Tilkunviilaaja

Juhannusviikonloppuna säät suosivat ompelupuuhia, joten traktorinjälkiä muistuttavia tilkkublokkeja on syntynyt monta lisää. Järjestelin blokit erittäin satunnaiseen järjestykseen sommittelulattialleni. Kangastuksia kyseli, miten blokit oli järjestetty American Patchwork and Quilting –lehden mallissa ja vastaus on: melko satunnaisesti. Tilkkublokeissa on vaaleat ja harmaat kaikissa samaa kangasta ja värikaitaleet ovat muutamaa eri väriä, kaikki yksivärisiä. Jossain blokkirivissä oli tummat viivat vuoroin alhaalla, vuoroin vasemmassa reunassa, mutta sitten oli joku blokki eri tavalla. Ohjeessakin kehotetaan näin: ”lay out blocks in eight horizontal rows, rotating blocks as desired”. Samat blokit toiselta puolelta kuvattuna: (Aika samanlaiselta näyttää, mutta laitan silti tähän.) Ikkunasta oli tarjolla liian vähän valoa, joten räväytin kaikki valot täbölle kuvauksen ajaksi. Värisävyt ovatkin sitten mitä sattuu. Irma oli jättänyt ihanan kommentin, jossa hän sanoi tätä ”p

Leikkasin värillisiä kaitaleita traktorin renkaanjälkiä muistuttaviin tilkkublokkeihini (jotka tunnettiin aiemmin kalanruotoblokkeina) ja laskeskelin, että kolmesta koko kankaan levyisestä kaitaleesta saisin kaksi blokkia. Tarkistin vielä mitat ja olin asiasta hyvin varma. Ompelin kerralla vielä kolmannenkin blokin, ja ne kaikki poseeraavat kuvassa aiemmin valmistuneen tilkkublokin kanssa: Siinähän nuo kaksi samanlaista tilkkublokkia ovat – mihin näppäryyteen olen mahtanut sortua? Mokasin neliöksi tasoittamisessa. Tein suoristusleikkauksen kaksi senttiä liian ylös, jolloin blokin toiseen kulmaan jäi vajausta. Auts. Tähän täytyy ommella paikka. Toinen moka: laskelmieni ja todellisuuden välillä oli klappia tai sitten leikkasin palat väärällä strategialla. Joka tapauksessa kaksi 8cm leveää kaksoiskaitaletta jäi uupumaan leikattuani muut palat. Toisen palan tein niin, että yhdistin saumalla kaksi lyhyempää kaksoiskaitaleen pätkää. Tarvitsin vielä toisen kaksoiskaital

Kesti pari päivää, että sain kalanruototyötä varten ostamani Tallinnan-kankaat pestyiksi ja kuiviksi, mutta eilen leikkasin parit kaitaleet ja pääsin tilkkutyön syrjään kiinni. Ahersin koko illan ja sain valmiiksi neljä tilkkublokkia. Tilkkutyön kauneus syntyy toden teolla vasta toistosta, ja siksi tykkään latoa valmiita blokkeja vierekkäin ja katsella niitä. Joskus pystyn kuvittelemaan, että tilkkupinnasta tulee lopulta kiva, toisinaan en. Näiden tilkkublokkien kanssa olen vielä kahden vaiheilla. Olen tietysti valinnut tähän lievästi sanottuna ärtsyn värisen oranssin kankaan, eikä toinenkaan oranssi kangas ole kauneimmillaan juuri tuon harmaan kaverina. Silmällä katseltuna värivalintani näyttävät erityisen kummallisilta – taas kerran – mutta kuvatiedoston thumbnail-kuvassa blokit näkyvät paljon pienempinä ja siinä tilkkupinta näyttää oikeinkin hauskalta. Yllätyin. Mies katsahti sommitelmaa ja näki siinä traktorin renkaan jäljet. Tilkkupeittoni työnimeksi tuleekin varmaan jok

Yksi ruoto lisää siis – käytin samoja vaaleaa ja ”tummaa” kangasta kuin tässä postauksessa, mutta ompelinkin oranssihtavaruotoisen tilkkublokin, en turkoosiruotoista. Näistä kootaan vinha tilkkupinta, jossa ruodot menevät välillä sinne ja välillä tänne. Ompelen toivottavasti seuraavat ruodot Tallinnan-kankaistani eli vaaleat tulevat vaaleasta ruskeasta ja tummat melko tummasta harmaasta, tummemmasta kuin näissä blokeissa käyttämäni. Voi silti olla, että samaan tilkkupintaan tulee näitä melko-valko-harmaita mukaan. Värikaitaleet tulevat turkooseista ja oransseista, turkooseja enemmän. Etsin käsille monenlaista sopivaa kangasta – näistä leikkaan kaitaleita siten kuin sattuu huvittamaan. Ei ole taaskaan mitään erityistä suunnitelmaa tai visiota. Katson, mitä tulee, vai tuleeko mitään. Tilkkublokki on joka tapauksessa mielestäni hauska ja sitä on kiva tehdä. Niin… tai tänään oli kyllä aluksi vähemmän kiva ompeluhetki. Ensin etsin ainakin vartin uutta tilkkulehteäni, jota ilm

Vähän on huono omatunto – mutta onneksi vain vähän – sillä olen viikon sisällä toteuttanut kahta Tilkkutie-blogin Tiinatein hieman kadehtimaa suurkaupunkilaisuutta. Olen kävellyt lehtihyllylle ja valinnut sieltä kivan tilkkulehden ja olen myös pistäytynyt Tallinnassa. Anteeksi vähän. Olen käynyt Tallinnassa monta kertaa ja viipynyt siellä pistäytymistä pidempäänkin, mutta ohjelma on aina ollut sellainen, etten ole päässyt kangasostoksille Karnaluksiin. Enkä tietysti moneen aikaan edes tiennyt koko tarunhohtoisesta Karnaluksista. Minua valistettiin kyllä, että ennen täällä olivat hinnat paljon huokeammat, mutta aivan riittävän huokeilta ne minusta vaikuttivat ja niinpä voinkin näyttää kauniit kukkaterveiset Tallinnasta: (Niin, ja pilkkuterveiset.) Vasemmanpuoleista kukkakangasta ostin vieläpä niin paljon, että ehkä saan siitä melkein koko taustakankaan tilkkupeittoon. Joskus niinkin! Eiliseen tilkkublokkipohdintaani liittyen, tässä neutraaleita tummia ja vaaleita kankaita

Vihjasinkin jo American Patchwork and Quilting –lehdestä kirjoittaessani, että löysin sieltä mielenkiintoisen tilkkublokin ohjeineen. Vaikka koko peittopintaan (no en ole edes tarkistanut, miten valtavan kokoinen tilkkupeitto ohjeen mukaan ommellen syntyisi) tarvittaisiin kolme metriä sekä vaaleaa että tummaa neutraalia kangasta, en malttanut olla kokeilematta ohjetta. En ole vuosiin ommellut kalanruotokuvioista tilkkupintaa. Tai melkein kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä ohje kehotti ompelemaan vaalean ja värikaitaleen yhteen ja samalla tavalla tumman ja värikaitaleen ja leikkaamaan niistä tietyn mittaisia paloja. Sitten parikaitaleet ommeltiin puolihirsimökkimäisesti yhteen. Lopputuloksena oli aika merkillisen epämääräisen muotoinen tilkkupinta, josta leikattiin tuo 27cm kanttiinsa neliö. Jaa nyt katsoinkin, että valmis peitto näillä ohjeilla on 601/2” x 801/2” eli noin 154cm x 205cm – aivan järkevän kokoinen. Huokaus! Täytynee hankkia kolme metriä vaaleaa ja toiset kolme tumma

Olen silloin tällöin ostanut American Patchwork and Quilting –lehden, koska ensimmäisestä ostamastani numerosta sain mallin Jäätelökesä-tilkkupeittooni. Muista numeroista en ole tainnut ihan peittomallia löytää, mutta jokusia hyödyllisiä tiedonmuruja lehdissä on ollut ja aina joku ideantynkäkin sentään. Kesäkuun 2014 numero on tänään käsillä. Lehdessä on kiinnostavalta näyttävä blokkiohje ja peittomalli, joka kuitenkin vaatii noin kolmen metrin palat kahta eri kangasta – muut kankaat voivat olla mitä tahansa ja minun tilkkupinnassani varmasti olisivatkin. En siis voi heti toteuttaa tuota mallia, vaikka mieli tekisikin. Ehdottomasti kiinnostavin juttu tässä numerossa kertoo kuitenkin kuosien valitsemisesta. Weeks Ringle –niminen suunnittelija neuvoo, miten kankaat saa toimimaan keskenään. Jutussa ratkaistaan ilmeisesti melko yleinen ongelma, eli kun kankaita on varastossa vaikka kuinka paljon ja vaikka minkälaisia, mutta mitään järkevää niistä ei keksi tehdä. Minun kangasv