Tilkunviilaaja

Esittelen toisen eilen valmiiksi ompelemani vetoketjupussukan, joka sai nimeksi Vinkeä. Näettekö, että olen kuvannut pussukan erittäin kylmässä säässä, noin -25 asteessa? The headline is meant literally, since I took the photos in -25 degrees Celsius. Can you tell from the photo that it’s so cold? This zippered pouch is called Kooky. Brrrr! Tämä on minusta vinkeä pussukka, koska etukappaleen näkyvälle paikalle sattui puolinolo tilkku, jossa lukee ”potty dog” ja näkyy koiran häntäpää. Toisaalta etukappaleella vielä paremmin näkyvä panda on reippaan ja iloisen ja vähän vinkeänkin näköinen. Brrrr! The zipper pouch looks a little kooky to me because the front prominently features that slightly embarrassing patch with the tail end of a ”potty dog”. On the other hand, the even more prominently featured panda looks happy and bouncy and a little kooky, too. Toisella puolella on kissoja, kukkia ja onnistuneemmin sijoitettu koiratilkku. The other side features kitties, flowers, and

Mielessäni siintää jo seuraava tilkkupeitto ja olen leikannut ja ommellut siihen palojakin, mutta niin vain päädyin jälleen kokoamaan tilkkusilppupintoja. Silppuosia oli valmiina jo niin paljon, että minulla oli yhdessä hujauksessa palat kolmeen vetoketjupussukkaan. Satuin löytämään näihin sopivat vetoketjutkin. Pidin sitä hyvänä merkkinä. Löysin myös sopivia jäännöspaloja tikkausvanua huoneen puolelta eli en joutunut käymään kylmällä vintillä. Toinen hyvä merkki! Tikkaaminen kannatti aloittaa viipymättä! Ensin tikkasin sinisellä ja erittäin yksinkertaisesti vain viivoja. Seuraavaksi otin esiin vaaleanpunaisia tikkauslankoja ja ompelin spiraaleja – se se on aina hyvä kuvio! Hauskaa vaaleanpunaista koirakangasta oli minipieni tilkku. Kun ompelin sen osaksi tilkkupintaa, siitä jäi aika hassun näköinen pala jäljelle. Millainen on ”potty dog”? Onko se tuo josta näkyy vain peräpää? No nallukka näkyy siivommin ja se onkin pussukan keskeinen hahmo. Toisella kappaleella seikkai

Rivakka tahti vain jatkuu! Eilen sain valmiiksi toisenkin Hejsan-malliston pussukan, jonka nimeksi annoin Piilossa. I’m on a roll! I finished another zipper pouch of the Hejsan line and called it Hiding. Kuvasin pussukan tänään ulkona. Ihan vain käväisin toimiston edustalla näpsäisemässä muutaman kuvan ja olin jäätyä. Minulla oli lämpimät saapikkaat ja untuvatakki, mutta ei päähinettä eikä tietenkään käsineitä, koska jouduin lääppimään älypuhelimen näyttöä. Hrrrrr! Mutta kiva, kun on lunta edes vähän! Annoin pussukalle Piilossa-nimen, koska toisen puolen keskellä lymyää ujo lehmä. Olisin tietysti voinut nimetä pussukan sen mukaan, mutta silloin pieni tilkku olisi määrittänyt suurta osaa pussukasta. Piilossa-nimi sopii toiseenkin puoleen – siinä on puolestaan ujo kukka ja pari ujohkoa lautasta. I took its graduation picture outside today. I just popped out of the office to shoot a couple of quick pictures in front of the building and I almost froze. I was wearing a warm pai

Sain vuoden kolmannen käsityön valmiiksi tänään, vuoden kolmantena päivänä. Jipii! Sen sai nimeksi tämä lituska vetoketjupussukka, joka on Hejsaniksi kutsumaani mallistoa. (Muistanette, että kaikki pitkällä kantolenksulla varustamani pussukat ovat Street-mallistoa ja nyt kehitin uuden, litteän Hejsan-malliston.) This year’s third finished item is ready today, on the third day of the year. Yippee! That’s what I’ve called this flat zippered pouch which is of the Hejsan line. (I’ve another line of pouches called Street, where the pouches all have a long strap. These flat pouches will all belong to the Hejsan line.) Upotin tähän tilkkupintaan aiempien kangasleikkituokioitteni tuloksia. Tikkauskuvioon innoitti omenakankaaseen lähtemättömästi jäänyt ommelreikärivi. Peitin sen siis tikkauksilla. Omenakangas on Tyttären ehkä ala-asteen käsitöissä ompelemista sortseista, jotka hän heti niiden valmistuttua lahjoitti minulle tilkkutyömateriaaliksi. I’ve used earlier patchwork play

On hyödyllistä pitää välillä lomaa – silloin ehtii vähän myös harrastaa! Minä yhdistelin pikkutilkkuja pinnoiksi ja yhtäkkiä oli käsissä pienen pussukan verran palaa. Ompelin tilkkupinnan tietysti heti pussukaksi ennen kuin ehtisin katua tai tilkkupinta kasvaisi liikaa. It is useful to take a vacation now and then – it gives one the opportunity to dedicate some time to one’s hobbies. I sewed small fabric crumbs together and all of a sudden, there was enough surface for a small zipper pouch. Of course I sewed the zipper pouch at once before I could think again or the surface would become too big. Valmis tilkkupussukkani on nimeltään Kätevä. En usko sen olevan mitenkään poikkeuksellisen kätevä, mutta se oli kuitenkin sellainen käteen kivasti sopiva. The new zipper pouch is called Handy. I don’t think it’s particularly handy but at least it fits into one’s hand quite nicely. Jos olisin malttanut jättää kissankuvan ja pari kukkakangasta pois, tästä olisi tullut väritykseltään

Tuleeko tästä pöllöin koristellusta vetoketjupussukasta uuden omistajansa lempipussukka? Ehkä, mutta varmistin osaltani asian nimeämällä tämän sopivasti. Uusin tilkkupussukka on siis nimeltään Lempi. Täydensin pöllön ympäri meneviä sekä suoria tikkauksiani sydämen ympäri kiertyvillä tikkausviivoilla. Pussukan väritys on hempeä, joten näistä juolahti mieleen nimi Lempi. Lempi-pussukan toisella puolella on erivärinen pöllö: Tälle puolelle tein kulmikkaat tikkaukset. Pöllöllä on jotenkin tuima ilme. Ovatkohan lempiväiset riidelleet ja siksi ovat eri puolilla pussukkaa? Ainakin tämän puolen pöllö vaikuttaa suivaantuneelta. Toisen puolen pöllö on ehkä kirjoittamassa rakkauskirjettä ja piirtelee siihen sydänkuviota. Vaikka leikkasin tilkkupintaani paloja pitkistä kankaista, käytin myös pikkuisia jäännöspaloja. Siksi lopputulos on mieleiseni: Minä vain tykkään tilkuista! Olette ehkä huomanneet. Otin nämä tekovaiheen kuvat, jotta voisin näyttää, että lisäsin kummankin

Vaikka syyskuun pussukkatuotto oli erinomaiset neljä kappaletta, mieltäni jäi kaihertamaan valmistamieni pussukoiden värimaailma. Katinkontit-pussukkaa ommellessani tavoittelin tyylikästä musta-valko-punaista fiilistä, mutta siitä tuli hauskahko ja mielestäni vähän mjaah. Muut kolme pussukkaa olivat peräti maanläheisen värisiä. Olen katsellut viimeaikaisia kuvia, ja niiden perusteella voisi luulla minun olevan värisokea tai oudosti näkevä, tai sitten saattaa ajatella, että minulla on aika merkillisiä jäännöspaloja varastossa. Päätin siis, että seuraava pussukka olisi toista maata. Pois maanläheiset värit ja tilalle söpöyttä! Otin siis esiin tällaisen pinon: Minun on vaikea tehdä omaa silmääni miellyttäviä tilkkupintoja, ellen ota mukaan epämääräisen kokoisia ja muotoisia jäännöspalalöytöjä. Niinpä tilkkupintoihin tuli muutamaa muutakin kangasta kuin pinossa oli: Kasvatin pintoja alareunasta ompelemalla leveähkön mutta aika matalan pinnan kokonaan jäännöspaloista. Ihan a

Ta-daa! Tässä syyskuun neljäs valmistunut tilkkutyö eli vetoketjupussukka nimeltä Asunto 8D. Tällä puolella on nimeä inspiroinut D-kirjaintikkaus: Ja toisella puolella se kahdeksikkotikkaus: Sanon vielä, etten ottanut kuvia omalla pihalla. Ei kannata nyt kauhistella, eikö meillä leikata nurmikkoa lainkaan. Nurmikko on yleensä siisti, koska meillä on pettämätön nurmikon pituusanturi. Kun ruoho on vähänkään pitkää, Kissa alkaa kulkea siellä kahlaten – nostaa jalkojaan luonnottoman korkealle. Silloin Mies tietää, että nurmikko kannattaa leikata. (Minä en puutu tähän puutarhanhoitotyöhön kuin äärimmäisessä hädässä.) Otin kuvat läheisellä viheralueella, koska sinne ilta-aurinko ylsi vielä, vaikkei omassa pihassa ollut enää kuin epäsuoraa valoa. Asunto 8D –tilkkupussukassa on sävyihin aika hyvin sopiva, useasta eri kankaasta kokoamani vuori. Ei sisätaskua kuitenkaan. Tilkkupussukassa on 25-senttinen vetoketju. Sen muut mitat ovat: Leveys ylhäältä noin 27 cm Korkeus noi

Ompelin eilen valmiiksi tilkkupussukan, jolle annoin nimeksi Rusakko. Tilkkupussukka valmistui päiväsaikaan, joten sain näpätyksi siitä melko kivat valmistujaiskuvat. Ensiksi esittelen pussukan sammaloituneilla kalliorapuilla: Kuvasin Rusakko-pussukkaa myös kulahtaneella puutarhapenkillämme: Käytin melko pienistä ja tosi pienistä jäännöstilkuista kokoamani pinnat tähän ja täydensin ne pussukan kokoisiksi lisäämällä rinkulakuvioista kangasta sivulle ja pohjaan. Tikkausvaiheessa tilkkupinnat näyttivät aika urpoilta, mutta valmiissa pussukassa rinkulakangasta ei näytä olevan yletöntä määrää. Paitsi pohjakappaleessa: Mutta sehän jää pussukan alle yleensä näkymättömiin. Hienot tilkut ja värkkäillyt tilkkupinnat menevät pohjakappaleessa vähän kuin hukkaan. Tikkasin tilkkupinnat ohueen tikkausvanuun, jonka alle otin vielä hipunutta lakanakangasta. Tikattu pinta jäi ohuemmaksi kuin silloin, kun käytän lisäkerroksena collegejerseytä. Pussukka seisoo silti ongelmitta itsekse