Tilkunviilaaja

Näin monta plus-kuvioista tilkkublokkia eivät voi olla muuta kuin tosi positiiviset! Eikö tämä tilkkupinta olekin hämmentävän hillitty väritykseltään ollakseen Tilkunviilaajan tuotantoa? Olen täällä suu auki ja ihmettelen. Missä ovat kaikki värit? No hahhah, tästä pitikin tietysti tulla hillitty, jotta tämä korostaa sängynpäädyn yläpuolelle ripustettua kitara-aiheista seinävaatetta. Olin iloinen siitä, että nuottikuvioiset palat sattuivat yhdessä välisommitelmassani juuri pinnan alareunaan niin, että tajusin niiden muistuttavan ruokoja. Kun asetin kaikki nuottikuvioisia neliöitä sisältäneet blokit tilkkupinnan alareunaan, mihin ruo'ot luonnollisesti kuuluvat, tilkkupinnan muu sommitteleminen sujui kuin itsestään. Ehdin jo tasoittaa alimman rivin plus-kuvioiset tilkkublokit lopulliseen mittaan 29cm x 29cm ja ommella ne pötköksi. Seuraavat rivit seuraavaksi! Haluan tilkkupinnasta päiväpeiton kokoisen, joten joudun ompelemaan tälle vielä kehyksiä, mutta se on sen

Tartuin keväällä 2014 tilkkuyhdistyksen tarjoamaan mahdollisuuteen ja osallistuin brittiläis-suomalaiseen kangasvaihtotyöprojektiin. Sain vaihdossa todella kauniin valikoiman kankaita, mutta tilkkutyön omituinen pystypitkulainen koko jäädytti luovuuteni moneksi viikoksi. Tyypillisesti ryhdyin työhön lähes viime tingassa ja keksin mielestäni kivan idean tehdä lehdenmuotoisia minitilkkublokkeja paper piecing –tekniikalla. Itse asiassa sain lehti-idean, kun sekoitin "kevät puutarhassa" -aiheen ja tämän. Ajatukset pyörivät puutarhateemassa. Piirsin itse keksimäni lehtien kaavat kuitukangaslakanalle ja aloin surrutella. Ompelin yhden lehtiblokin aina kahdesta kolmionmuotoisesta palasta. Palat eivät olleet järin monimutkaisia, mutta niitä oli aika monta per lehdenpuolikas. Kymmenkunta lehteä ommeltuani otin aikaa ja huomasin, että yhden lehtiblokin ompelemiseen kului 40 minuuttia. Voih, olisinpa keksinyt ideani hieman aikaisemmin! Ajanpuutteen takia jouduin keske

Traktorinjälkiä muistuttavista tilkkublokeista kokoamalleni tilkkupinnalle oli vaikea kuvitella täydellinen taustakappale. Jos voisin valita minkä tahansa kankaan, luultavasti tähän valikoituisi raidallinen tai ruudullinen kuosi. Sellaisia vain ei ole varastoissani! Valitsin siis jotain aivan muuta: (Taustakappaleeseen tulevat kankaat ovat pinossa, joka näkyy kuvan oikeassa alakulmassa. Myönnän, se erottuu kirjavasta taustastaan aika huonosti.) Suurin osa taustakappaleesta tulee harmaapohjaisesta, kukallisesta kankaasta. Ylempänä näkyvästä kalabatiikista leikkaan muutamia kookkaahkoja neliöitä/suorakaiteita, jotka kehystän tilkkupinnassakin esiintyvillä kaitaleilla (ylimpänä kuvan pinossa). Ehkä lisään jonnekin vielä paloja, jotka olen koonnut traktorinjälkiblokkien ylijäämistä. Vaikken voinut valita työhöni täydellisesti sopivaa taustakappalekangasta - ja kuka tietää, olisiko sellaista edes olemassa? - oli huojentavaa huomata, että kaapissani oli sentään jonkunlaisia taustak

Siivoilin (lue: siirsin paikasta toiseen) vaatekaapin kangaskasoja ja esiin putkahti epäonnistunut tilkkutaideteos, jonka kyhäsin Helsingin tilkkukilta Syyringin jäsenilleen järjestämällä luovan konekirjonnan kurssilla vuonna 2009. Itse Maija Brummer opetti meille, miten tilkuista voi tehdä näyttävän taideteoksen, ja minä toteutin sitten tällaisen: Tarkoituksenani oli loihtia kankaanpaloista pioni ja täyttää sen tausta vihreillä pioninlehdillä ja –varsilla. Uskoni loppui kesken, ja rääpäisyni on virunut kasoissa kurssista asti. Pionini näyttää kuvassa huomattavasti paremmalta kuin livenä. Ei kannata lohdutella, että ihan hyvähän tämä on, kehyksiin vain! Oikeasti tämä ei kelpaa kehyksiin eikä tällaisenaan mihinkään. Tein toisesta vastaavasta tekniikkakokeilustani Tilkkusirkus-tilkkupussukan, josta tuli oikein kivakin. Nostin tämän pionin-päkäleeni esiin, jotta leikkelisin myös siitä pussukkapaloja. Ettei tarvitse edes epäonnistunutta kokeilua heittää pois! Pääsen varmaan ko

Olen nyt tehtaillut plus-kuvioisia tilkkublokkeja ja samalla kehittänyt itselleni kivasti sopivan ompeluprosessin. Asettelen ensin tilkkublokin osat siihen järjestykseen, missä haluan niiden olevan valmiissakin blokissa. Esimerkkiini asettelin nuottikuvioita blokin alareunaan, koska huomasin aiemmin niiden muistuttavan etäisesti korsia. (Hienosti silitetyt palat minulla tässä.) Ompelen ensin ylimmät pienet palat yhteen, sitten keskirivin pidemmän palan pieneen palaan ja sen jälkeen alimmat pienet palat. Jätän muut kappaleet paikoilleen. Otan juuri ompelemani pienen kaksoispalan ja ompelen oikeanpuoleisen ison neliön sen pitkälle sivulle niin, että tumma neliö ja iso neliö ovat tasan (iso neliö on pari milliä pidempi kuin kaksoispala). Sitten ompelen keskipalan toiseen päähän pienen neliön ja lopuksi alempaan kaksoispalaan oikeanpuoleisen ison neliön. Vielä yksi kierros. Ompelen ylimmän neliön kiinni ylempään palaan ja alemman kiinni alempaan. Minulla on plussan kolme ke

Aloin noin kuukausi sitten virkata mattoa ”kangaslangasta,” jota leikkaan jäännöspaloista ja –kaitaleista. Toissapäivänä etsin esiin sopivia, pitkulaisia jäännöspaloja, leikkasin niitä ja ompelin päistään yhteen pitkäksi ”langaksi”. Eilen virkkasin kaksi pientä kerällistä lankaa maton aluksi. Valitsin eniten vaaleita ja sinisiä kankaita, mutta myös muun värisiä. Pinta näyttää toistaiseksi aika kivalta. Pohdin tässä postauksessani, olisikohan minulla jossain jemmassa kassillinen kaitaleita. En ole löytänyt kassia vielä, mutta katsoin vasta ensimmäiseen jäännöspalalaatikkoon. Sieltä löytyi runsaasti sopivia muita kankaita, joten en jäänyt etsiskelemään kaitalekassia. Jos sellaista edes on olemassa.

Seuraavassa esitän seitsemän sekalaista huomiota Tilkkulehden numerosta 4/2014. Lisäksi luettelen viisi asiaa, jotka todella haluaisin Tilkkulehdessä muuttaa, jos vain voisin. Lopuksi kerron muutaman kenties yllättävän asian Tilkkulehtien sisällöstä (tiedot ovat kyllä peräisin vuodelta 2012, mutta ne ovat silti yllättäviä). 7 sekalaista huomiota Tilkulehdestä 4/2014    1 - En lue koskaan sisällysluettelosivua. Paitsi joskus jälkikäteen katson. 2 – Päätoimittajan pääkirjoituksesta luin, millä tavalla osa kuvista saattaa valikoitua lehteen. Hyvä tietää. Tietysti sitä toivoisi, että kuvaaja varmistuisi kuvan onnistumisesta ja kuvan lähettäjä vaivautuisi tarkistamaan, että kuva on kelvollinen. Nykyään kuvataan diginä, joten filmiä ei ole tarpeen säästellä. 3 – Pakko oli vähän naurahtaa toimituksen kämmille (hyväntahtoisesti, huom). Juttu alkaa ”Tilkkuyhdistys Finn Quilt täyttää 25 vuotta ensi vuonna. Tähän tarvittaisiin jotain esim. Pirjolta.” Teen työssäni asiakaslehteä ja y