Tilkunviilaaja

Kangasjojojen ”alustaksi” ompelemani tilkkulaukku on tuottanut ylimääräistä vaivaa. Tai rehellisyyden nimissä, syypää ei ole ollut laukku, vaan huoleton suhtautumiseni ja pyrkimykseni nopeaan valmistumiseen. Alkuun laukun kokoaminen sujui mainiosti! Olin tosi tyytyväinen pohjakappaleeseen ompelemiini mutkittelevan suoriin tikkauksiin, ja kappale tuntui sopivan etu-/takakappaleeseen hyvin. Myös sivukappaleet sopivat pohja- ja päällikappaleisiin moitteettomasti. Laukun päälliosan koottuani siirryin kokoamaan laukkuun vuoria. Leikkasin vuorikappaleen japanilaisesta kirjasta ottamani ohjeen mukaisesti mutta unohdin, että laukkuun ommeltiin myös sivukappaleet. Ohjetta ei ole maailman yksinkertaisin seurata, koska piirrokset ja ompeluvaiheet on selitetty japaniksi. Numerot ovat onneksi samoja heillä ja meillä. Ompelin vuorin pussiksi ensin ilman sivukappaleita ja ihmettelin hetken, miksi siitä tuli laukun sisälle sovitettuna kummallisen pieni. Ei auttanut kuin lisätä sivukappaleet jälkikät

Helsingin tilkkukilta Syyrinki järjestää taas tilkkutyönäyttelyn, ja itsekin saan ainakin yhden työn sinne esille. Näyttelyn nimi on ”Villit ja vapaat”. Tässä sen esite/juliste: Tervetuloa maaliskuussa sankoin joukoin katsomaan hienoja, villejä ja vapaita töitämme! Näyttelystä puhuttiin eilisessä kiltaillassa. Katsoimme myös kuvia ällistyttävistä ja häkellyttävistä tilkkutöistä, joita oli ollut esillä Ranskan Carrefourissa viime kesänä. Kiltaillan Show and Tell –osiossa läväytin esille viikolla ostamani ”paperinukkeaiheisen” kankaan, ja se herätti kiinnostusta. Pari syyrinkiläistä taitaa viipymättä suunnata kulkunsa Helsingin keskustan Eurokankaaseen, mistä kangas löytyi.

Kun oikein pysähdyn miettimään kangasvarastoani, se on käytännössä jo nyt loputon. Ja eilisestä alkaen vielä hieman loputtomampi. Jouduin hakemaan mustaa kangasta suunnittelemaani kukkaneliöseinävaatteeseen, ja mukaan tarttui tietysti muutakin. Kuvassa vasemmalta lukien: Vera Bradley-kangas, joka on iloinen ja sopii ehkä farkkukankaan kaveriksi; musta kangas, jollaista tulin hakemaan; toinen Vera Bradley-kangas, jollaista melkein samanlaista minulla on ollut aikaisemminkin ja joka on osoittautunut erittäin monipuolisesti käyttökelpoiseksi. Tietenkin tarjolla täytyi myös olla kangasta, jota vain täytyy ostaa: Kangas toi mieleen lapsuuteni lempipaperinuket, jotka eivät olleet omiani, vaan lainassa isoveljen tyttöystävältä. Tätä kangasta oli Eurokankaassa muistaakseni kolmea eri sävyä: sininen, punainen ja keltainen. Sain hillityksi itseni ja ostin vain tätä sinistä. Hyvä minä! En päässyt ompelupöydän ääreen eilen illalla, sillä melkein koko ilta kului kuusen riisumiseen, kuusen- ja jou

Tartuin eilen illalla leikkuriin ja sain leikatuksi yhdeksän neliötä seinävaatteeseen. Neliöt ovat 20.5cm x 20.5cm kooltaan. Koko määräytyi pienimmän kankaan koon perusteella – olin aikoinaan ostanut vaaleaa, ruusukuvioista kangasta malliksi, ja vain 20cm. Olin siis saanut kangasta puoli senttiä ylimääräistä. Näiden neliöiden väliin tulee tummaa ristikkoa. Luultavasti joudun vielä kangasostoksille, sillä ainoa tummanpuhuva kankaani on aika vähissä (käytin sitä melko lailla ”Ajatus karkaa kesään” –tilkkupeitteeseen ). Voi sentään, että joudun kangaskauppaan! Kukkakankaista ylärivin keskimmäinen on mielenkiintoisesta palasta, jonka ostin hyvin huokealla tilkkuilijaystävältäni Tintalta. Tein kankaasta pari kesää sitten kesähousut, jotka onnistuivat yllättävänkin hyvin. Keskirivin keskimmäisestä kankaasta minulla oli 80- ja 90-lukujen vaihteessa mekko. Kankaan olin perinyt isoäidiltäni kaaaauan aikaa sitten. Alarivin keskimmäisen kuponkikankaan ostin myös aikoja, aikoja sitten ja sain lop

Jojojen alustaksi aikomani tilkkulaukun tikkaus on valmis. Pidin lupaukseni ja tikkasin tiheämpään kuin yleensä jaksan. Olen lisäksi tikannut ja leikannut laukkuun tulevat kaksi sivukappaletta, mutta pohjakappale on vielä tekemättä. Olisin tietysti tehnyt sen samalla, mutta huomasin vasta lopuksi, että tähän malliin tulee erillinen pohjakappale. Sitten täytyy valita ja leikata laukkuun vuori, sangat ja huolittelukaitale. Vuoriin ompelen sisätaskun. Ehkä laukkuun tulee myös kiinnitystamppi. Jojot ja mahdollinen nauharuusuke (löysin toissailtana valmiin, työhön ehkä sopivan) kiinnittyvät laukkuun aivan viimeisinä. Seinävaate tilkuista Tilkkuharrastajien blogeja selaillessani sain idean, joka sopii seinävaatteeksi. Ei sillä, että minulla olisi vapaata seinäpintaa tilkkutöiden taustalle, mutta yksi asia kerrallaan! Etsin eilen yhdeksän erilaista mutta toivottavasti jotenkuten samaan työhön ehkä sopivaa kangasta esiin. Eiköhän se seinävaate lähde näistä kankaista. Eri asia on, milloin täm

Nämä kauan sitten väkertämäni kangasjojot aika kasari-henkisen mintunvihreäraidallisen kankaan päällä innoittivat minut valmistamaan tilkkulaukun jojo-alustaksi. Tartuin lähimpään jäännöskangaspinoon, mistä käteen osui pilkullinen, torkkupeiton taustakankaana käyttämäni kangas. Se sopi jotenkin jojoihin ja raitakankaaseen, ja hulpiosta löytyivät kohdistusmerkitkin. Muistin Mrs Moenin blogista löytämäni värivalintavinkin ja noukin jäännöskangaspinosta kaikki ympyröiden väriset (tai niihin sopivat) tilkut. Olin jo puolittain päättänyt, minkä mallisen tilkkulaukun tällä kertaa tekisin. Haluan ehdottomasti tehdä laukun, jossa on keskeltä kurottu sanka. Hahmottelin mallin muistiin (kaava on alkujaan eräästä japanilaisesta tilkkutyölehdestä). Nyt kun tiesin, minkä kokoiset tilkkupinnat tarvitsisin, leikkasin jojoille sopivat taustakappaleet mintturaidallisesta kankaasta ja lähdin niistä pintaa kasvattamaan. Löysin pari väreihin sopivaa tilkkuneliötäkin ja otin ne mukaan. Tätä puolta ajat

Ihanaa Pink Panther –kangasta löytyi vielä muutama tilkku sen jälkeen, kun tein siitä Vyötetyn tilkkulaukun, PinkPanther-laukun ja Pikkupantteri-pussukan. Niistä syntyi uusi vetoketjupussukka samanlaisen vaaleanpunaisen vetoketjun ympärille kuin on Ruusutarha-vetoketjupussukassa. Lisäsin tilkkujen ympärille muutaman sopivan kankaan. Tukevoitin pussukkaa koltsarikankaisella (college-trikoisella) välikerroksella ja tein pintaan loivia, mutkittelevia tikkauksia vihertävällä tikkauslangalla. Päätin tehdä pussukkaan pohjan, ja koska päällikerros oli paksu, kokeilin toisenlaista pohjaompelutekniikkaa, eli leikkasin kulmiin kolot. Lisäksi muistin tehdä pussukan sivusaumaan lipareen, josta saa otteen, kun pussukan vetoketjua alkaa avata. Mutta en muistanut ommella Tilkunviilaaja-kangasmerkkiä vuorikappaleeseen ennen kuin olin ommellut pussukan kokoon. Onneksi muistin sen ennen kuin suljin vuoriin jättämäni kääntöaukon! Saatoin siis jokseenkin kätevästi kiinnittää merkin vuoriin käsin ompe