Tilkunviilaaja

Olin väärässä, kun vakuutin viime postauksessani kolmio-neliötähtikuvioisen tilkkupeiton olevan valmis, kunhan saan pötköt kiinnitetyksi yhdeksi pinnaksi. En arvannut saumanvarojen vievän niin paljon pituutta/leveyttä pinnasta, että siitä lopulta tulisi näin kummallisen mittainen. No eihän kuvasta mitenkään näe, että pinta olisi oudon kokoinen! Mutta se on. Se on minun makuuni liian neliömäinen. Torkkupeitoksi se on liian suuri ja sängynpeitoksi liian pieni (tai liian suuri). Minun on siis lisättävä siihen pituutta! Kehykset olisivat helppo keino, mutta kehykset kasvattaisivat peiton leveyttä entisestään, vaikka se mielestäni on jo ihan tarpeeksi leveä. EHDOTTOMASTI EN HALUA tehdä enää yhtään blokkia tähän työhön! Aargh, se vaatisi ajatustyötä ja vanhojen muistelemista. Ja pienten osien leikkaamista ja ompelemista (musta-vaaleat kolmio-neliöt lähinnä). Ei sitä enää! Sitten muistin Jäätelökesä-tilkkupeiton ylä- ja alareunaan ompelemani pidennysraidat. Hahaa, ja löysin ompe

No, en malttanut jättää plus-merkkistä kokeilublokkia yksinäiseksi, kun se kerran onnistui aika hyvin. Tein samoilla mitoilla toisen plus-merkkisen blokin. Tässähän on kohta jo peitto valmiina, hahah: Toisen tilkkublokin vaaleissa paloissa on lähinnä vitivalkoista ja toisen plus-merkin tausta on lämpimämmän värinen, mikä on minusta häiritsevää. Mutta näitä tulee varsinaiseen tilkkupintaan paljon, jolloin vaalean eri sävyt eivät enää erotu. Vaaleista kankaista tuli mieleen, että neliö-tähtikuvioinen tilkkupintani oli edelleen kokoamatta. Otin esiin jo ompelemani pötköt sekä vielä irtonaiset tilkkublokit ja kokosin blokeista kolme pötköä lisää. Sitten blokit loppuivat, paitsi jostain kummallisesta syystä yksi erityinen reunapala jäi ylitse. ??? Enempää blokkeja ei ole tehtynä! No, ehkä tämä koko jo riittää. Nytkään tilkkupinta ei mahdu suorana ompeluhuoneen makkarin lattialle. Olin suunnitellut, että sommittelisin pinnan huolellisesti, mutta se sai jäädä. Aivan tarpe

Kahden viikon huvilaloma on ihana, mutta ompelua ei vain voi hylätä niin pitkäksi aikaa. Aiempina vuosina olen ottanut mukaan ristipistotyön tai pari ja niin tänäkin vuonna, mutta sen lisäksi pakkasin kassiin applikointisetin. Käytännössä setti oli siis isohko määrä eri värisiä tilkkuja, vähän lakanakangasta ja ompelutarvikkeet. Keksin applikoitavat kuviot itse. Aloitin kiinnittämällä lakanakangaspohjalle kukkavarren eli 2,5 cm leveästä vinokaitaleesta taivuttelemani kaaren. Piirtelin muut kuviot yksi kerrallaan paperille, ompelin kankaan kuvion ympärille kiinni ja sitten kiinnitin palan taustakankaalle sopivaan kohtaan. Applikoinnin jälkeen poistin harsimalangat, leikkasin aukon kuvion taakse lakanakankaaseen ja noppasin apupaperin aukon kautta ulos. Tämän applikointitekniikan opin Espoon Tilkkuluolassa vuonna 2011. Ensimmäinen kukka on melkein pelkkää vartta. Viihdyin vinokaitaleen kiinnittämisen parissa, ja kukalle jäi tosi vähän tilaa. Onneksi varren vieressä oli tilaa l

Kesälomilla viihdyn perheeni kanssa vuokrahuvilalla Hämeenlinnan lähellä, ja niin tänäkin kesänä. Kahden viikon huvilaloman aikana pääsin tekemään myös kangasostoksia. Linja-autoaseman talossa oleva ompelukoneliike myy myös tilkkukankaita, ja sieltä ostin itselleni nämä ihanuudet: Ajatella, löytyi kaksikin kissakangasta, joita minulla ei vielä ollut. Toisella kaupunkikäynnillä harhautin muuta perhettä ja junailin ovelasti itseni Eurokankaaseen, jonka käsityöpuuvillalaarista löysin useamman hyvän neutraalin kankaan: Mustanpuhuvat ja vaaleat kankaat ovat käteviä varastossa, sillä niitä kirjaviin osuuksiin yhdistelemällä saattaa saada syntymään erinomaisen modernia tilkkupintaa. Olen myös huomannut pallokuvioisten kankaiden erinomaisen sopivuuden moneen tarkoitukseen - siksi valitsin tuon ruskehtavan pallokankaan.

Vaikka esimerkiksi juoponpolkukuvioinen tilkkupinta on vailla taustakangasta ja vaikka jäännöspalalaatikko voihkii täpötäyteyttään, tartuin uudehkoon ostokankaaseen. Leikkasin siitä 7cm leveän kaitaleen, jotta pääsin kokeilemaan uuden näköistä tilkkublokkia. Jos haluat kokeilla vaihteeksi plus-merkkikuvioista tilkkublokkia, mitat löytyvät tästä: Toisin sanoen, leikkaa hyvin vaaleista kankaista 4 kpl neliöitä, 13cm x 13cm  4 kpl neliöitä, 7cm x 7cm  Leikkaa myös värikkäästä, paljon vaaleita tummemmasta ja/tai kirkkaammasta kankaasta 2 kpl neliöitä, 7cm x 7cm  1 kpl suorakaide, 18,5cm x 7cm  Ompele kuvan mukaisesti. Huomaa, etteivät mitat mene tismalleen tasan, joten kannattaa huolehtia, että keskipalaan ulottuvat reunat menevät tasan – jätä mahdollinen ylijäämä blokin uloimpiin reunoihin.' Valmis plus-merkkinen tilkkublokki ommeltuna ja silitettynä: Valmiin blokin koko on noin 29cm x 29cm. Tämä on tasoitettava neliöksi ennen kuin blokkeja alkaa ommella

Nopeasti ompelemistani tilkkupinnoista syntyi tällainen vetoketjupussukka, jolle annoin nimen Aaltoliikettä.  Aaltoliikettä-nimi tulee tikkauksista, jotka muistuttavat etäisesti vedenpintaa, kun siihen on osunut esimerkiksi kaksi pikkukiveä tai vaikka kaksi sadepisaraa. Aaltoliikettä-pussukka on ensimmäinen kappale Tilkunviilaajan Street-mallistossa. Mies ( ! ) ehdotti, että tekisin välillä pussukkaan pitkän sivulenksun, jotta pussukkaa voi kantaa ja että kutsuisin tätä Street-mallistoksi. Toteutan ehdotuksen mielelläni – hän ei kovin usein esitä ompelemiseen ja tilkkuiluun liittyviä ideoita. Pussukassa on vuori Kvilttaajalta ostamastani, tilkkutöiden taustakappaleeksi ajattelemastani (ja myös käyttämästäni) kankaasta. Leikkuuteknisistä syistä toisessa vuorikappaleessa kuvio kulkee ylösalaisin. Ei haittaa! Vielä kerran näkymä tikatuista pussukkapinnoista. Olen tässä jo kiinnittänyt ja päällitikannut vetoketjun. Kangasjatkeet vetoketjun päissä tosiaan helpo

Äitini on ommellut tämän paidan: Vuosilukua en tiedä, olisiko joskus 1960-luvulla? Hänellä ei ole paidalle enää käyttöä, joten otin sen itselleni kauniin kankaan takia. Minun on kyllä vaikea leikata ehjää mitään vaatetta tilkuiksi! Entisestään arveluttaa, kun tarkastelin paidan nurjaa puolta. Äidillä ei ollut kuin suoraa ommelta tikkaava poljettava Singer, joten hän oli viimeistellyt tarkkuutta (siis hitaampaa ompeluvauhtia) vaativat kohdat käsin, ja huolittelu oli tietysti myös käsin tehty. On ollut aikamoinen työ yliluotella paitakappaleet ennen ompelemisen aloittamista: Napinlävet oli tietysti myös ommeltu käsin: Luulin paitaa hartioista kinttanaksi, mutta se sopikin ylleni ihan ookoo. Sen pukevuudesta en ole aivan varma, mutta en taida ihan vielä leikellä sitä tilkuiksi. Jospa vaatteelle olisi kuitenkin vielä käyttöä!