Tilkunviilaaja

Olin raivannut makkarin lattian tyhjilleen siivousta varten ja päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni. Etsin vuosi sitten hankkimani Missoni-tyyppisen neuloskankaan ja paitakaavan, levitin kankaan lattialle ja leikkasin itselleni paidan. En tietenkään löytänyt juuri sitä kaavaa, jota olin etsimässä! Jonkun päälle mahtuvan kuitenkin. Muistelin 90-lukua, jolloin leikkasin reippaana neulospaitoja ja koltsareita ilman kaavoja, korkeintaan jotain valmista paitaa apuna käyttäen. Silloin ei tyköistuvuus ollut in, vaan löysää sai olla joka puolella. Ei onnistu samanlainen summamutikka enää! Käy toki Syyringin tilkkutyönäyttelyssä Muistutan vielä, että Syyringin näyttely on esillä Helsingin Oulunkylässä, Kustaankartanon vanhustenkeskuksen ruokalassa maaliskuun ajan. Tässä postauksessani on näyttelystä tarkat tiedot ja tässä postauksessani kuva näyttelystä. Ompelua vailla valmiita Vähän illemmalla Tytär innostui laatimaan hienoja kangasyhdistelmiä, ja tuloksena syntyneet pinot siis vain odottav

Mielessä pyörii monta eri aihetta, jotka kaikki haluavat esiintyä blogissani. Torstaina olin Helsingin tilkkukilta Syyringin kiltaillassa aiheeseen sopiva mekko ylläni. Olisi hienoa, jos olisin joskus tehnyt itselleni tilkkuaiheisen vaatekappaleen, mutta itse tehdyn puutteessa Desigualin palavaatteet sopivat tyyliin, esimerkiksi siis tämä mekko (kuva esitteestä – kuvan henkilö en todellakaan ole minä): Varmaan jokainen kiltalainen huomasi mekon ja kommentoi myönteisesti. Loistoyleisö! Huomattavasti innostuneempi mekostani kuin perhe oli. Tilkkulaukun sankaidea Kiltaillassa bongasin Soilen laukusta hyvän sankaidean, joka ei ollut edes juolahtanut mieleeni – palmikoidut kangaskaitaleet: Liian vaikea tilkkutyöohje Uusimmasta Suuri Käsityö –lehdestä on myös sanottavaa. Amy Butlerin kankaat esiintyvät lehdessä edukseen, ja melkein intouduin niin, että lähdin Eurokankaaseen ostoksille. Sain itseni kuitenkin hillityksi. Ensin täytyy ommella jotain merkittävän kokoista varastossa jo olevista

Aah, olen kotiutunut ja toipunut matkan rasituksista niin, että pystyin jo eilen illalla tarttumaan ompelutoimiin. Paluulento oli lauantaina enkä viitsinyt tehdä juuri mitään hyödyllistä sen jälkeen ennen kuin maanantaina alkoivat taas rutiinityöt. Seinävaate kukkaneliöistä: Etsin työhön sopivaa reunakaitalekangasta pitkään. Yritin edelliseen postaukseeni tulleen Tintinin kommentin mukaisesti etsiä vaalean reunakankaan, mutta mikään kotoa löytyneistä ei tuntunut oikealta. Lopulta kaapista ilmiintyi Vera Bradleyn tummanpuhuva pallokangas. Tyttären mielestä tämä oli erittäin sopiva. Pysähdyin sitten miettimään, pitääkö tähtisakarat toteuttaa vai ei. En ole vielä päättänyt. Taisin löytää myös sopivan kanttauskankaan: Tilkkuiluun etäisesti liittyvä ostos Työmatkan aikana minulla oli harvinainen onni päästä vähäksi aikaa ostoksille paikallisiin kauppoihin. Kaupungista löytyi Desigualin myymälä, jossa oli alennusmyynti! Kokeilin vaikka kuinka monta vaatetta ja lopulta kaiken itsehillin