Tilkunviilaaja

Pari viime iltaa on taas kulunut muussa kuin ompelutyössä, mutta eilen tapahtui sentään jotain tilkkutöihin ja ompeluun liittyvää. Sain nimittäin kaksi pakettia. Olin tilannut netistä kirjan ja toisaalta netistä kaksi kaavaa, ja paketit saapuivat samalla kertaa. Ihana tunne! Uusi kirja Tilaamani kirja oli Lois L. Hallockin kirjoittama "Creating Your Perfect Quilting Space – Sewing-Room Makeovers for Any Space and Any Budget". Ennätin vain silmäillä sitä ennen kuin minun oli riennettävä muualle, ja palan halusta päästä tekemään edes joitakin kirjan neuvomia muutoksia omaan työskentelytilaani. No ainakin työtilani ansaitsisi kunnon siivouksen! Ompelupöytäni on puolillaan röykkiöitä. Mies teeskenteli jo soittavansa kiinteistövälittäjälle hankkiakseen isomman asunnon, kun esittelin paria kirjan kuvaa, vaikka kirja nimenomaan lupaa ratkaisuja "mihin tahansa tilaan". Uudet kaavat Kerroinkin jo jossain aiemmassa postauksessani, että haluaisin kokeilla kiinnostavan paidan

Toinen 40cm x 40cm –seinävaate on valmis. Sen nimi on "Sekaisin Lilasta" eli englanniksi "There's something about Violet". (Tarkkaan ottaen seinävaate ei ole 100-prosenttisesti valmis, sillä ripustuskuja on vielä ompelematta.) Tikkasin lopulta sen niin, että keskiosassa on keskiliilalla tikkauslangalla pystysuorat, vapaalla kädellä loivasti kaartuvat linjat poikki koko työn, ylhäältä alas. Pystyreunakaitaleissa taas on mutkittelevaa tikkausviivaa vaihtuvavärisellä langalla. Tämä kuva on otettu ennen reunojen tasaamisleikkausta. Eläinkuosinen pussukka valmis Eläinkuosinen pussukka-parka lojui puolitekoisena pöydälläni pitkään, sillä unohdin hyväksi havaitsemani tekotavan ja oikaisin vetoketjua kiinnittäessäni. Oikaisusta seurasi pussukan koontivaiheessa pieniä ongelmia, ja päädyin lopulta (pitkän harkinta-ajan jälkeen) irrottamaan jo ompelemani vetoketjun. Sitten kiinnitin pussukan vetoketjureunaan kaitaleet ja sen jälkeen vasta ompelin vetoketjun (kaitaleisiin

Kot kot, piip piip piip! Kuvassa on liina, jonka tein muistaakseni kaksi vuotta sitten (tai ehkä kolmekin). Keskiosan kana ja tiput on tehty paper-piecing-menetelmällä kaavojen mukaan, jotka sain kirjasta "Quilter's Ark". Kirjan puolestaan sain tilkkuystävältäni Lealta. Täksi pääsiäiseksi en valmistanut mitään, mutta ei toisaalta tarvitsekaan. Kot kot, piip piip piip –liinassa on niin paljon kevätfiilistä ja –väriä, että se riittää virkistämään melkein koko huushollin. :-) Hirsimökihtävästä seinävaatteesta tilannetieto, että eilen sentään sain siirrettyä silityslautaa sen vaaditun pari metriä ja silitin taustakankaan. Tilkkupinta, vanu ja taustakangas ovat nyt "kerrosvoileipänä" ja hakaneuloilla kiinnitettyinä. Ajatus seisahtui, kun rupesin miettimään tikkauksia. Selasin kymmenisen tilkkutyökirjaa etsien ideaa tikkaukseen, mutta toistaiseksi turhaan. Täytyy tänään vielä surffata netissä, jos sieltä saisin ajatuksen.

Sain hirsimökihtäväksi ristimäni seinävaatteen pinnan eilen valmiiksi – tai niin luulin. Tältä se näytti silloin: Sitten mittasin pinnan, ja se oli hädin tuskin 40cm x 40cm. Tikkaaminen vetää pinnan väistämättä hiukan kasaan, ja totesin, ettei pinnan koko millään riittäisi. Mietin koko eilisen illan ja aamullakin vielä, miten kiertäisin ongelman, mutta en keksinyt mitään, minkä olisin voinut hyväksyä. Töistä tultuani otin sitten ratkojan käteen, ja tässä tulos: Snyyf! Ehkä näitä voi käyttää jossain muussa työssä. Kassissa tai laukussa vaikka... Koska jouduin tekemään uudet reunapalakaitaleet, ajattelin kokeilla vähemmän vinksahtaneita paloja, jotta keskiosan vinot hirsimökkikuviot korostuisivat enemmän. Uusi pinta on siis tällainen: Ehkä sentään pidän tästä versiosta enemmän. Pinta on valmis tikattavaksi! Etsin taustakankaan valmiiksi ja kokosin vanun useammasta eri palasta sik-sakkaamalla ne yhteen. Olisin jo tänään voinut kiinnittää kerrokset yhteen hakaneuloin, mutta taustakangas

Orvokkikuvioisen "Näen violettia" -seinävaatteen tekeminen kesti ja kesti. Ihme, että se valmistui ikinä – sain siitä kyllä lopulta työvoiton. Mutta toinen seinävaate onkin valmistumassa huippunopeudella. Viikonloppuna vietin lukuisia tuottoisia tilkkuilurupeamia, ja seinävaatteen pinta alkaa olla jo valmis! Keräsin jäännöstilkkupusseista jokaisen vähänkään violetilta vaikuttavan kangaspalan ja päätin, että käytän vain kahta uutta kangasta jäännöspalojen lisäksi. Tällaisesta kangaskasasta suunnittelemani blokit sitten syntyivät: Blokit toteutin paper-piecing-tekniikalla. Kuvassa näkyy kehittämäni kikka merkitä saumaviiva kankaan asettelua varten. Pistän neulan läpi ommelviivan alusta ja lopusta. Kun käännän palan oikein päin, näen, mistä ommel alkaa ja mihin se päättyy, ja minun on helppo asetella ommeltava kangas kohdalleen. Kikkamerkinnöistä huolimatta palat jäivät pari kertaa vähän lyhyiksi, mutta korjasin tilanteen tylysti uudella palalla. Tämähän on kuitenkin scrap-t

Sain töiden puolesta kaukaisen vieraan maanantaina. Cindy Pekingin toimistolta kävi Suomessa asti perehdytyksessä. Kiinalaiseen tapaan hän toi mukanaan lahjoja. Hän sattui tietämään minun harrastavan käsitöitä, ja sain juuri siksi neulatyynyn. Tämä on mielestäni ihana. Askarruttamaan jäi enää – ja unohdin häneltä kysyä – mitä neulatyyny mahtaa esittää. Pieniä ihmisiä siinä tietysti on käsi kädessä punaisen puolipallon ympärillä, mutta symboloikohan pallo maapalloa vai mitä? Täytyy vielä sähköpostitse tiedustella, kunhan hän kotiutuu takaisin toimistolleen. Käsityöt eivät tällä viikolla juuri ole edistyneet, koska taas on ollut kaikenlaisia iltamenoja. Mukavia kyllä! Uusi 40cm x 40cm –seinävaateko? Ennätin sentään keksiä, että saatan ehtiä tekemään toisenkin liilasävyisen seinävaatteen ehdolle Birminghamin Colour Connections –näyttelyyn. Piirsin Kaffe Fassettin kirjasta löytämäni "vinoutuneen hirsimökin" kaavan innoittamana oman versioni vinoista hirsimökeistä. Paperille piirt

Jihuu! Liila seinävaate on kokonaan valmis eli voin lähettää sen ehdolle EQA-näyttelyyn Birminghamiin. Työ on kokonaan tikattu aaltokuvioin. Ja työ näyttää tältä: Työn nimi on "Näen violettia" ja englanniksi "I see purple". Toivottavasti siinä on säädetty määrä violettia. Säännöt sanovat, että muuta väriä saa olla korkeintaan 10% työstä. Käyttämäni tumma taustakangas on hyvin tumma ja saattaa vaikuttaa mustalta. Katsoin tarkasti, ja siinä kyllä pitäisi olla tarpeeksi hyvin tummaa, rusehtavan violettia näkyvissä. Keskeneräiset kassit Seinävaatteen lisäksi olen vihdoinkin pystynyt tekemään muitakin töitä. Kaksi uutta kassia on kesken. "Kassikassiksi" ristimäni on hauskasta laukkukuvioisesta kankaasta, jonka ostin jo lähes vuosi sitten. Vihdoinkin sain jotain alulle tästä. Turkoosi suikale toisaalta tasoittaa, toisaalta korostaa kankaan vaaleanpunaisuutta. Jo aikaisemmin esittelemääni pellavakassin etu- tai takakappaleeseen tikkasin mielikuvitukselliset kuvi