Tilkunviilaaja

Eilinen ilta kului rattoisasti Syyringin kiltaillassa, enkä sieltä kotiuduttuani enää osannut siirtyä ompelukoneen ääreen. Laukku kyllä odottaa jo minua ompelemaan etukappaleen sivu-pohjakaitaleeseen kiinni. Tässä vielä kiinnitystamppi lähikuvassa. Se tahtoo luonnostaan taipua takakappaleen puolelle, ja siksi kuvauksen ajaksi kiinnitin sen elegantisti hakaneulalla etukappaleeseen. Näkyvissä on myös kukkamainen tikkaus, joka tietysti tulee jäämään kangasjojon alle piiloon. Toivottavasti seuraavassa kirjoituksessani saan esitellä raidallisen tilkkulaukkuni valmiina!

Vihdoinkin laukun osat vaikuttaisivat olevan valmiina, ja eilen pääsin ehkä jännittävimpään vaiheeseen laukkujen tekemisessä, eli kokoamaan laukkua. Nyt vasta pystyn kunnolla kuvittelemaan, millainen laukusta kenties valmiina tulee. Olen kopioinut tämän mallin kaavan japanilaisesta tilkkulehdestä, jonka nimeä tai numeroa en enää muista. Koontiohjeita on monenlaisia, ja yleensä japanilaisissa lehdissä suositaan tarkkaa käsityötä. Joskus kehitän oikoteitä, mutta tässä noudatan ohjeita aika tarkkaan. Laukku kootaan etu- ja takakappaleesta sekä yhtenäisestä sivu- ja pohjakappaleesta. Nämä osat yhdistetään vinonauhalla. Laukun muotoa on muokattu yläreunastaan supummaksi kahden laskoksen avulla. Poikkesin mallista laukun sankojen ja kiinnitystampin kiinnityksen osalta. Sen sijaan, että kiinnittäisin nämä kehotetulla tavalla eli viimeiseksi, kiinnitän sekä sangat että tampin samalla kun ompelen vinokaitaleen. Päätin lisätä vinokaitaleen kulutuskestävyyttä niin, että kiinnitän sen kaksinkerta

Aivan kuin minulla ei olisi jo tarpeeksi keskeneräisiä töitä odottamassa valmistumista! Hopea-turkoosisen pussukan onnistuttua niin hyvin, täytyi kuitenkin aloittaa myös uutta pussukkaa. Tässä on musta-valkoisehtava teema, paitsi vuorissa, johon olen ajatellut käyttää söpöä, vaaleanpunaista muffinssikuviopuuvillaa. Pussukka on täsmälleen näin valmiina: Kuvaa nyt katsellessani totean, että ehkä "eläinkuosinen" on liioittelua. Mutta eläinkuosiseen kankaaseen tartuttiin ensimmäisenä, joten olkoon eläinkuosinen. Viikonloppua aloitellessani ajattelin, että saan raidallisen tilkkulaukun ainakin koottua ennen kuin maanantai on käsillä, mutta tämä osoittautui toiveikkuudeksi. Laukku ei näyttäisi edistyneen juuri lainkaan, vaikka olen käyttänyt siihen eräitäkin työtunteja. Etukappale melkein valmiiksi tikattuna. Ja tikkauskuviota lähempää katsottuna. Minun on tosi vaikea aina päättää, millaista kuviota lähtisin tikkaamaan! Ja vaikka olisi hienoa väittää, että valitsen kuvion huolellis

Kuten varmaan kaikilla käsityöharrastajilla, minulla on lukuisia töitä aloitettuna, puolivalmiina ja kesken. Ja sitten on niitä "aloittamista vailla valmiita" myös aika monta. Aihiokasasta havainnoin eilen raitakankaasta leikatun laukun, tai osan siitä. Onneksi olin kiinnittänyt osat nuppineuloilla yhteen ja ajattelevaisesti liittänyt mukaan pienen paperilapun, jossa luki, mikä malli oli kyseessä! Muuten en varmaan olisi enää muistanut, mitä noista paloista oli määrä syntyä. Palat oli leikattu raitakankaasta, jota ostin metrikaupalla keittiön tuolien päällystämistä varten. Koska halusin tuoleihin raidoituksen tietyllä tavalla, jouduin ostamaan merkittävän määrän ylimääräistä kangasta. Ylijäämää olen pyrkinyt käyttämään eri tavoin koko viime vuoden ajan. No, pelkkä raitakangas tuntui liian yksinkertaistetulta, joten tutkin ylijäämätilkkuvarastoani. Minulla on kaapissa pieni tila, johon yritän survoa eri projekteista yli jääneitä tilkkuja. Löysin valmiiksi ommeltuja tilkkukuvio

Tytär näki joulukankaitteni joukossa hopeakangasta ja pyysi tekemään siitä pienen meikkipussukan kaverilleen synttärilahjaksi. Samaan aikaan työhuoneessa oli näkösällä turkoosia kimallekangasta, ja kysyin, yhdistettäisiinkö sitä hopeakankaaseen. Kyllä. Sekä hopeakangas että turkoosi kimalle olivat joustavia, ja halusin yhdistää niihin myös joustamatonta kangasta. Vaikka olin mittaavinani tarvittavat leveydet tarkasti, jouduin leikkaamaan ensin yhdet sivukaitaleet kahteen kertaan (ensimmäinen kaitale olikin selvästi liian kapea) ja sitten vielä lisäkaitaleen toiseen reunaan. En käsitä, mitä tapahtui. Ehkä joustokaitaleet menivät jotenkin kasaan ompelemisen jälkeen? Kuvassa pussukan päälliosa ilman lisäkaitaleita. Tämä on siis selvästi liian kapea. Minulle tulee tästä kuvasta elävästi mieleen 80-luvun diskotanssivaatetus. Pussukassa on perhoskuvioinen vuori. Päällikankaan alla on joustamattomalla, silitettävällä tukikankaalla stabiloitu koltsarikangas ja ohut vanu. Tikkasin vain puuvilla

Sinnikkäästi olen työstänyt hoopoa kankaista joulukuustani, ja se on nyt valmis. Vain istuttaminen uupuu, eli täytyy hankkia sille sopivan paksuinen oksa rungoksi, sopivan kokoinen ruukku jalaksi ja selvittää, miten runko pysyy tukevasti ruukussa. Itseni tuntien tämä viimeistely saattaa jäädä ensi joulun tienoilla tehtäväksi. Ohje ja kaavat olivat hyvin tarkat, mutta ylimmissä lehväriveissä oli jotain outoa, sillä rivit eivät lopulta riittäneet peittämään kuusen vartaloa kokonaan.Yläosan rivistöön jäi hämmentävä aukko. Kuvassa aukko näkyy vihreänä alueena. En huolitellut lehvärivien yläreunoja, ja siksi aukkoa ei voinut jättää tällaiseksi. Peitin aukon jouluisella nauhalla. Kuusen ylimmässä latvakappaleessa oikaisin hiukan enkä vuorannut sitä, kuten ohjeen mukaan olisi pitänyt tehdä. Arvelin, ettei sorminäppäryyteni ikinä riittäisi siihen. Sen sijaan käytin kirjontalankaa latvakappaleen alareunan siistimiseen. Pykäpistot näkyvät lähikuvassa parhaiten. Ja tässä valmis latvaosa. Olen

Useamman illan puurtaminen on tuottanut ihmeen pienikokoista tulosta, mutta kangaskuusen osat ovat nyt jokseenkin valmiina. Kuvassa lehvärivi A kuusen vartalon ympärillä. Otin lähikuvan, jotta käsintikkaus erottuisi jotenkin. Riviä ei edelleenkään ole ommeltu vartaloon kiinni. Loput lehvärivit kokojärjestyksessä: Kuvassa esiintyy myös käsintikkauksessa käyttämäni lanka, jonka sain Äidiltä jokusia vuosia sitten. Hänelläkin se on ollut jokusia vuosia tallessa. Lanka lienee ostettu Rauman Sokoksesta hintaan 2mk16p. Värkkäsin eilen jo latvatähdenkin. Ohjeen mukaan tähti tehdään pykänauhasta, näppärän oloisesti kursimalla muutama vierekkäinen pykäharjanne yhteen. Minun nauhani oli varmaan pienempää kuin ohjeessa, ja kursiminen sujui vaikeasti. Koristin valmiin, suunnilleen tähden muotoisen kappaleen vihreällä paljetilla (nauha oli vihreää), joka kätevästi piilotti kömpelön tähtitoteutukseni.