Monday, 30 August 2010

toinen heppakangaslaukku valmis.

Poninhäntä-tilkkulaukku valmistui viikonlopun aikana. Edestä katsottuna se on tällainen:


Ja takaa katsottuna tällainen:


Aiemmassa postauksessani epäilin, että laukku saattaisi näyttää liian pyjamamaiselta, mutta se näyttäisi olleen turha pelko. Ainakin minun mielestäni.

Kokosin laukkuun vuorin useasta eri kankaasta (mikä aina hieman monimutkaistaa laukun valmistamista, koska saumoja ja varsinkin mittauksia tulee moninkertainen määrä). Erityisen hienoa tässä laukussa on, että siinä on sisätaskukin.


Napin ompelin hiukan standardista poikkeavalla tavalla, eli en tehnyt ristiä enkä kahta suoraa, vaan neliön:


Vihertävä tilkkutyyny

Huvikseni tekemistäni viidestä hirsimökkiblokista kelpuutin tyynyn takakappaleeseen lopulta kaikki. Neljästä samanhenkisimmästä tein normimman näköisen neljän blokin yhdistelmän ja viidennestä, aivan eri tyyliin ommellusta, tein täydentävän palan toiselle sivulle:


Kun tyynyn takakappale oli koossa, kurkkasin nurjalle puolelle ja totesin, että täytyyhän tyynynpäällinen vielä vuorittaa. Ei voi jättää risareunoja näin:


Lisäksi napituslista tuntuu aika ohuelta kankaalta. Ajattelin lisätä tyynynpäälliseen pehmeyttä niin, että vuoraankin sen college-jerseyllä (eli koltsarikankaalla).

Nyt kun nappilista oli valmiina, yläreunan taitteen alle ei saa enää risareunaa piiloon, joten ratkaisin ongelman kiinnittämällä koltsarikankaan reunaan kapean hulpiokaitaleen. Tämän ompelin kiinni nappilistan sisemmän ompeleen viereen.


Sitten tasoittelin koltsarikankaan tilkkupinnan alle ja kiinnitin hakaneuloilla. Enää tikkaukset puuttuvat tästä kappaleesta. Ajattelin kokeilla lehdykkäkuviota…

Lehdykkätilkkuja

Vihreäsävyisiä kankaita kun oli pöydällä, kokeilin Ruth B. McDowellin innoittamana koota neliömäisiä lehtikuvioita. (En väitä, että näistä tekeleistäni mitenkään tulisi Ruth B. McDowell mieleen, mutta innoituin hänen yhdessä kirjassaan näkemästäni lehtikuvio-ohjeesta.) Tein nämä paper-piecing-tekniikalla:


Olin ajatellut, että tikkaisin lehtiruodit enemmän näkyviin kuin ne nyt ovat, mutta saa nähdä.

Mitähän näistä tulee?

Friday, 27 August 2010

syksyn ensimmäinen kiltailta.

Voi että! Syyringin kiltaillassa oli sitten kivaa eilen! Meitä oli aika monta paikalla, vaikka kesäkausi saattaa joillain vielä olla päällä, ja yksi uusi jäsen.

Huomasin, että kiltaillastamme on raporttia toisessakin, Marlen blogissa.

Show & Tellissä oli hienoa nähdä valmiita/puolivalmiita töitä. Erityisesti oli komeaa, kun Milja oli saanut valmiiksi 1990-luvulla aloittamansa tilkkupeitteen ja oli tuonut sen näytille. Peite oli hieno! Sinnikkyys oli saanut palkkionsa.

"Aikuinen nainen" aiheena on osoittautunut kiltalaisille todelliseksi haasteeksi. Perustimme haasteen yli vuosi sitten (vai peräti kaksi vuotta sitten?), ja toistaiseksi valmiina on noin kaksi työtä. Mutta eilen useampi jäsen kertoili, että heillä on sentään jo ideantynkää valmiina. Yhdellä oli piirros ja toisella ompelukone hankittuna. Niin että piankos sitä meillä on 10+ työtä valmiina aiheesta "Aikuinen nainen" !

Oi, ja sain itse näyttää laukkuni. Mukanani oli 11 erilaista tilkkulaukkua ja kun palailin kotiin, niitä oli mukana yksi vähemmän. Olin ääääärimmäisen otettu, että kokenut ja taitava tilkkuilija Maija kiinnostui laukustani niin! Lisäksi toinen kokenut ja taitava tilkkuilija Eija halusi ottaa laukuista ryhmäkuvan. Kyllä olikin ihanaa ja palkitsevaa näin ulkoiluttaa tilkkulaukkujani.


(Tämä ei tietenkään ole Eijan ottama ryhmäkuva, vaan itse aikaisemmin ottamani kuva.)

Tuoreita ajatuksia?

Raija näytti ihanaa vauvanpeittoa, jossa oli kiinnostava tilkkupinta. (Ja lisäksi ihanat kissakangasapplikaatiot, joista ilmeisesti osa kuvioista oli minulta peräisin, vai oliko? Olen unohtanut.) Hahmottelin sen kiltaillan jälkeen kotona paperille. Pitäisikö kokeilla?

Sain kokouksessa Miljalta lainaksi Ruth B. McDowellin tilkkukirjan Art & Inspiration. Silmäilin toistakin hänen kirjaansa ja nyt mietin, pitäisikö inspiroitua ja kokeilla yhtä lehtikuviosysteemiä.

Thursday, 26 August 2010

vihreitä blokkeja.

Otin eilen kuvan viidestä valmistamastani vihreäsävyisestä blokista (tai blokin alusta):


Näistä on siis ehkä tulossa vihreäsävyisen tyynynpäällisen takakappalepaloja.

Muuta en käsityörintamalla ennättänyt tehdä. Sen sijaan kävin hölkkyylenkillä ja leivoin kakun. Sen jälkeen en jaksanut/viitsinyt muuta kuin levätä television ääressä.

Olisin ehkä ehtinyt lukea eilen postiluukusta kolahtanutta Threads-lehteä enemmänkin, mutta hillitsin itseni ja säästän sitä parempaa hetkeä varten. Haluan keskittyä lehteeni kaikessa rauhassa, joten se saa odottaa.

Tänään suunnistan illalla Syyringin kiltailtaan, jipii! Otan mukaan kesän aikana valmistuneet tilkkulaukut ja esittelen niitä illan Show & Tell –osuudessa. Olisi tietysti kiva, jos mukana olisi muutakin tilkkutyötä kuin pelkkiä laukkuja...

Wednesday, 25 August 2010

toinen heppakangaslaukku.

Ei ole aivan vielä valmis, joten säästelen kokokuvan julkaisemista. Sen sijaan näytän tässä, millaiseen sankakankaaseen päädyin tämän laukun osalta.


Kuvassa näkyy hyvin myös yhteen raitakankaista jäänyt ryppykuosi, jota yritin peitellä koristetikkauksin.

Laukun vuori on koottu eri paloista, joista yksi on nättiä ruusukuosia.


Yläreunan huolittelukaitaleen leikkasin tällä kertaa 4cm leveäksi, silitin risareunat kohdakkain kaksinkerroin ja ompelin kiinni laukkuun risareunat ja laukun reuna tasan. Jouduin hiukan kaventamaan saumanvaroja, mutta muuten kaitaleen kiinnittäminen sujui mallikkaasti. Vähemmällä käsin taittelemisella kuin silloin, kun käytän yksinkertaista kaitaletta.

Päädyin kaksinkertaisen kaitaleen ratkaisuun, koska kaitalekangas näytti hiukan ohuenlaiselta.

Yritin illalla ommella lisää paloja vihreäsävyisen tyynynpäällisen takakappaleeksi. Tartuin vihreisiin suikaleisiin ja ompelin niistä hirsimökkitekniikalla neliöitä. (Niistä ei ole kuvaa.) Tein viisi, joista kolme vaikuttaa lupaavilta. Ompelen niihin vielä lisää kaitaleita ja katson sitten, saisinko niistä kootuksi jonkinlaisen takakappaleen tyynynpäälliseen.

Tekemätöntä työtä

Ompelupöytäni hyllylle on laukkutehtailuni jäljiltä kerääntynyt niin paljon jäännöstilkkuja, että pitäisi ruveta ompelemaan niistä jotakin. Ehkä lisää/uusia kaitaleneliöitä, joista minulla on edelleen tekeillä sängynpäällistyynynpäällinen?

Ei kuitenkaan käytettäviksi tyynynpäällisessä. Helsingin tilkkukilta Syyrinki rakentaa nimittäin maaliskuuksi 2011 tilkkutyönäyttelyä, ja olisi kiva tarjota näyttelyyn jotain työtä. En usko, näyttelytilaan saisi järkevästi esille tilkkulaukkuja. Niitä minulla kyllä riittäisi näyttelyyn!

Tuesday, 24 August 2010

valmis Ruskea mustangi -tilkkulaukku.

Tuskin nuo laukun heppakankaassa laiduntavat hevoset mitään mustangeja ovat, mutta teoksen nimeäjällä on rajaton valta! Niin että laukun nimi on nyt Ruskea mustangi. Kas tässä se on:


Aioin ensin nimetä laukun pelkäksi Mustangiksi. Sitten huomasin, että sanan musta-osuus saattaisi hämätä – laukku on kuitenkin ruskeasävyinen eikä musta.

Laukku näyttää takaapäin tältä:
´

Laukun heppakankaan olen saanut lahjaksi syyrinkiläiseltä tilkkuilijaystävältäni. Hänelle siitä isot kiitokset! Olen jo aikaisemmin tehnyt tästä kankaasta itselleni kesähameen (aika sykähdyttävä). Toinen syyrinkiläinen tilkkuilijaystäväni antoi minulle tuon mustapohjaisen tilkun, jossa on oransseja pieniä kuvioita. Pienikuviollisen, koristetikkaamani ruskean kankaan olen sentään ihan ostanut: ostin sen tänä kesänä hämeenlinnalaisesta ompelukone-/tilkkutarvikekaupasta.

Nappi lähempää:


Ja tässä näkyy aavistus vuoristakin:


Laukun sangat onnistuivat mielestäni monella tapaa. Niiden sininen sävy on hyvä vastapaino laukun ruskealle. Löysin myös kivan kukkakankaan farkkukankaan pariksi. Sangat myös tuntuvat käteen tosi kivalta.

Mutta jonkun pienen mittavirheen taisin tehdä sankoja kiinnittäessäni. Jos otan sivusaumoista kiinni ja litistän laukun tasan, toisen sangan toinen kiinnityskohta on vähän eri kohdassa kuin toisen vastaava. Vähän harmittava virhe, mutta onneksi niin pieni, ettei tarvitse ruveta laukkua purkamaan.

Toista heppakangaslaukkua ompelin eilen hyvin vähän: sain ainoastaan sangat ommelluiksi. Niistä tulee taas tavallisemmat pyykkinaru-sisällä –mallit.

Monday, 23 August 2010

tekeillä: kaksi heppakangaslaukkua.

Vaikka mieluummin teen yhtä laukkua kerralla, ryhdyin tällä kertaa kasaamaan kahta. Koska hevosaiheiset kankaat olivat ruskeasävyisiä, laukuista tuli myös ruskehtavat.

Aika vähän otin kuvia laukkujen vähä vähältä edistyessä! Kangaspaloista ottamieni kuvien jälkeen seuraava kuva on vaiheesta, jossa päällinen ja vuori ovat sisäkkäin ja laukku odottaa sankoja, nappilenksua ja viimeistelevää kaitaletta (en ihan vielä näytä niitä kokonaan, siksi ne ovat kuvassa näin sivuttain):


Kylläpä laukut näyttävät ihan hohtavan tässä kuvassa!

Näihin laukkuihin tein jotain todella harvinaista: vuoripuolelle sisätaskun kumpaankin laukkuun. Toiseen laukkuun kokosin taskukappaleen tilkuista:


Toisen laukun hevoskankaita leikatessani huomasin, että jäännöstilkkuihin jäi yksi lähes kokonainen, ehjä heppa. Tein palasta taskun:


Mieleni teki tikata laukut taas pelkin suorin ompelein, mutta toisessa laukussa käyttämäni pyjamatyyppinen kangas oli kutistuspesussa jäänyt hiukan ryppyiseksi, silittämisestä huolimatta, ja tuumasin sen kaipaavan koristetikkausta.

Tämä tummanruskea kangas oli pesun jälkeen aivan kuosissaan ja silittyi kauniisti, mutta otin siitä kuvan, koska tikkaukset näkyvät siinä hyvin:


Toista heppakangaslaukkua kootessani huolestuin, että laukusta tulisi liian tylsän ruskea. Siksi valitsin koristetikkauksiinkin ruskea-sinisävyisen vaihtuvavärisen langan. Etsin sen jälkeen farkkukangastilkuistani sopivaa vaaleata, josta voisin ommella sangat.

Koska farkkukangas on paksua (ja jouduin myös jatkamaan sankapaloja, koska tilkun pituus ei yksinään riittänyt), päädyin tekemään sangat á la Martta, eli "helpoimmat laukun sangat". Yhdistin farkkukankaaseen ruskeasävyistä kukkakangasta.


Olen sittemmin saanut laukun yläreunan huolittelukaitaleenkin kiinni, mutta laukku ei ole aivan vielä valmis, joten siitä ei ole virallista potrettia. Sen verran voin jo sanoa, että sankakangasvalinta näyttää hyvältä. Laukku sai juuri sen verran ei-ruskeaa ilmettä kuin oli tarpeen!

Thursday, 19 August 2010

i-ha-ha-haa!

Eilen illalla oli tosi paljon ohjelmaa perheen kanssa, eikä ompelutöille jäänyt paljon aikaa. (Minimaalinen nyyh. Minimaalinen, koska perheen kanssa on kivointa.)

Mutta leikkasin kahdesta hevosaiheisesta kankaasta laukkutilkut ja yhteen laukkuun myös lisäkangaspalat.


Tuleekohan tästä liian pyjamamainen kuvioinniltaan? No, ehkä pyjamamielikuva korostuu valokuvassa. Pyjamat eivät tulleet mieleen katsellessani paloja "elävinä".

Tässä toiseen laukkuun leikkaamani tilkut:


Kankaan kuviot olivat niin isoja, että joudun jättämään tilkkupinnasta yläreunan poikkipalan pois, joten tästä heppalaukusta tulee erilainen. Ehkä laitan näiden palojen kummallekin puolelle poikkiraidallista pintaa…

Erilainen laukkumalli houkuttaa

Ultsi vinkkasi kommentissaan ("laukkuraamattukirjan" kirjoittajan) Lisa Lamin blogista, josta olen käynyt selaamassa päällimmäiset postaukset ja osan tutorialeista. Hän oli tehnyt olalla kannettavan kassin, ja minun tekisi ehkä mieleni kokeilla samantyyppistä mallia. Hänen laukussaan ei kyllä ole käytetty tilkkupintaa, ja toisaalta minulla on aika harvoja kangaspaloja, joista saisi kokonaisen laukun…

Wednesday, 18 August 2010

aikaansaavuutta.

Jipii! Ruskeasävyinen kissatilkkulaukku, nimeltään Syyskissat, on valmis!


Arvelen, etteivät oranssit sangat olleet täysin Tyttären mieleen, mutta minusta ne piristävät laukkua mukavasti. Ei saa olla übertyylikästä, että kepeys säilyy.
Kuvasin jälleen laukun myös takaa:


Ja tässä kurkistus hiukan laukun sisään:


Vuorina verhokangasmallipala, jonka olen saanut tilkkuilijaystäviltäni. Oranssi sankakangas on myös lahjoituksena saatu. Nappilenksuun käytin tiikerikuvioisehtavaa kangasta, jota oli hyvin esillä pellavakassissa ja Kissat-tilkkulaukussa. Nappi on varastoistani – minulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, milloin ja mistä olen napin hankkinut.

Katse eteenpäin!

Kaivoin eilen esiin hevosaiheiset kankaani, kaikki kolme erilaista. Vähän täytyy miettiä, minkä kokoista palaa laukkuun laittaisi.

Mielessä pyöri myös mahdollinen hameprojekti. Selaillessani amazon.comissa sitä laukkuraamattua, sivusto tyrkytti minulle toista, äärimmäisen houkuttelevalta näyttävää kirjaa: Sew Serendipity: Fresh and Pretty Designs to Make and Wear (kirjoittanut Kay Whitt).

Erityisesti kannen hame kiinnosti! Koska olen tilkkuilija, minulla ei juuri ole mitään kangasta niin paljon, että voisin siitä ommella hameen itselleni. Tilkkutyötyyppinen hame ratkaisisi tämän ongelman.

Tuesday, 17 August 2010

kissatilkkulaukku pysyy pystyssä.

Säästin vaivojani ja tikkasin kissatilkkulaukun kappaleet suorin ompelein, tavallista paininjalkaa käyttäen. Vaihtuvavärinen, ruskeasävyinen puuvillalanka oli käytössä. Tykkään kyllä enemmän kiiltävämmistä tikkauslangoista, mutta tämä oli väriltään sopivin. Täytyy näitä matampiakin lankoja jossain käyttää.


Tikkaamisen jälkeen kiirehdin tasaamaan kappaleet määrämittaan. Kun tarkka määrämitta oli tuoreessa muistissa hetki tasaamisen jälkeen, leikkasin myös vuorikappaleet samaan kokoon. (Peilikuvat-tilkkulaukkua ommellessani leikkasin vuorikappaleet väärän kokoisiksi!)

Ennätin vielä koota laukun päälliosan ennen kuin luonnonvalo hävisi. Olin päättänyt, ettei seuraava laukusta ottamani kuva olisi ylioranssi! Eikä ollutkaan.

Valmiina on myös sangat sisällään pyykkinarut. Saa nähdä, pääsenkö ompelupuuhiin tänään, ohjelmassa kun on pitkä kävelylenkki töiden jälkeen.

Seuraavana mielessä

Tyttären vartuttua nyt paremminkin Trendi- ja Elle-ikään, hänelle aikoinaan ostamani heppakirjat ovat jääneet tarpeettomiksi. En tahdo keksiä, miten pääsisin niistä kunniallisesti eroon.

Mutta eilen ajattelin, että ehkä voisin tehdä pienen sarjan tilkkulaukkuja hevosaiheisista kankaista (niitäkin löytyy varastosta, kumma kyllä) ja laittaa jokaiseen yhden heppakirjan kaupantekijäisiksi. Mahtaisikohan se lisätä kummankaan houkuttelevuutta..?

Kirjahaave?

Käväisin nettikirjakaupassa eilen ja näin tulevissa nimikkeissä kirjan, jonka nimi kummasti kutsui minua: The Bag Making Bible: The Complete Guide to Sewing and Customizing Your Own Unique Bags (kirjoittanut Lisa Lam)

Kirjasta oli lukuisia sivuja etukäteen selattavina ja kävin ne läpi. Pitäisiköhän tuo kirja hankkia? Hmm…

Monday, 16 August 2010

ruskean kissatilkkulaukun kappaleet.

Päädyin sitten valitsemaan ruskeaan kissatilkkulaukkuun edellisen postaukseni lopussa esittelemäni kangasyhdistelmän, mutta vaihdoin tumman ja vaalean palkin paikan takaisin.


Nyt teki kännykkäkamera kyllä minulle tepposet. Jostain syystä se väritti kuvan ylioranssiksi. Sävyjä korjaamallakaan tästä kuvasta ei saanut luonnollisen näköistä. Pahoitteluni kamalasta kuvasta!

Eikä kännykkäkameran näytöltä millään havaitse vääriä värisävyjä. Hyvä jos näkee, mahtuuko aihe kokonaan kuvaan. Tosin vielä ongelmallisempaa on, että näytöltä ei näe, onko kuva tarpeeksi terävä. Joudun ottamaan useita otoksia samasta asetelmasta, jotta varmistan edes yhden terävähkön kuvan.

Viikonloppu kului aivan muissa puuhissa kuin ompelupöydän ääressä, joten tässä oli saavutusten saldo: tilkkulaukun etu- ja takakappale koossa, koltsarikangas (collegetrikoo) ja tikkausvanu hakaneuloin kiinnitetty kappaleisiin.

Mutta näin viikonlopun aikana sentään yhden tekemistäni tilkkukukkakasseista luontevassa käytössä. Käytön luontevuus ilmeni erityisesti siinä, miten kassin uusi omistaja laitteli kännykkänsä tottuneesti kassin sivutaskuun. On kiva nähdä, että jotkut teokset saavat hyödyllisen tehtävän!

Friday, 13 August 2010

valmis turkoosi kissatilkkulaukku.

Sain kuin sainkin eilen illalla viimeistelevän, yläreunan litistävän ompeleen laukkuun ja napin ommelluksi. Tytär auttoi napin valitsemisessa.

Kas tässä uusin, Miau-tilkkulaukku:


Vaihteeksi otin kuvan sisätiloissa, ilta-auringon "tulviessa sisään" (sisustuslehdissä puhutaan aina valon sisään tulvimisesta).

Laukku takaa (vaikka se on takaa melkein samanlainen kuin edestä):


Katse sisälle laukkuun:


Kuvan perusteella voisi kuvitella, että laukku on noin 3 metriä syvä, kun sen sisällä on noin pimeää!

Seuraava laukkuko?

Prosessilupaukseni hengessä kerron seuraavan laukun kangasvalinnoista ehkä enemmän kuin kukaan haluaisi lukea.

Kaikista "seuraavaksi aloitan jotain muuta tilkkutyötä" –ajatuksista huolimatta minulla on jälleen tilkkulaukku työn alla. Istuin keittiössä ja katseeni osui Tyttären muutama vuosi sitten tekemään kangasmagneettiin (hänellä oli sellainen magneettilevytarrakone), jossa hän oli käyttänyt kivaa kissakangastani.

Seuraavaksi huomasin olevani kangasvarastollani kaivamassa kyseistä kangasta esiin. Mielessäni väikkyi tällä kertaa ruskea-oranssisävyinen laukku. (Oranssi ei ole ominta värimaailmaani.) Ja hetkessä olin valinnut muutamia kankaita, joista mielestäni tulisi kiva laukku.

Leikkasin vakiopalat ja asettelin ne lattialle. Kauempaa katsottuna yhdistelmä ei toiminutkaan niin hyvin kuin olin luullut. Yhdistelmä olikin jotenkin kökkö.


Päättelin, että puna-keltaisen yhdistelmän punainen kangas oli ongelman ydin ja kokeilin punaisen tilalle tummempaa, ruskeampaa kangasta:


Nyt yhdistelmä näytti jo paremmalta, mutta oli silti aika tylsä. Tai lattea tai jotain.

Tytär kävi sanomassa, ettei keltainen kukkakangas sopinut muiden kankaiden tyyliin. (Sanoikohan hän jotain, että se olisi ollut "liian retro"?)

Etsin aina niin soveliaista pilkkukankaista sävyihin ehkä sopivan ja kokeilin, lisäksi vaihdoin tumman ja vaalean palkin paikkaa. Mallailin myös alkuperäisen suunnitelman mukaista sankakangasta mukaan. Tämä saattaisi toimia:


Tulevissa postauksissa selviää, millainen laukusta lopulta tulee. (Vai tuleeko.)

Thursday, 12 August 2010

seisahdus.

Eilen illalla eivät tilkkulaukut eivätkä muutkaan tilkkutyöt edenneet (tai no, ompelin turkoosista tilkkulaukusta taitetun huolittelukaitaleen käsin kiinni tv-uutisia katsoessani/kuunnellessani). Uuvuin täysin käytyäni hölkkyylenkillä! Ja sanovat, että liikunnasta saa lisää virtaa… Minulla virta oli niin lähellä off-asentoa kuin suinkin.

Kesäkuukausinakin on sentään syntynyt yhden- sun toisenlaisia laukkuja. Otin heistä pari päivää sitten yhteiskuvan.


Tässä näkyvät vain ne laukut, jotka minulla vielä on. Useat muut äskettäin valmistuneet laukut ovat jo löytäneet uuden omistajan.

Kiva linkki

Muiden blogeja selaillessani löysin kivan sivuston, jossa yhdistyvät kaksi lempiasiaani. Ehkä joillain lukijoillani on vähän samat lempiasiat?

http://catsonquilts.com/

Wednesday, 11 August 2010

turkoosia tilkkulaukkua.

Uusin tilkkulaukku eteni valtavin loikkauksin, tikatuista etu- ja takakappaleesta aina kootuksi asti!

Lähdin Tyttären kanssa etsimään hänen kesäläksykasvioonsa puiden lehtiä ja otin matkalla kuvan huolittelukaitaletta odottavasta laukusta.


Tietenkin kuva piti elävöittää saapasjaloin.

Myöhemmin illalla kiinnitin laukkun yläreunaan huolittelukaitaleen, jonka tällä kertaa olin leikannut täysvinosta reunasta. Kankaassa sattui olemaan vino reuna kätevämmin saatavilla kuin suora. Kyllä suora kaitale on 17 kertaa helpompi taittaa ja kääntää siististi!

Lähdin aamulla töihin ja otin käsilaukuksi Tilkut-tilkkulaukun. Tykkään siitä erittäin paljon! Mietinkin matkalla, että minun oikeastaan pitäisi keskittyä hetkeksi aikaa hyödyntämään moninaisia jäännöspalojani ja –kaitaleitani. Etenkin tilkkulaukuissani. Ja ehkä olisi aika palata lilahtavan torkkupeiton pariin, jotta se valmistuisi edes joskus. (Ja ehkä olisi syytä välillä tehdä joku "oikeakin" tilkkutyö.)

Konetikkauksesta

Näin äsken edelliseen postaukseen tulleen kommentin, jossa kysyttiin Peilikuvat-tilkkulaukun tikkauksesta ja muusta konetikkaukseen liittyvästä. Siispä vastaan.

Tilkkulaukun tikkaus on vapaata konetikkausta. Ehkä sen suomenkielinen nimi on muurahaisenpolku, mutta englanniksi se on "stippling". Netistä löytyy varmasti videoita, joista näkee, miten kuvio syntyy, ja aivan ensimmäiseksi kannattaa koettaa piirtää vastaava kuvio.

Esimerkiksi Threads-lehden sivustolla on hyvä ja havainnollinen video aiheesta. (Mutta ei toki ole pakko tehdä yhtä tiivistä ja pientä kuviota kuin videolla tehdään.)

Tikkaan Husqvarnan aika vanhalla (mutta elektronisella) koneella, jossa on ehkä 30-40 valmista ommelta. Tärkeintä koneessa on kuitenkin, että sen syöttäjän voi vapauttaa (eli kone ei itse puske kangasta eteenpäin, vaan kangasta ohjataan käsin). Ostin siihen jokusia vuosia sitten tilkkuilijan lisävarustepaketin, eli tikkauspaininjalan (tai –varren, se kiinnitetään ruuvein), levikealustan ja tikkauskehyksen. Tikkauspaininjalka on ehdottoman hyvä, ja isompia töitä tikatessa levikealusta myös. Peilikuvat-laukkua tikatessani en kyllä tarvinnut levikealustaa.

Tilkkutöiden tikkauksiin en ole juuri koskaan käyttänyt koneeni erikoisompeleita. Ompeleita varmaan pitäisi hyödyntää paremmin, mutta mielikuvitukseni ei tällä alueella useinkaan jaksa laukata!

Ostin koneeni toistakymmentä vuotta sitten, joten en osaa antaa yksityiskohtaisia koneenostovinkkejä. Tuolloin kiinnitin itse huomion paitsi hintaan, myös koneen käyntiääneen. En halunnut kovin äänekästä konetta!

Tuesday, 10 August 2010

vihreän tyynynpäällisen takakappaletta.

Nykyisin teen useimpiin tilkkutyynynpäällisiin nappilistan enkä käytä vetoketjua. Lisäksi teen nappilistan (yleensä) ensiksi ja loput tilkkuosuudet vasta sen jälkeen.

Vihreään tyynynpäälliseen tein nappilistan vanhasta pussilakanakankaasta. Käytin pieniä paitanappeja, joita sain tilkkuystävältäni Ritvalta valtavan pussillisen.


Otin kuvan ikkunan ääressä, missä toivoin olevan eniten valoa, ja ikkunalauta kajastaa oudosti kankaan läpi. Mutta nappilistan idea kuitenkin välittynee.

Vinkki: Tilkkukäyttöön varattujen vanhojen paitojen nappilista sopii toisinaan käytettäväksi tyynyn takakappaleessa sellaisenaan. Joskus minullakin on ollut käytössäni sopiva vanha paita, ja tyynyn täyttöaukko on syntynyt suit sait!

Eilinen ompelusaavutukseni – nappien ompelu nappilistaan ja napinläpien avaaminen – oli tärkeä, mutta melko vähäinen. Ehkä tänään syntyy taas enemmän valmista!

Monday, 9 August 2010

lukuisia valmiita tilkkulaukkuja.

Palasin lomalta!

Yritin kyllä päivittää blogiani jo kaksi viikkoa sitten, mutta olin ehtinyt unohtaa koneeni salasanan, eli tarvitsin työpaikan mikrotuen apua ennen kuin pääsin koneelleni lainkaan. En sentään viitsinyt kesken lomani lähteä toimistolle.

Valmis omenankukkalaukku

Laukku jäi sankoja ja viimeistelyä vailla valmiiksi, kun lähdin mökille. Kahden viikon mökkireissun jälkeen palasin ompelupöydän ääreen, tartuin leikkaamiini sankakaitaleisiin ja tekaisin laukkuun sangat. Niitä kiinnittäessäni mietin niiden näyttävän hiukan pitkiltä.

No hei, olinkin leikannut sankakaitaleet vasta valmiin levyisiksi. Niissä oli yli 10cm liikaa pituutta verrattuna tavalliseen 34cm sankapituuteen! Liian myöhään huomasin, joten nyt on omenankukkalaukussa uniikin mittaiset sangat. Onneksi ne sentään ovat keskenään saman mittaiset.


Ostin lomalla valikoiman suurehkoja nappeja, ja yksi niistä sointui tähän laukkuun hyvin:


Vuorikangas on hauska raidallinen:


Kokeilulaukku

Pyörittelin jonkin aikaa mielessäni (bargello-tyyppistä) kaitalekokeilua ja heti kun pystyin, valitsin kankaat ja leikkasin kaitaleet. Leikkasin 6cm leveitä ja 30cm pitkiä kaitaleita järkeilemäni määrät (en muista lukumääriä enää) ja ompelin sitten aina mustapohjaisen ja muun värisen oikeat puolet vastakkain yhteen kummastakin lyhyestä päästä.

Sitten silitin näin syntyneet renkaat kaksin kerroin, katsoin summittaisesti että samanlaisista pareista tulee suunnilleen samanlaiset. Leikkasin saksilla taitekohdasta, jolloin sain kaksi kaksiväristä palaa.

Ompelin palat yhteen pitkistä reunoista. Toisessa kappaleessa on kaitaleet näin ja toisessa kappaleessa päinvastoin.


Liukuhihnatyöskentelyä

Olin pitänyt sen verran pitkän tauon ompelemisesta, etten malttanut keskittyä vain yhteen laukkuun kerrallaan, joten aloitin kaitalelaukun lisäksi myös muffinssikuvioisen laukun:


Ja laukun hauskasta puna-mustasta kankaasta, jonka löysin hämeenlinnalaisesta ompelukone-/tilkkutarvikemyymälästä.


Ompeluvaiheen kuvia ei ole yhtään, joten näiden aihiokuvien jälkeen ei auta muu kuin raportoida valmiista laukuista.

Valmis Peilikuvat-laukku:


Valmis Muffinssit-laukku:


Muffinssit-laukussa on makeaan teemaan sopiva, karkkivärinen vuori. Tästä kankaasta minulla oli aikoinaan hihaton, puolisääreen ulottuva pitkä kotelomekko. Siinä 1990-luvun lopulla ko. vaate oli ihan trendikkään näköinen.


Valmis Kihu-Mihu-laukku:


Laukun nimi sisältää (kömpelöhkön) vitsin. Luin juuri vaaaanhaa muistiinpanoa 1990-luvun alkupuolelta, ja siinä viitattiin tietyn kissanruuan kutsumanimeen "Kihu-Mihu". Oikeasti kissanruuan nimi oli Kisu-Misu, mutta kutsuimme sitä Kihu-Mihuksi, koska tuolloin televisiossa pyörineessä Sheba-kissanruokamainoksessa henkäiltiin "Heebasta" eikä Shebasta.

Ompelupöydällä nyt

Vihreäsävyinen tyynynpäällinen:


Tarkoitus on muotoilla tästä 50cm x 50cm tyynynpäällinen. Koristeena on (selvästi) käsin virkattu reunapitsi, kotoisin nauha- ja pitsipussista, jonka sain jokusia aikoja sitten anopilta. Ehkä kirpputorilöytö?

Turkoosi pikkulaukku:

Mieleeni juolahti turkoosi väri. Pengoin kangaskaappiani ja löysin ihanaa kissakangasta sekä siihen (mielestäni) sopivia kirkasvärisiä kankaita.
Ja jo on seuraava pikkulaukku tekeillä!


Jos lämpö hiukan vähenisi niin jaksaisi paremmin myös ommella! Mutta ainakin olen päässyt takaisin blogini ääreen. Onkohan kukaan kaivannut näitä postauksiani..?

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails