Tilkunviilaaja

Uusin tilkkupussukkani on niin iloisen värinen, että mieleen tuli kutsumatta hedelmäsalaatti. Salaatti ei jotenkin sopinut pussukan nimeksi, joten jatkoin ajatusta ja keksin sitten nimen Hedelmäpeli. Kävin maanantaina viemässä kukkablokeista rakentamani tilkkupinnan Töölön Tilkkupajaan mestaritikkaaja Soile Kivisen käsittelyyn. Tällaisen: Olin tehnyt keskiosan kukkien ympärille ensin piparkakkureunan tilkkublokeista, jotka ompelin kukkien ylijäämäkappaleista ja sen jälkeen leikannut ja kiinnittänyt vielä reunakaitaleen koko työn ympäri (uloin reunakaitale puuttuu vielä kuvastani). Olin niin kyllästynyt ompelemaan pitkiä saumoja ja taistelemaan ison kangasmäärän kanssa, että päätin teettää takakankaan Soilella. Töölön Tilkkupajassa sitten - iik! Vaikka koetan tilkkutyöbingossani (jollain konstilla) tyhjentää yhden lukuisista jäännöstilkkusäilyttimistä, huomasin ilahtuvani suunnattomasti, kun sain Soilelta pussillisen hänen tilkkujaan. Toisen tilkut ovat NIIN paljon mielenk

Muistin hoopon tilkkutyöbingoni yhden ruudun ”Ompelen pussukan pelkistä kauniista tilkuista” ja päätin kokeilla, onnistuisiko minulta sellainen. Selailin ehtymättömiä jäännöspalavarastojani ja poimin sieltä kaikki käteen osuneet tilkut, joista voisin rehellisesti sanoa todella pitäväni. Se sai nyt riittää kauneuden määritelmäksi. Lopputuloksena Erilaisuus-tilkkupussukka pelkistä kauniista tilkuista: Tilkkujen kauneutta voi olla helpompi teidän lukijoidenkin arvioida tästä keskeneräisyys-vaiheen kuvasta: Erilaisuus-nimensä pussukka sai, koska sen toinen puoli on puna- ja toinen sinisävyinen: Pussukan pohjaankin osui kauniita tilkkuja. Ommellessani teen parhaani, ettei pohjaksi taittuvassa tilkkupinnan osassa olisi kaikkein korvaamattomimman söpöjä tilkkuja, mutta nyt kun kaikkien tilkkujen piti olla kauniita, osa söpöyksistä jäi vääjäämättä pohjalle. Valitsin Erilaisuus-pussukkaan violetin vetoketjun, joka ei ollut kovin pitkä. Sitä ei siis voinut kiinnittää puss

Olipa hienoa käydä heti vuoden ensimmäisenä päivänä eli eilen kuvaamassa vastavalmistunut tilkkupeitto! Tässä hän on – Sinivuorten yö: Kuvia katsellessa tulee ensimmäiseksi mieleen päivän harmaus, vaikka sinistä taivasta näkyikin siellä täällä. Aurinko pilkisti esiin aiemmin samana päivänä, mutta en vain ehtinyt ommella reunakanttia kiinni yhtään aikaisemmin. Meistä kyllä tuntui, että kallioilla oli valoakin. No, tilkkupeitto jäi pakosti valoisaa taivastaustaansa pimeämmäksi, mutta kun sen levitti kalliolle, valo lankesi sen pinnalle, ja värit tulivat paremmin esiin: Tällä kertaa en koonnut taustakappaletta tilkuista ja kankaanpaloista, vaan ostin Töölön Tilkkupajasta upean, lintukuvioisen taustakankaan. Soile myös tikkasi tilkkupeittoni kauniisti, upouudella kuviolla, jossa siinäkin välkkyy tyyliteltyjä tähtiä tai kimallusta. Kuvausassistentti oli kärsivällinen eikä valittanut. Tuuliolosuhteet olivat suotuisat, paitsi aivan hetkittäin: Suoristuihan Sinivu

Nyt saat taas lukea jo perinteiseksi muodostuneen yhteenvedon. Muistelen vuosi sitten sekä kesällä esittämiäni toiveita ja tutkailen, ovatko toiveeni toteutuneet. Luettelen töitäni – niin valmiita kuin keskeneräisiäkin. Mä mistä alkaisin? Kissa on asettunut sopivaan asentoon, että jaksaa seurata koko pitkän tarinan: Ompelin vuoden 2019 aikana  25 tilkkupussukkaa – kolme enemmän kuin viime vuonna. Ra-vetoketjupussukka Mansikkapaikka-tilkkupussukka Frutti di Maare -tilkkupussukka Pikkuinen-vetoketjupussukka Maitosuklaa-tilkkupussukk a Seinäkukkanen-tilkkupussukka O.C.-vetoketjupussukka Kössi K -tilkkupussukka Palkkapäivä-tilkkupussukka Pirteä-vetoketjupussukka Keltti-tilkkupussukka Saimi-tilkkupussukka Parhaus-vetoketjupussukka Ikkuna-tilkkupussukka Vesimeloniviboja-pussukka Kirjavuus-tilkkupussukka Nasu-vetoketjupussukka Metsätähdet-tilkkupussukka Sydänkäpy-tilkkupussukka Kurkkaus-tilkkupussukka Aito-vetoketjupussukka Koto-tilkkupussukka Toto-tilkkupus

Pussukoiden ompelemisen jälkeen rupean väistämättä kaipaamaan tilkkublokkiprojektia. Olen tehnyt niin monta tilkkupeittoa, että vaihtelun löytäminen alkaa käydä työlääksi. Sinnikkään tilkkutyökuvien katselemisen ja omien ideavarastojen perkaamisen jälkeen päädyin kokeilemaan tilkkumallia, joka tuntuu kulkevan nimellä Bento Box. Tilkkublokki on itse asiassa se samainen, joka tuntui omana toteutuksenani ensin kauhealta, mutta josta rakentui lopulta kivan näköinen tilkkupeitto ”Keisarinna Ramandu,” sillä erotuksella, että keskineliön ympärille ommellaan keskenään eri levyiset kaitaleet. Keskellä on 6” x 6” neliö. Sen ympärillä on vaihtelevan sävyinen, 1,5” levyinen kaitale, ja uloimpana on kierros batiikkipakkauksen 2,5” leveyteen leikattua kaitaletta. Ehkä olisin päätynyt toiseen malliin, ellei kaapissa olisi ollut kauan avaamattomana virunutta batiikkikaitalepakettia. Ompelin ensin koeblokin, jossa oli neljä täyttä kierrosta (tietenkään en käyttänyt batiikkikaitaleita vie

Kahdeksastoista luukku kehottaa rajoittumaan ja on itsekin niin rajoittunut, että antaa vain yhden vinkin. Toisaalta luukusta paljastuu upouusi tilkkutyö! Ensin kuitenkin siihen vinkkiin. Vinkki: Käytä kahta väriä.  Esimerkiksi voit järjestellä jokusia jäännöspalojasi värin perusteella pinoihin, joista valitset kaksi - niin kuin minä helmikuussa 2018 valitsin keltaisen ja vihreän. Improvisoin pinoista pieniä tilkkupintoja ja yhdistelin ne kelta-vihreäksi pinnaksi. Pinta taisi jäädä jonnekin virumaan, sillä yhdistelin siihen myöhemmin näköjään sinisiä/turkooseja tilkkupaloja ja lopulta ompelin pinnoista Kissanhäntä kainalossa -tilkkulaukun. Jos monivärisen pinnan kokoaminen tuntuu liian haastavalta värien sovittelemiselta, kahteen väriin rajoittuminen helpottaa sommittelua huomattavasti. Uusin tilkkutyöni on nimeltään Kuurankukka, ja siinä rajoituin kahteen väriin: valkoiseen/vaaleaan ja punaiseen. No hah hah! Kuvasta näette heti, miten hyvä minä olen rajoittumaan! 

Luukussa 17 on kolme raitoihin liittyvää vinkkiä. Tai no, kakkosvinkki on linkki blokkiohjeeseen. 1. Kokeile välillä selkeän raidallista välikaitaletta. Raidallinen kaitale tuo kivasti särmää esimerkiksi Sammakkoprinssi-tilkkutyöhöni. 2. Ompele kiva, raidallinen tilkkublokki.  Toistan hieman itseäni kun mainostan tätä uudestaan ( kerroin blokkiohjeesta jo 11. luukussa ), mutta ei voi mitään. Ehkä haluat silti kokeilla tällaisten blokkien ompelemista: Annan kirjoituksessa myös vinkkejä siihen, miten blokin kankaat kannattaa valita. Valmiista blokeista kokosin lopulta tilkkupeiton, joka sai nimen Villit kuviot. 3. Valitse vaihteeksi raidallinen kangas reunakantiksi. Siis jos valmistat kaitaleen itse. Voit leikata kankaan täysvinoon, jolloin reunasta tulee kivasti vinoraidallinen. Niin kuin esimerkiksi suurin osa  Mummola-tilkkupeittoni reunasta: Näytän vielä kesäisen kuvan valmiista Mummola-peitosta: Totta kai voit leikata reunakantin myös lankasuoraan. It

Joulukalenterin kolmastoista luukku kehottaa nimeämään tilkkutyöt ja antaa kaksi muuta vinkkiä nimiin liittyen – yhteensä siis kolme vinkkiä. 1. Anna ainakin isommille töillesi nimi. Tilkkutyö on teos samaan tapaan kuin maalaus tai veistos. Se kannattaa signeerata. Tilkkutyölle kannattaa myös antaa nimi. Olet leikannut, ommellut ja tikannut kymmenien tuntien ajan. Arvosta kättesi työtä ja anna tilkkutyöllesi nimi! Nimeämiseen on erinomainen syy. Ellei jollekin asialle ei ole nimeä tai nimitystä, siitä ei voi puhua eikä kirjoittaa. Jos siis ompelet tilkkupeiton, mutta jätät sen nimettömäksi, et voi puhua siitä! Jos puheessa joudut viittaamaan siihen, joudut käyttämään ilmaisuja ”se sinisävyinen peitto” tai ”vaalea hirsimökkipeitto”. Joudut käyttämään nimitystä, joka ei ole nimi. (Omat työni olisivat melkein kaikki ”se monivärinen peitto”.) 2. Muista lisätä työhösi nimilappu. Vaikka et keksisi työllesi nimeä, kirjoita ainakin oma nimesi ja työn valmistumisvuosi kangaslappuselle,