huhhahhei ja paperipalastelua.

Juuri nyt liikun tilkkumaailmassa vauhdikkaasti muilla kuin käytännön tasoilla. Valmistelen kiltani eli Syyringin kanssa aivan lähipäivinä avautuvaa tilkkutyönäyttelyä. Viimeistelen omaa näyttelytyötäni (siis ompelen siihen ripustuskujaa, yök). Kerään ja kirjoitan sisältöä Tilkkuyhdistyksen uusia nettisivuja varten. Koostan kuva- ja tekstipaketteja ohjeineen nettisivujen tekijöille.

Laiska töitään luettelee, mutta nämä ovat syynä siihen, että olen saanut tehdyksi ikävän vähän mitään todellista tilkkutyötä. Mutta jotain sentään.

Etsiskelin pari viikkoa sitten sopivia paloja neliö-neliössä-blokkeihin ja kas kummaa, yhdestä laatikosta putkahti neljä valmiiksi tekemääni paper-piecing-taloa. Ajattelin, että jos suljen ne takaisin laatikkoon, ne unohtuvat uudelleen ties kuinka pitkäksi aikaa.

Ompelinkin neljä taloani yhdeksi isommaksi blokiksi. Tästä tulee joskus jotain.



Välikaitaleiden värit ovat aivan mitä sattuu – sen mukaan, mitä ompelupöydällä sattui olemaan käsillä juuri silloin.

Tein paper-piecing-talot ehkä kymmenen vuotta sitten ja paper-piecing (paperipalastelu?) on ollut ajankohtaista myös viime aikoina. Valmistan työtä Syyrinki-tilkkukiltamme tulevaan matkalaukkunäyttelyyn, jonka teemana on ”Suomi 100 vuotta”. Inspiroiduin suomalaisista sananparsista.

Sananparsi-inspiroitunutta tilkkutyötäni varten suunnittelin paper-piecinginä o-kirjaimen.

Onnistuin suunnittelemaan ihan itse ( !! ) myös muita kirjaimia ja toteutin kokonaisen sanan ”loppu”.

Tein vielä lisää kirjaimia, mutta en saanut sanaa valmiiksi kertaistumalta.

Seuraavan ompelurupeaman jälkeen minulla oli koossa kaksi sanaa:

Arvaattekohan, mihin sananparteen nämä sanat liittyvät?

Nyt ei tarvitse muuta kuin tehdä suurin osa työstä ja lisätä siihen nämä palat, niin matkalaukkuun sopiva tilkkutyö on valmis. En vain ehdi tilkkuilla! Iik sentään!

Olen kyllä ehtinyt käydä loisto-ostoksilla Eurokankaassa. Joskus siellä ei ole mitään ja toisinaan käsityöpuuvillalaarissa on vaikka ja mitä. Nyt oli jälkimmäistä.

Ensin neutraalimmat ostokseni.

Alimmainen kangas on Mary Fonsin suunnittelema ja toiseksi alimmainen on Downton Abbey –kangasta. Kaupassa tein valintani pelkästään kuosin perusteella ja huomasin suunnittelija-/bränditiedot vasta siksakatessani näitä.

Sitten jännittävämpiä kuoseja:

Alimmainen on Jane Sassamanin ja päällimmäinen Alison Glassin kuosi.

Eilisiä ostoksiani ennen olin edellisellä viikolla tehnyt pari fat quarter –hankintaa Töölön Tilkkupajasta:

Minulla olisi siis vaikka kuinka ihania kankaita leikeltäviksi ja ommeltaviksi, mutta voih, niin vähän on aikaa!

Edelliseen postaukseeni tarkennan vielä, että tilkkutyöni keltaisen kukan ei ole tarkoituskaan olla auringonkukka. Olisi pitänyt nimetä postaus sittenkin näin: ”näyttääkö tämä muka auringonkukalta”.