Tilkunviilaaja

Muistin hoopon tilkkutyöbingoni yhden ruudun ”Ompelen pussukan pelkistä kauniista tilkuista” ja päätin kokeilla, onnistuisiko minulta sellainen. Selailin ehtymättömiä jäännöspalavarastojani ja poimin sieltä kaikki käteen osuneet tilkut, joista voisin rehellisesti sanoa todella pitäväni. Se sai nyt riittää kauneuden määritelmäksi. Lopputuloksena Erilaisuus-tilkkupussukka pelkistä kauniista tilkuista: Tilkkujen kauneutta voi olla helpompi teidän lukijoidenkin arvioida tästä keskeneräisyys-vaiheen kuvasta: Erilaisuus-nimensä pussukka sai, koska sen toinen puoli on puna- ja toinen sinisävyinen: Pussukan pohjaankin osui kauniita tilkkuja. Ommellessani teen parhaani, ettei pohjaksi taittuvassa tilkkupinnan osassa olisi kaikkein korvaamattomimman söpöjä tilkkuja, mutta nyt kun kaikkien tilkkujen piti olla kauniita, osa söpöyksistä jäi vääjäämättä pohjalle. Valitsin Erilaisuus-pussukkaan violetin vetoketjun, joka ei ollut kovin pitkä. Sitä ei siis voinut kiinnittää puss

Lämpimänä alkaneeseen tammikuuhun sopii uusimman pussukkani nimi, Lauhkea. Tämän puolen kissalla ainakin on peräti lauhkea ilme! Kuten lukija voi arvata, tilkkupinnat syntyivät harmaista, mustanpuhuvista ja vaalean harmahtavista tilkuista, jotka noukin ehtymättömältä tuntuvista jäännöspalasäilyttimistäni. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja valitsin pussukan välikerrokseen tummia kankaita. Jos katsoo tarkasti, ne kuultavat hieman kaikkein vaaleimpien tilkkujen läpi, mutta en katso niin tarkasti. Älkää tekään katsoko! Valitsin pintaan risteävät kaaritikkaukset ja vaaleanhramaan langan. Toinen puoli näyttää valmiissa Lauhkea-pussukassa tällaiselta: Löysin vuoriksi kaikkea muuta kuin lauhkeaa kuosia. Maltillinen ulkomuoto kätkee sisäänsä villin yllätyksen: Myös Lauhkea-tilkkupussukka on Avoin-mallistoa. Sen mitat ovat seuraavanlaiset: Leveys ylhäältä noin 21,5 cm Korkeus noin 15 cm Pohjan leveys noin 7 cm.  Koska muut kuvat ovat niin monokromaattiset vihreää

Esittelen seuraavaksi kaksi uutta tilkkupussukkaa. Uusin, Myötätuuli-niminen pussukka pääsi kuusen oksalle poseeraamaan valmistujaiskuvassaan. Se ei ole kuusen latvassa, oksien alla niin kuin pesä pienoinen on oravalla, vaan asettelin sen yhdelle matalimmista oksista. Pysyttelin väriteemassa ja ompelin Myötätuuli-tilkkupussukan sinisävyisistä tilkuista. Tuumasin alkuun, että rakentaisin sen vaihteeksi kolmiomaisista paloista, vaikkakaan en kolmio-neliöistä. Sommittelinkin pari kierrosta kaitaleita alkupalaksi noukkimani kolmion ympärille. Ei onnistunut minulta. Kyllästyin siihen, että jokainen kaitale oli joko liian lyhyt tai liian leveä. Niinpä käytin paria isohkoa tilkkua ja täydensin kolmiot suorakaiteiksi. Jatkoin tilkkupinnan rakentamista tavalliseen tapaan, pieniä ja vähän isompia suorakulmaisia tilkkuja käyttäen. Tikkausvaiheessa hyödynsin kolmiomaisia muotoja. Aloitin tikkaukset sisimmän kolmion reunoista ja kiersin ommelta kolmion ympäri, kunnes koko pinta

Sirius-pussukkaa varten noukkimiani, violettisävyisiä jäännöspaloja oli koko joukko pöydällä, kun vaaditut mitat tulivat täyteen. Vielä kun käteen osui kaksi kissakuvioista, violettiin sopivaa tilkkua, päätin koota saman tien toisetkin pussukkakappaleet. Violeteista tilkuista ja kissankuvista syntyi bonuspussukka nimeltä Siistit kohdilleen: Nimensä Siistit kohdilleen -tilkkupussukka sai kissankuvien aiheesta – toinen kissoista kun oleskelee jossain pesukoneen lähettyvillä, niin kuin kuvasta näkyy. Toinen kissa nukkuu normisti vasussa: Koetin ottaa kuvaa pilvisen päivän sivuvalossa, jotta saisin tikkaukset erottumaan. Päivänvalostudiossani (uudella kuistilla) vain ei oikein saa kohteita kuvauksellisesti esille. ”Ikkunalautakin” on tuolla tavoin kahdessa tasossa: Seuraavana päivänä aurinko tuli esiin. Onhan tällainen kuva paljon mielenkiintoisempi, ja pussukka näyttää valoisammalta: Siistit kohdilleen -pussukka on Siriusta pienempi eli seuraavanlainen: Leveys

Saanko esitellä ”violetin” pussukan nimeltä Sirius: Innostuin nimittäin vihreitä tilkkuja selatessani (kun aloitin Biodiversiteetti-pussukkani ompelemista) ja tein kolme muutakin tilkkupinoa. Yhteen niistä keräsin violetit tilkut, joita olikin aika tavalla. Käteen osui myös kiva koirakangastilkku, jota olen säästellyt pitkään. Olen katsonut sitä monta kertaa ja aikonut käyttää, ja sitten se on kuitenkin palannut takaisin jäännöspalojen joukkoon. NYT kuitenkin päätin leikata sen kahteen osaan, jotka käyttäisin kahteen eri violettisävyiseen tilkkupintaan. Eipä aikaakaan, ja minulla oli tarpeeksi isot tilkkupinnat pussukkaa varten. (Tein vielä kaksi muutakin pintaa, joissa kummassakin on kissatilkku, mutta siitä projektista kerron myöhemmin.) Päätin tikata keskivärisen violetilla langalla risteävät kaarikuviot. Valoisaan aikaan sain tikkauksen erottumaan kuvassa: Huomaatte ehkä kuvastakin, etten kiinnitä pienten tikattavien pintojen kerroksia hakaneuloilla, vaan nuppineu

Sain tietää, että tilkkuystäväni Virpi lupasi tänä vuonna ommella ainakin yhden Tilkunviilaaja-tyyppisen pussukan. Koska hänen bravuurivärinsä on vihreä, lupasin minä vastavuoroisesti ommella ainakin yhden vihreän pussukan. Tuumasta toimeen: tässä on vihreistä tilkuista kokoamani tilkkupussukka, jolle annoin nimeksi Biodiversiteetti. Ensimmäinen nimiajatus oli tietenkin vihreän mielleyhtymä "Saku Sammakko," mutta olisipa ollut kapea-alaista antaa sellainen nimi melkein heti Sammakkoprinssin jälkeen. "Kosiomatka" oli seuraava ajatus, mutta jotenkin pussukka ei sopinut siihen ajatukseen. Katselin sitten pussukan kankaissa esiintyviä aiheita, joista moni on luonnosta. Löysin kärpäsen tai ampiaisen, perhosia, pöllöperhosen, sammakon osia, paljon erilaisia kukkia ja vielä pingviininkin. Niissä jos missä on biodiversiteettiä! Mieleeni tuli edelleen se, miten Mies vuosia sitten kuvaili Las Palmasin keskustassa kulkenutta ihmisvirtaa verrattuna siihen, millaise