Tilkunviilaaja

Paljastan heti, ettei ympyräapplikaatioin kuvioimani tilkkutyö ole vieläkään valmis! Jaan silti tunnelmia tilkkupeiton tekemisestä. Edellisen kerran olen kirjoittanut aiheesta lokakuussa. First, a confession: my version of the bubblequilt is not finished yet! All the same, I want to share my feelings about making this quilt. I’ve blogged something about the process in October. Löysin ihanan mallin @lizfromshush-Instagramista ja päädyin lopulta Coopcraftsin sivuille, mistä sain peittooni erinomaiset teko-ohjeet. Koska en halunnut peitostani neliömäistä, päättelin voivani käyttää suorakaiteita kangasneliöiden sijaan. Sijoitin ympyrät lähemmäs suorakaiteiden ”yläreunaa,” en ihan keskelle niitä. I found this beautiful idea from the Instagram of @lizfromshush which eventually led to the Coopcrafts blog. There I found an excellent tutorial for the quilt. However, I did not want to make a square quilt so managed to come up with the idea to use rectangles instead of squares. I also pos

Lähetin Suomesta Uuteen-Seelantiin paitsi suklaata, myös nukenpeiton, jonka tein Helsingin tilkkukilta Syyringin Lapsettaa-näyttelyyn ja jolle annoin nimeksi ”Lumen 22 nimeä”. Numeron otin peiton tähtien lukumäärästä ja myöhemmin mietin, onko Suomen kielessä 22 eri nimitystä lumelle. In addition to chocolate, I sent Liz in New Zealand a doll’s quilt. I’d sewn the quilt for our quilting guild’s exhibition and its name is “22 Words for Snow”. It’s how many stars there are on the quilt. Later I started wondering if I could figure out 22 Finnish words for snow (or snow like substances). Lumi – snow Nuoska – wet snow that one can make snowballs out of Viti – driven snow Pyry – small-sized snowing snow, very dense Nietos – a mound of snow Hanki – a covering of snow Kinos – another kind of a mound of snow Polanne – hardened snow in tracks on the road Loska – very wet snow on the ground Räntä – very wet snow when it’s coming down Kuura – frost Sohjo – again, very wet snow o

Tilkkuiluun liittyvät suunnitelmani ovat edistyneet, vaikkakin aika vähän. Olen myös ajatellut, että muistiinpanot ovat hyödyllisiä – ja blogiin kirjoittaminen on saanut aikaan sen, että minulla on valtava määrä käsitöihini liittyviä muistiinpanoja. Lisäksi olen kyllä kaivannut blogikirjoittamista. Siksi olen tässä taas ja esittelen vasta valmistamani tilkkupeiton. There’s a summary in English at the end of the post. Progress / Edistys Aloitin tämän ompelemisen elokuussa 2013 joten keskeneräinen työni ehti viettää jo 2-vuotissynttäreitä. Palapelin palojen isot osuudet ovat tavallisia kangassuorakaiteita ja nirkkokappaleet olen applikoinut näihin erikseen. Käytin melko aikaavievää menetelmää eli leikkasin jokaista nirkkoa varten kartonkimallin, jonka ympärille harsin kangaspalan. Tämän siistin palan applikoin pienillä pistoilla kankaalle. Poistin nirkkopalasta harsinlangat. Sitten leikkasin taustakankaaseen loven, jonka kautta sain poistettua kartonkimallin. Siksakkaamal

Elokuun alussa löysin blogiystäväni Lizin ( Shush I’m Quilting ) kautta upean ”bubble quilt” –mallin, johon Coopcrafts oli ystävällisesti kirjoittanut ohjeen. Vaikka varastoissani ei ole yksivärisiä kangasta, saati sitten tummuuksien koko kirjoa vaaleimmasta tummanpuhuvaan, löysin sen verran neutraaleita, että pääsin kokeilemaan ihanaa mallia. Kerron vielä, että poikkesin Coopcraftsin ohjeesta seuraavilla tavoilla: Leikkasin blokkipalani senttimitoilla, 11 cm x 15 cm Tein blokit suorakaiteita, en neliöitä. Näin peitostakaan ei tule neliötä. Asettelin ympyrät lähemmäs blokin yläreunaa, koska se näytti minusta suorakaiteessa paremmalta. Valmistin ympyrät Sarah Fielken mainiolla menetelmällä eli käyttämällä pahvimallinetta, alumiinifoliota ja kuumalla silitystä. Kiinnitin ympyrät ompelukoneen pykäpistolla, en suoralla ompeleella. Sain eilen viimeisen blokin valmiiksi ja kokeilin ensimmäistä kertaa, miltä peiton keskiosa mahdollisesti näyttäisi. Tällaiselta: Toteutin ta

Olen äimän käkenä, miten UPEAN applikointityön kiltalaiseni eli Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenet ovat tehneet! Olin Syyringin kiltaillassa torstaina 1.10. ja siellä pääsimme ensimmäisen kerran katsomaan, miltä tilkkutyö tulee näyttämään kehyksineen kaikkineen. Koko keskiosa on valmis, tähdet ja kukka-applikaatiot. Myös kehyksen applikaatioköynnökset ovat valmiit, mutta niitä ei vielä ole sovitettu toisiinsa. Tilkkutyön keskiosa olisi valmistunut aikaisemminkin, jos vain minun koko kesän ja alkusyksyn varastoimani, Lean valmistamat neljä applikaatioblokkia olisivat olleet Soilella ja Annelilla käsillä, kun he ompelivat sitä. Menin ennen kiltailtaa torstaina Soilen pajalle Lean blokit mukanani ja Soile sai ommelluksi viimeisen rivin tilkkupeiton keskiosaan. (Kuva ei liity kertomukseeni juuri lainkaan.) Huvituin, kun hän myöhemmin kuvaili, että ”me Tilkunviilaajan kanssa ommeltiin tää nyt valmiiksi”. Olin osalllistunut ompelemiseen siis tuomalla blokit! (Tämäkään ku

Ajattelen tänään, että voih, ihanat kesäkuukaudet ovat virallisesti takana ja edessä on monta kuukautta, ennen kuin päivät alkavat taas pidetä. Toisaalta sisätilaharrastukset tuntuvat sopivammilta, kun ulkona ei ole niin lämmin eikä aurinko paista. Kesä- ja heinäkuussa oli tietysti myös sellaista keliä. Ajattelen myös, että haluaisin aloittaa taas uuden tilkkupeiton ja tällä kertaa kokeilla Delectable Mountains –mallia Bonnie Hunterin mukaan. Muistan, että sama tai ainakin samantapainen malli oli suosikkini jossain tilkkukirjassa, jota luin yli kymmenen vuotta sitten. Olisin kovasti halunnut tehdä sellaisen, mutta ohje vaati liikaa kangasta ja epäilin myös, riittäisikö kärsivällisyyteni. Olen kokeillut pikatekniikan toimivuutta minikoossa. Taidan olla valmis tekemään isompia blokkeja värikkäistä kankaista! Seuraavaksi ajatuksia elokuun viimeisiltä päiviltä blogivuosieni varrelta - Viisi vuotta sitten tehtailin kivoja tilkkulaukkuja ja elokuun lopussa vuonna 2010 oli va

Kirjavat reunakaitaleet olivat peittooni juuri sopivat. Katsokaa vaikka: Toisin sanoen kirjavat reunakantit eivät mitenkään pilaa uusinta tilkkupeittoani, joka sai Tyttären keksimän nimen Aamuvirkku. Peiton ohjeen löysin Sew Mama Sew –sivustolta. Mallin nimi on Geese Migration ja sen on kirjoittanut Cynthia Brunz. Voit ladata Geese Migration -ohjeen tästä pdf-muodossa. Ohje oli hyvin kirjoitettu, ja myös senttimitat pitivät hyvin kutinsa. Voin suositella! Olen jo monta kertaa kertonut, miten paljon tykkäsin blokkien kokoamisesta!xkpl Poikkesin ohjeesta niin, että tein peitostani kaksi blokkiriviä (seitsemän blokkia) pidemmän. Peittoni on suorakaide ja kooltaan 143 cm x 180 cm. (Ohjeen mukaan peitosta pitäisi tulla 157 cm x 157 cm neliö. Menin selvästi jossain hakoteille, kun peittoni on vain 143 cm leveä. Ohje oli silti hyvä!) Ompelin tilkkublokkini aina yhtä väriä. Niitä tehdessäni en laskenut muuta kuin kokonaismäärän – en siis esimerkiksi suunnitellut, että minulla

Sain viikonlopun aikana tasoitetuksi lentävät hanhet –tilkkupeittoni, joten se tarvitsee seuraavaksi nimen, nimilapun ja reunakanttauksen. (Kuvassa tilkkupinta ennen mestaritikkaaja Soile Kivisen käsittelyä eli käyntiä Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa. ) Nimi on keksittynä. Tytär keksi oikein kivan nimen, jonka saatte tietää, kunhan saan tilkkupeittoni valmiiksi. Nimilappu on kirjoitettuna ja neulasin sen peiton taustapuolelle. Muutama käsinpisto ja sehän on kiinni. Reunakantit! Koska tilkkupinta on värikäs, halusin kantistakin värikkään. Eikä minulle tällä kertaa riittänytkään siellä täällä vaihtuva reunakantin väri. Halusin vielä värikkäämmän kantin. Ja halusin kokeilla, miltä A Quilter’s Table –blogin Striped Binding –ohjeen perusteella syntyisi, jos käytän peiton tekemisestä yli jääneitä 6 cm leveitä, vaihtelevan pituisia kaitaleita. Valitsin ensin vähän hillitympää väriä. Kuvassa pilkistää kyllä seuraavakin katkelma, jossa on violettia, punaista ja keltaista. Eli

Teidän lukijoiden on ehkä vaikea ymmärtää, miksi olen innostunut tekemään näitä melko yksinkertaisia tilkkublokkeja. Eihän näissä ole mitään haastetta! Leikataan suorakaide ja tällätään päälle ympyrä – mitä tilkkutyötä se muka on? Kivaa puuhaa kuitenkin. Käyn parastaikaa läpi jäännöspalalaatikkoani ties monennettako kertaa ja katselen kankaita ties monennellako tavalla. Pienikin pala voi päästä käyttöön. Pyörylöistä tuli mieleen, että näytin niitä Miehelle. Hän on vuosien mittaan oppinut pari (mielestään) harvinaista erikoistermiä tilkkuilun alalta ja hän tiedustelikin, olenko oikein applikoinut pyörylät tilkuille. Kerroin aivan oikein applikoineeni ja käyttäneeni ompelukoneen kivaa tikkiä. Hän ihan hämmästeli, että ompelukoneesta syntyy tuollainen tikki. (Ihan kuin ikinä jaksaisin/ehtisin käsin applikoida pykäpistoilla!) Toinen Miehen bravuuritermi on hulpio. Hän käyttäisi sanaa mielellään useamminkin, mutta ei sitä valitettavasti kovin usein tarvitse. Tilkkupinnastakin t

Kirjoitukseni otsikko EI viittaa kirjoitteluni tiuhuuteen, koska edellisestä kirjoituksestani on pitkähkö tovi. En vain ole saanut aikaiseksi mitään, mistä kirjoittaisin. Paitsi nyt! Tikkautin värikkään lentävät hanhet –aiheisen tilkkutyöni Soilella Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa. Sain valmiiksi tikatun peiton takaisin eilen! Seuraavaksi tasoitan pinnan, keksin tälle nimen, kirjoitan ja ompelen nimilapun ja kehittelen tälle reunakantin. Sitten peitto onkin valmis! Terävien kolmioiden ja neliöiden vastapainoksi valitsimme all over –tikkausmallin, jossa on pyöreitä muotoja. Tilkkupintaan tuli hauskaa liikkeen tuntua! Tikkauskuvion valitseminen tuntuu ensin lähes mahdottomalta, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. Mutta aina on löytynyt se oikea kuvio – se, joka tuntuu oikealta juuri tähän peittoon. Tällä kertaa tikkauslanka oli maailman helpoin valita. Soile oli ostanut upeaa, himmeänä kiiltävää tikkauslankaa, joka sopi tilkkupintaani kuin nenä päähän. Muita vaihtoeh

Yhdistelin 32 kaikenkirjavaa tilkkublokkia välikaitalein tilkkupinnaksi, joka näyttää tällaiselta: Tilkkublokit ja niiden asettelu vaalealle pohjalle perustuvat Geese Migration –tilkkutyöohjeeseen. Ohjeen mukainen tilkkutyö olisi neliö, mutta pidensin tilkkupinnan suorakaiteeksi ompelemalla tähän 7 tilkkublokkia enemmän kuin ohje kehotti tekemään. Pelkkä tilkkupinta on en verran ohut, että tuuli pystyy tarttumaan siihen: Kunhan saan pinnan tikkautettua vanuun ja taustakankaaseen (ohoi,  Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelu, tässä on kohta tulossa tikattavaa sinne), tarvitaan tuulosta ankarampaa puhuria, että peitto siitä kurtistuu. Hanhet lentävät tilkkupinnassa sinne sun tänne. Kuvan alimmaiset ovat matkalla ylös ja seuraavalla rivillä kiiruhdetaan niitä vastaan. Sain viimeiset saumat ommeltua ja silitettyä niin myöhään illalla, että oli jo kiire kuvaamaan tätä päivänvalossa. Niinpä en muistanut edes mitata tätä! Mittaaminen olisi ollut järkevää, kun tilkkupinta oli