Tilkunviilaaja

Olen siinä mielessä tehoton tilkkuilija, että teen sitä enemmän virheitä, mitä vähemmän minulla on aikaa. Tilkkuharrastukseni kärsii juuri nyt siitä, että minulla on monta muutakin rautaa tulessa. En pääse rakkaiden tilkkujeni pariin joka päivä. Silloinkin kun minulla on ompeluaikaa, tuntuu siltä, että joudun keskeyttämään työn joka viides minuutti, tai minulla saattaa ollakin vain viisi minuuttia jonka ajan ommella. Hyvässä tapauksessa kymmenen minuuttia. Rakentelen näitä mielenkiintoisia ns. geometrisia tilkkublokkeja: Kuten blokkiohjeessa kuvasin, leikkaan keskiosaa varten yhteensä neljä palaa kolmesta eri kankaasta. Minulla on valkoisesta kankaasta leikkaamani kokomallit, joihin olen lyijykynällä kirjoittanut jokaisen palan koon ja mitä kangasta/väriä kukin pala on. Tekisi mieli syyttää kaikesta typerää leikkuuviivaintani typerine ja miniatyyrikokoisine numeromerkintöineen, mutta taitaa olla paras vain katsoa peiliin. Minä olen mokailija. Ompelin kuvan oikeanpuolei

Olin vihdoin leikannut tarpeeksi monta palaa tähän uusimpaan tilkkupeittoon, ja saatoin järjestellä koko peiton palat valmiiksi. Tässä yleiskuva: Välillä tuntuu, etten oikein sovellu tilkkuilijaksi, kun sössin kaikenlaista käsittämätöntä. Tässä vaiheessa peittoa tiedän tehneeni ainakin kolme erilaista tilkkumokaa. Tilkkumoka 1: (Tästä ei ole kuvaa.) Laskin puuttuvien palojen lukumäärän ainakin kolme kertaa ja leikkasin mielestäni tarpeeksi paloja kaksi kertaa. Kolmannella palojen asettelukerralla ihmettelin edelleen, miksi palat eivät riitä. Onneksi löysin useita leikattuja paloja eri paikasta kuin mihin olin pinonnut kaikki muut palat. Tilkkumoka 2: Peittoon tulevan kuvion olen matkinut Minua inspiroi tietty tilkkupeitto, mutta suunnittelin itse, minkä kokoisia paloja leikkaisin. Valitsin varta vasten palojen leveydeksi 16cm, että voin leikata kankaista suoraan viivaimeni levyisiä soiroja. Miten on mahdollista, että yksi pala (tietenkin taas yhtä lempikankaistani) on senti

Ompelin vetoketjupussukan ja annoin sille nimeksi Tilkkugeometriaa. Tässä valmistujaiskuva: Vihdoinkin jotain valmista! Kaupan päälle tulee muutama kuva pussukan tekovaiheista. Vaiheikasta oli. Käytin kivan tilkkutyöni ompelussa ylimääräisenä syntyviä kolmioneliöitä. Ompelin niistä neliömäiset blokit ja lentäviä hanhia. Päätin käyttää kolmioneliöiden lisäksi mustaa, silmäkuvioista kangasta ja löysin sen silmäkuvioihin sopivan neon-oranssin vetoketjun. Musta ja kolmioneliöt näyttivät räikeän oranssin vieressä aroilta, joten terästin tilkkupintaa kirpeällä vaaleanvihreällä kankaalla. Päätin heti tikata pinnat suorin tikkauksin, jotenkin neliöitä ja kolmioita mukaillen. Eikö näytäkin aika mukiinmenevältä tässä? Mikä tilkkumoka: Onneksi katsahdin työn nurjalle puolelle. Nahkea vanu oli viistänyt ompelupöydältä mukaansa kivaan tilkkutyöhön leikkaamani tumman neliötilkun, ja olin pahaa-aavistamatta tikkaillut sen työhön kiinni. Köh. Irrottelin tilkun tikkauksista

Kerroin edellisessä postauksessani, että olin tehnyt neliö-tähtikuvioiseen työhöni vääränlaisen rivin. Lähdin heti korjaamaan virhettäni, ja mitä teinkään: Ompelin erittäin huolellisesti ja siististi uuden palan pötköön, aivan väärin. Pötkön itsensä suhteen mustien "sakaroiden" pitäisi tietysti asettua näin: Mutta kuvassa näkyy myös, ettei pötkö ylipäätään voi asettua ylempänä olevan pötkön suhteen näin, koska sakarakuviot eivät natsaa. Eivät natsaisi tässä palassa: Eivätkä tarkkaan katsoen myöskään edellisessä palassa. Olin vähän aikaa vähän epätoivoinen, kun ompelin kaksi kertaa peräkkäin ihan vääriä asioita. Tietysti niin käy silloin, kun ihmisellä on vain hyvin vähän aikaa yleensäkään käyttää ompelemiseen! Sen sijaan, että saisi käytetyksi ajan hyödyksi, syntyykin vain sutta ja sekundaa, ja purkamiseen menee enemmän aikaa kuin kokoamiseen. Huoh. Lattialla leikkaamisesta Kvilttaaja kyseli kommentissaan, enkö voisi leikata paloja ompelupöydälläni. Autom

Viimeisin neljästä vinoraitablokista asettelma "blokki" on aika värikäs: Minulla taisi työtä aloittaessani olla ajatuksena, että suosisin sinertäviä ja harmahtavia värejä ja käyttäisin ehkä muutamaa poikkeavaväristä kangasta niiden lisäksi. Tuossa "blokissa" ehdot toteutuvatkin oikein hyvin. Silmissä vihiraa Koska vinoraitablokkien perusrakennusosat eli tietyn kokoiset kangasneliöt ovat pöydälläni vähissä ja minun pitäisi leikata lisää neliöitä, keksin mieluisamman puuhan. Otin esiin musta-vaalean tähti-neliötyöni, johon olen ommellut lukuisia paloja, mutta johon olen ommellut yhteen vain kolme riviä paloja. Soitellen sotaan! Asettelin nopeasti kolme valmista riviäni design-lattialle ja lähes satunnaisotannalla kokosin rivien alapuolelle seuraavan rivillisen valmiita paloja yhdistettäviksi. Sitten ompelin. Tein kaksi riviä ja olin vähän tyytyväinenkin itseeni. Katsoin onneksi vähän tarkemmin aikaansaannostani. Ja haloo, olinkin ommellut vääränlaisen riv