Tilkunviilaaja

Julistan aluksi kahdeksan kappaleen lasinalussarjan valmiiksi. Tässä Viheriäiset-lasinaluset: Tikkaukset kulkevat äksän muotoisesti neliön poikki, neliön ulkoreunoja pitkin ja neliön reunoilla. Näiden, vihreällä tekemieni tikkausten lisäksi neljän tilkun neliön ympäri kulkee vielä kullanvärinen tikkaus. Koska keskitilkuissa lisäksi esiintyy kullanväristä hilettä, näitä voi hyvällä omallatunnolla kutsua vihreän ja kullan sävyisiksi. (Uusi omistaja näyttikin ihan tyytyväiseltä näihin.) Neljäs tilkkukuusi Tilkkukuuset tulivat hyvin nopeasti valmiiksi, mutta niiden tikkaaminen on kestänyt aika kauan. Sain kuitenkin lopulta valmiiksi myös neljännen kuusen tikkaukset: Joka palassa on erilainen tikkaus taustakankaassa. Kuuset on koristeltu saman tyyppisesti, mutta tietenkin jokainen kuusi on yksilö. Nyt täytyisi rakentaa tyynyille takakappaleet nappilistoineen (en harrasta vetoketjuja tyynyissä). Kenties tylsintä mahdollista tilkkutöihin liittyvää ompelemista. Kaksi PC-laukkua Olen aiemmin p

Eilen illalla oli jälleen Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltailta. Aivan mahtavaa! Normaalien kiltailtakuvioiden lisäksi meillä oli erikoisteemana laukut. Syyrinkiläiset olivat tuoneet paljon erilaisia laukkuja näytille ja vierailevana tähtenä oli Tilkkutarhan Minna, joka esitteli laukkuihin sopivia materiaaleja ja sulkijoita ja houkuttelevia laukkuaiheisia kirjoja ja lehtiä. Aikamoinen hulina ja hurmos vallitsi kokoustilassamme! En pystynyt vastustamaan kangaspinojen houkutusta, ja myös ompelukirjavalikoimani karttui yhdellä japanilaisella laukkukirjalla. Järkevinä hankintoina pidän haihtuvaväristä tussia (epäilen, että nykyisestäni on tussiaine loppumaisillaan eli se vaikuttaa vähän liiankin nopeasti haihtuvalta) ja silitettävää huopaa (vai vanua). Ihmettelen edelleen, miten jotkut meistä ihmisistä (esimerkiksi minä itse) niin kiinnostuvatkin kankaista! Suurin osa meistä hypisteli kangaspinoja – oli pakko pidellä niitä. Melkein kaikkia alkoi joku kankaista kutsua. Itse yritin py

Sain mielestäni kivan idean tyynynpäälliseen tilkkutyönä toteuttamani kuusen koristetikkaukseen, ja idea perustuu sattumaan. Näytin valmista tilkkukuusta Tyttärelle ja esittelin, että tällaista kultalankaa olen ajatellut käyttää koristeena, näin (laittelin lankaa huolellisesti kolmioiden reunoja pitkin). Tytär kielteli ja sanoi, että langan pitäisi näyttää enemmän siltä, että se on kuusen koristeena. Sekoitin huolellisia linjoja vähän ja huomasimme kumpikin, että langan pää oli löyhällä sykeröllä kuusen latvan kohdalla. Ja siinä se oli! Kuuseen tarvittiin laitellun latvatähden sijaan löyhä kultalankasykerö: Eivätkä kultalankakoristeet saa seurata tilkkujen rajoja orjallisesti. Nyt kyllä huomasin, että ehkä olisin voinut ensin tikata siksak-ompeleen kuusen ulkoreunojen ympäri ja sitten vasta keskittyä kultalankakoristeluun. Mutta ei voi mitään! Innostuin niin tästä ideasta, että pakko oli heti päästä kokeilemaan sitä! Käyttämäni kultalanka on jotain virkkaus- tai neulelankaa, ja minulla

Sentään viisastuin tehtyäni saman ompeluvirheen kaksi kertaa ja olen onnistunut kokoamaan muut kolme kuusikuvioista tyynynpäällistä kertaompelulla. Rehellisyyden nimissä paljastan, että jouduin jatkamaan paria palaa, koska ne eivät olleetkaan tarpeeksi pitkiä/leveitä. Ja tässä työssä ompelin kertaalleen jatkopalan nurja nurjaa vasten, eli saumanvara olisi tullut päällisen oikealle puolelle. Pääsin siis purkamisen makuun tälläkin kertaa. Onneksi sauma oli hyvin lyhyt. Tyynynpäällisten etukappaleet ovat koossa ja tässä yksityiskohta yhdestä: Valmiit tilkkulasinaluset Vihreä-kultasävyiset tilkkulasinaluset ovat teknisesti valmiit, mutta minua askarruttaa vielä, pitäisikö niihin lisätä kultalankatikkausta. En vielä luokittele tätä vihreä-kultasävyistä nippua valmiiksi, mutta muffinssikuvioiset tilkkulasinaluset sen sijaan ovat valmiit: Näiden nimeksi valikoitui ”Makuiset”. Nipussa on kuusi lasinalusta. Juuri nyt tilkkulasinalusia on tekeillä kaksi settiä, ja minun pitäisi myös tehdä kuu

Ennen kuin pääsen itse asiaan eli torveuteni kuvaamiseen, yksi ei-torveuden osoitus. Olen sentään saanut väsätyksi kaksi settiä tilkkulasinalusia ”odottaa tikkaamista” –vaiheeseen. No sitten, seuraa kuvaus torveudestani. Tilkkukuusi tyynynpäälliseen lähti oikein mukavasti liikkeelle. Leikkasin vaaleita ja tummia kolmioita kaavan mukaan ja muistin merkitä, kumpi puoli on ylöspäin. Sain asetelluksi palat kuusimaiseen muotoon ja ompelin. Tein näitä samalla kerralla neljä. Kuusista tuli kuin tulikin suunnilleen kolmion muotoisia: Otin tyynynpäällisen taustakangaskaavat esiin ja leikkasin isoja kolmioita sekä kapeita kaitaleita kuusen alapuolelle. Sitten rupesin ompelemaan päällisestä yhteensä neliskanttisen muotoista. Mitä vikaa on tässä kuvassa? Oikein. Kappale olisi tietysti pitänyt ommella leveä pää ylöspäin. Tässä kävi nimittäin näin: Ei ole ihan neliskanttinen tämä pala, ei. No ei auttanut kuin tarttua ratkomasaksiin, purkaa ommel ja ommella kappale uudelleen kiinni kuusen ulkore

Muotopuolista muffinssilasinalusista tuli eilen illalla symmetriset, ja löysin niihin kohtuullisen sopivan taustakankaankin. Kohta pääsen käsityövaiheeseen, eli kääntämään aluset takaisin oikein päin niin, että etu- ja takakappaleen väliin tulee tikkausvanu. Jipii! Näiden lasinalusten värityksestä ja kuvioinnista minulle kommentoitiin, että näiden päältä pitää tietysti nauttia lasillinen vadelmamehua. Vihreä-kultasävyiset tilkkulasinaluset tosiaan vaivaavat laskupäätäni. Ei mitään vakavaa, mutta leikkasin puuttuvia kimaltavia palasia (muita vihreitä neliöitä minulla kyllä oli), joita piti leikata kahteen lisäneliöblokkiin. Blokkiin tarvitaan näitä kaksi, joten leikkasin tietysti ensin vain kaksi neliötä. Eihän niistä olisi tullut keskineliö kuin yhteen aluseen lisää. Onneksi tajusin tämän ennen kuin olin taas siivonnut kankaan kaappiin. Reunakaitaleeksi olisi ehkä sopinut oikein tumma sammaleenvihreä parhaiten, mutta kaapissani ei ollut sellaista kangasta. Tyydyin raidalliseen,

Taisin mainita jo, että minulla oli tekeillä paitsi vihreä-kultasävyiset, myös muffinssikuvioiset tilkkulasinaluset? Näitä ommellessani törmäsin ärsyttävään puutteeseen: olin kuin olinkin leikannut hieman liian vähän reunakaitaletta. Joudun etsimään kaitalekankaan ja leikkaamaan vielä yhden suikaleen, ennen kuin voin valmistaa näiden etupuolet. Noin ne odottavat, toistaiseksi muotopuolina. Sillä Tilkunviilaaja toimi tyypillisellä, lyhytjännitteisellä tyylillään ja jatkoi toisen projektin parissa sen sijaan, että olisi sinnikkäästi viimeistellyt edellisen. Vihreä-kultasävyiset lasinaluset olivat ensin neliöitä, sitten neliöpareja: Ja päivän päätteeksi nelikenttiä: Projektissani on vain yksi puute: minun piti tehdä näitä kahdeksan kappaletta. (Tällä laskutaidolla voisi luulla, etten ole vielä läpäissyt edes kansakoulun laskentokoetta.) Ajatus karkaa kesään –tilkkupeitto ahkerassa käytössä Kissa ahkeroi eilen oikein toden teolla ja leikki pitkän aikaa tilkkupeiton pä