Tilkunviilaaja

Tummanpuhuvat, piparkakku-ukko- ja –akkakuvioiset tilkkulasinaluset ovat olleet valmiit jo jonkin aikaa, mutta olen unohtanut ottaa heistä kuvan. Melkein unohtui ottaa kuva kokonaan, sillä muistin kaivaa kännykkäkameran esiin vasta kun he olivat jo pinossa: Ajattelin ensin, että tikkaisin nämä vapaalla konetikkauksella, mutta käsialan hallitseminen näin pienellä alustalla tuntui vaikealta. Ehdin vähän kokeilla ohjaustuntumaa kun jo totesin, että sormet olivat koko ajan liian lähellä neulaa. Eli vaihdoin tilalle tavallisen tikkauspaininjalkasysteemin ja käyttelin suoraa ommelta kuten tavallisesti. Vähän erikoisuutta tuovat nuo käsivaraiset kaaret joka sivulla. Tyttären mielestä nämä olivat aika synkät, mutta itse ajattelen, että epäsovinnaisempaan joulukotiin nämä saattavat olla juuri sopivat!

Tikkasin puuttuvan 25% liinasta eilen illalla. Sain myös reunakaitaleet siihen kuntoon, että tänään aamupäivällä saatoin kiinnittää ne (kun ensin olin leikannut liinan tasaiseksi suorakulmioksi). Nyt on siis uusi joululiina valmis! Kuvatessani ulkona ei vielä satanut kovin paljon lunta, mutta nyt on alkanut pyryttää. Liinalla näkyvät valkoiset, lumelta näyttävät pilkut ovat kuvioita, eivät oikeaa lunta. Liinan nimeksi tuli itsestään selvästi Lovejoy, koska sanat ”love” ja ”joy” ovat erittäin näkyvästi esillä, ja tykkäsin myös Lovejoy-televisiosarjasta kun sitä esitettiin. Sisällä on tosi haastavaa kuvata. Värit tulevat aivan mitä sattuu, vaikka niitä yrittää jälkikäteen korjatakin. Tältä liina kuitenkin näyttää pöydällä, jolle sen alkujaan ajattelinkin laittaa. Liinahan ei ole neliön vaan suorakulmion muotoinen, mutta ei se haittaa!

Epäilyistäni huolimatta sain aikaiseksi vaihtaa koneeseeni tikkauspaininjalan, siis myös jalan. Pieni ruuvi oli juuri niin ärsyttävä kuin eilen kirjoitin ja putosi sormistani ennen kuin ehdin saada sen säilytyspussiin talteen, kadoten tuokioksi kokonaan. Onneksi se oli vain hävinnyt alla olleen joululiina-aihion laskoksiin eikä vierinyt esimerkiksi työpöydän kasojen sekaan tai vielä pahempaa – lattialle! Pitkien mietintöjen jälkeen päädyin tuttuun ja turvalliseen muurahaisenpolkukuvioon. Ajattelin, että mikä tahansa monimutkaisempi tai oudompi olisi minulle riski, enkä halunnut missään tapauksessa pilata liinaa. Enkä toisaalta halunnut, että tikkaus veisi huomiota kankaan kuvioilta. Sain eilen tikatuksi jo noin 75% pinnasta. Tämä on vääräoppinen tilkkutyö, koska - päällikappale on yhdestä palasta - välivanu puuttuu. Toistaiseksi tämä näyttää kaikesta vääräoppisuudestaan huolimatta oikein lupaavalta. Tikkaus saa aikaan tilkkutyön tuntua, mutta liina on silti (toivottavasti) taipuisampi

Tein PinkPanther-laukulle kaveriksi pienen vetoketjupussukan käyttäen 10-senttistä vetoketjua. Taas taisi tulla pussukasta vähän epäkäytännöllisen syvä, mutta vielä ihan ookoo mitoiltaan. Tunnustus ja valitus Olen niin vätys, etten jaksa vaihtaa konekirjontajalkaa tavallisen tilalle, joten enimmäkseen valitsen tikkauskuvioiksi suoran ompeleen eri variaatiot. Tässäkin on taas näitä loivan mutkittelevia suoria viivoja, jotka sinänsä ovat kyllä ihan kivat. Ompelukoneen kirjontajalan vaihtamisessa pullonkaulana on mitättömän lyhyt ruuvi, jolla normaalipaininjalan varsi on kiinni koneessa. Sen saa vielä kohtuuvaivalla auki, mutta kun sitä lähtee ruuvaamaan takaisin kiinni, niin voi taivas. Eihän ruuvi pysy paikallaan sen vertaa, että sen saisi asettumaan kierteisiin. Eikä asiaa auta, että ruuvi on kiinni hankalalla vasemmalla puolella. Ei voi kuin kahdehtien katsoa esimerkiksi Marlen hienoja ja monipuolisia konetikkauksia! Ehkä oppisinkin tikkaamaan ja ehkä keksisinkin tikkauskuvioita, mu

Käden taidot –messuilla käydessäni sorruin japanilaiseen Patchwork tsushin –lehteen. Minunhan ei messuilta pitänyt ostaa mitään ylimääräistä, tarpeellista vain. Mutta niin oli houkutteleva kansi, että lehti tarttui mukaani. Kansikuvan alreunassa näkyy mielenkiintoisen kotoisia Marianne-karamelleja. Sitä vain en oikein käsitä, miksi laukkuun pitäisi applikoida teksti ”Cross”. Lehteä oli ihana selata. Katsoin jokaisen kuvan ja tutustuin huolellisesti melkein jokaiseen ohjeeseen. Yritin painaa mieleeni, mitä minkäkin ohjeen osaa voisin missäkin yhteydessä ehkä soveltaa, mutta muistiinpainamiset ovat kyllä jo haihtuneet tuuleen. Ehkä tämä penaali yhdistelee eniten juuri tällä hetkellä minua kiinnostavia vinkkejä. - Kynää varten mitoitettu lenksu – hyvä idea. - Penaalissakin voi tosiaan olla laskos- ja/tai nauhakoristelua. - Ja voihan kanto- tai jonkin kiinnityslenkki olla tuossa keskelläkin noin. Eiliset kirjaihanuudet Postiluukku kolahti (kuvaannollisesti) eilenkin ja sain vähän kuin etuk

Tunsin itseni aikaansaavaksi heti, kun Pink Panther –kuvioinen tilkkupinta oli kassin muotoinen, ja kun vielä vuorikin oli koossa ja kappaleet olivat sisäkkäin, olin mielestäni voiton puolella: Vihdoinkin tilkkupinnasta on tulossa jotain! Laukkukappaleet olivat kooltaan noin 40cm x 31cm. Ompelin alanurkkiin 10cm leveän muotokolmion. Rohkaistuin lisäksi kokeilemaan vetoketjukiinnityksen ompelemista. Löysin yhdestä japanilaisesta tilkkulehdestä vinkin vetoketjulipareen ompelemiseksi. Se tuntui riittävän helpolta tavalta. Ommellaan vain vetoketju kahden kangaskappaleen väliin ja kangas ommellaan sitten kiinni laukun suulle. Toiselta puolelta vetoketju on reilun mittainen, toinen pää on siistitty kaitaleen avulla. Päättelin kaitaleen mitan (2 x 30cm x 6cm saumanvaroineen) itse tarkastelemalla ensin tilkkulehden kuvia ja sitten laukkuaihiotani. Sangat ompelin tavallista pidemmiksi, lähemmäs 50cm pitkiksi. Sankojen pitäisi olla niin pitkät, että laukkua voi kantaa olalla. Lauk

Jouluiset”-nimellä (mielikuvituksellisesti) kutsumani lasinaluset valmistuivat vihdoinkin eilen. Olen päätellyt tikkausten langanpäitä jo kolmena iltana. En tietenkään koko iltaa, mutta riittävästi oli tätä puuhaa. Ompelupöydälleni pääsi myös Pink Panther –kankainen laukku tai oikeastaan sen vuori, johon valitsin kaksi kerrosta kangasta. Ompelin vuoriin taskun, tikkasin toisen vuorikappaleen palat yhteen ja kiinnitin taskun siihen. Toinen vuorikappale on vielä kahtena kerroksena erillään. En vielä tiedä tarkalleen, millainen laukku paloista syntyy, mutta olen päättänyt joka tapauksessa valmistaa tämän. Kangas on ollut keskeneräisten joukossa jo aivan tarpeeksi kauan! Jouluinen pöytäliinasuunnitelma Siirtelin taas pinoja ompelualueellani ja kas, silmiin osui Tilkkutarhan Minnalta ostamani iiiihana jouluaiheinen kangas: Kuvassa siis tuo alin kangaspala (joulukankaan sekä kuvan kaksi muuta kangasta ostin Syyringin kiltaillassa lokakuussa, kun Tilkkutarhan Minna teki sinne e