan paloja tuntui koko ajan tulevan lisää. Toissapäivänä ajattelin, että siivoaisin koko varaston ja ehkä jopa leikkaisin jäännöspaloja vaikka valmiiksi neliöiksi. Nostin varaston (iso paperikassi) olohuoneeseen ja ryhdyin lajittelemaan paloja ja suikaleita samalla katsellen televisiota toisella silmällä. Jaksoin tehdä työtä tunnin, mutta sen jälkeen homma alkoi maistua niin puulta, että lopetin. Mutta sain sentään osan kankaista lajiteltua. Keräsin kaikki löytämäni valmiit neliöt (kaiken kokoiset) ja tilkut samaan pussiin; toiseen pussiin siirsin kaikki suikaleet (kaiken levyiset ja väriset); ja kolmanteen pussiin panin pienet tilkut. No olihan tämäkin jo jotain. Eilen sitten kaivoin pienet tilkut ja sui

Helsingin Tilkkukilta Syyringin "Japani jälleen mielessäni" –tilkkutyönäyttely on avoinna Käpylän kirjastossa 4.-26.5.2010. Esillä on Japanin ja japanilaisuuden innoittamia töitä. Syyringin pääsivulla on näyttelyn (kirjaston) aukioloajat, osoitteet ja kartta, jonka avulla löytää perille. Tilkkukukkakatsaus Tässä pinkki tilkkukukka applikoituna melkein valkoiselle pellavapohjalle. Ja tikkaukset vaihtuvavärisellä helmimuliinilangalla. Tikkauksia lähikuvassa: Olen liikuttavan innostunut katselemaan tikkauksia. Alan hiljalleen kehittää ymmärrystä tilkkuilijoille, jotka tikkaavat työnsä käsin. Kehitin sinisävyiselle tilkkukukkakupongille lisäreunat eli tein tästä tilkkukassin etukappaleen. Takakappaleella on samaa puuvilla-/pellavakangasta ja yksi raita Kaffe Fassettin rinkulakangasta. Kappaleessa on nyt vanua tilkkukukan alla, mutta ei muualla. Luulen, että lisäreunat kaipaavat hiukan vahvistusta, ennen kuin kokoan kassin. En haluaisi, että kassista tulee liian löprö.

Ensiksi päivitystä tilkkukukkien käyttöasteeseen. Tein ensimmäisestä kukasta farkkulaukun. Laukussa on takana tasku: Kuvaa ottaessani huolittelukaitale oli vielä ompelematta toisesta reunastaan, ja yläreunan tikkaus puuttui myös. Kukka on tietenkin etukappaleessa: Unohdin taas yhden asian, eli että tämänmallisissa kasseissa alakulman ompeleminen käytännössä lyhentää laukkukappaleita. Kun (varsinkin) etukappaletta sommittelee, minun pitäisi muistaa asetella kuvio suhteessa ylemmäs ja jättää alareunaan enemmän tyhjää. Muuten käy niin kuin tässä: kukka on aika alhaalla. Onneksi se ei sentään lipsahtanut pohjan puolelle! Laukussa on farkkukankaan sävyinen puuvillavuori ja yläreunassa iloisenvärinen huolittelukaitale. Sangat ovat jälleen pyykkinarutäytteiset. Applikoitu vaalea tilkkukukka Ompelin uuden, pinkkisävyisen kukan melkein valkoiselle pellavapohjalle. (Tästä kukasta ei vielä ole kuvaa.) Vartta kiinnittäessäni minulla oli silkkipaperikaava neuloilla kiinni taustakankaassa ja huomas

Pellavakassi on nyt valmis. Koska kassi on niin vaalea, ompelin pohjaan napit "jaloiksi," jotta kassin pohja ei suoraan osuisi maahan tai lattiaan, kun se lasketaan kädestä. Ehkä jalat suojaavat kassin pohjaa likaantumiselta. Käytin kahta nappia päällekkäin. Toisaalta jaloista tuli korkeammat, ja toisaalta kumpikaan nappi ei yksinään näyttänyt hyvältä, yhdessä kyllä näyttivät. Keltainen applikoitu tilkkukukka Ennen kuin huomasinkaan, olin piirtänyt uudet terälehtikaavat, hakenut esiin keltaisia, oransseja ja pinkkejä kankaita ja ommellut vielä yhdet tilkkukukan palat. "Alimmaiset" terälehdet ommellaan ensin ja sitten uloimmat. Viimeiseksi ommellaan keskellä oleva, päällimmäinen terälehti. Eilen illalla ehdin koristetikata myös tämän keltakukkaisen kupongin: Löysin vielä keltaistakin helmimuliinilankaa varastoistani. Olen saanut kaikki kirjontalangat äidiltäni, jolla oli niitä aikamoinen varasto. Kaikkein vanhimmat langat on kiedottu puisiin lankarulliin. Seuraa

Edellisessä kirjoituksessani kerroin Eurokankaan trikoopala-altaasta löytämistäni raitatrikoista. Tässä heistä myös kuva: Viikonlopun aikana trikoot jäivät ennalleen, mutta muuta tulosta syntyi mielestäni aika lailla. Pellavakassi Kaivoin keskeneräisen pellavakassin esiin keskeneräisten töitten kasasta. Mittasin valmiiksi tikatut kappaleet ja leikkasin niiden mukaan palat vuorikankaaksi suunnittelemastani lakanakankaasta. Vuori vaikutti hiukan ohuelta, joten käytin kankaan kaksinkertaisena. Tikkasin vain kerrokset yhteen suorin tikkauksin. Kassi on perusmallia, saumanvaroineen noin 33cm korkea ja 43cm leveä. Pohjan muodostin ompelemalla alakulmat kiinni 11cm leveydeltä. Tässä päällinen ja vuori ovat sisäkkäin, nuppineuloin kiinni toisissaan, ja odottavat sankojen ja yläreunan huolittelukaitaleen kiinnittämistä. Kassin olisi voinut toki valmistaa ompelemalla päällisen ja vuorin pussiin, mutta halusin mieluummin yläreunaan mieluummin kaitaleen samaa kangasta kuin kassin sangat. Tällä

Kokeilukappaleeksi tekemäni paita on valmis, mutta en ole sovittanut sitä vielä. En ole keksinyt, millaisessa tilanteessa näinkin erikoinen vaatekappale voisi olla asiallinen. Enkä ole aivan varma, sopiiko se sittenkään minulle. Litteänä paita näyttää edelleen aika kivalta. Mutta kukaan ei ole näin litteä. Tein valmiiksi myös pohjavaneria vailla olleen tilkkulaukun. Tai siis laukkuhan oli valmis, ja siitä puuttui vain pohjan jäykistävä vaneripala eli ompelin vain vaneripalan ympärille laukun vuoriin sopivan kankaan. Laukun erikoisuus on sitä kiertävä vyö. Etsin siihen yksinkertaista solkea aika kauan, kunnes keksin mainita asiasta syyrinkiläisille tilkkuystävilleni. Ritva toimittikin minulle heti ensi tilassa täsmälleen tarkoitukseen sopivan soljen. Kiitos, Ritva! Laukussa on käytetty todella monta erilaista kangasta, eivätkä kaikki ole edes täyttä puuvillaa! Ajattelin tätä tehdessäni, että saan tästä itselleni PC-laukun. Katsotaan nyt, käykö tämä tarkoitukseen. Toistaiseksi kannettav

Viikonloppuna pääsin uuden kaavan pariin. Kissan makuupaikkana jossain vaiheessa olleesta kangaslaatikosta löysin vähemmän kissankarvaisen, kukallisen trikoopalan ja toisesta kätköstä sävyyn sopivan yksivärisen trikoon, joista päätin tehdä paidan koekappaleen. Kukallinen kangas on peruja Tyttären taaperoajalta: tein siitä hänelle housut. Yksivärisestä kankaasta sen sijaan minulla ei ollut mitään muistikuvaa. Mihin tarkoitukseen olen sen joskus mahtanut ostaa? Paita täytyi ommella lähes valmiiksi, ennen kuin sitä voi sovittaa. Tässä lattialla se näytti lupaavalta, mutta kun pukeuduin siihen ja katsoin peiliin, en ollut aivan varma tuloksen onnistuneisuudesta. Ehkä paita näyttäisi hyvältä, jos olisin litteä, koska paita näyttää aika kivalta tyhjillään. "Sekaisin Lilasta" –seinävaatteessakin on nyt ripustuskuja, joten voin lähettää työt näyttelyehdokkaiksi. Eikä määräaikakaan ole vielä edes käsillä! Hyvä minä! Innostuin paitsi uudesta kaavasta, myös uudesta kirjastani, ja pääti