pioneja syyskuussa!
Ei sentään kannata luulla, että ainakaan meidän puutarhastamme löytyisi kukkivaa pionia syyskuussa! Pioni-niminen vetoketjupussukka sen sijaan löytyy:
Sain uusimman tilkkupussukan valmiiksi juuri äsken ja pääsin ottamaan siitä valmistujaiskuvat syysauringon paistaessa.
Aurinko piirtää tikkausviivat hyvin näkyviin:
Koska olin hiljattain ommellut Ilotulitus-pussukan ja unohdin siitä sivulenksut, osasin nyt olla varuillani. Pioni-pussukassa on lyhyet sivulenksut. Lisäksi se avautuu suurelle, mikä tekee kapeasta ja syvästä pussukasta käytännöllisemmän. Avoin-mallistoa siis!
Toinen vuorikappale on yhtä palaa, mutta toiseen löytyi valmista tilkkupintaa. Täydensin sitä ruudullisella kankaalla, joka sopikin tilkkupalaan yllättävän hyvin.
Sitten jaan paljastavan ja vähän nolon kuvan. Siis Pioni-pussukasta – en mistään muusta!
Otin taas hienon, lähelle tarkennetun kuvan ja vasta kuvaa tänne laitellessani huomasin, että kangaslipareeseen on takertunut kissankarvoja. Kamera piirtää ne hienosti näkyviin! Pussukan kantolenksu pilkistää lisäksi takaa niin, että lipare näyttää kulmastaan huonosti ommellulta – sen lisäksi, että se on kissankarvainen.
Otin yhteen kuvaan mukaan puusta pudonneen päärynän. Lavastettu kuva! Päärynä ei pudottuaan ole tuollaisessa päärynämäisessä asennossa.
Pioni-tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoa ja lisäksi erikoisen kokoinen:
Tikkasin Pioni-vetoketjupussukan tilkkupinnan kiinni tikkausvanuun ja pehmeään pussilakanakangaspalaan. Keskikuvioissa on suorat tikkaukset ja kulmissa on vapaalla konetikkauksella toteutettua muurahaisenpolkua.
Juhlapäivä! Tämä on blogihistoriani 180. valmistunut vetoketjupussukka! Pitäisi varmaan laskea kotona vielä asuvat pussukat, niin voisin päätellä, moniko niistä on saanut jonkun muun omistajan… Muuten ehkä luulette, että minulla on 180 vetoketjupussukan varasto jossain salaisessa nurkassa.
Sain uusimman tilkkupussukan valmiiksi juuri äsken ja pääsin ottamaan siitä valmistujaiskuvat syysauringon paistaessa.
Aurinko piirtää tikkausviivat hyvin näkyviin:
Koska olin hiljattain ommellut Ilotulitus-pussukan ja unohdin siitä sivulenksut, osasin nyt olla varuillani. Pioni-pussukassa on lyhyet sivulenksut. Lisäksi se avautuu suurelle, mikä tekee kapeasta ja syvästä pussukasta käytännöllisemmän. Avoin-mallistoa siis!
Toinen vuorikappale on yhtä palaa, mutta toiseen löytyi valmista tilkkupintaa. Täydensin sitä ruudullisella kankaalla, joka sopikin tilkkupalaan yllättävän hyvin.
Sitten jaan paljastavan ja vähän nolon kuvan. Siis Pioni-pussukasta – en mistään muusta!
Otin taas hienon, lähelle tarkennetun kuvan ja vasta kuvaa tänne laitellessani huomasin, että kangaslipareeseen on takertunut kissankarvoja. Kamera piirtää ne hienosti näkyviin! Pussukan kantolenksu pilkistää lisäksi takaa niin, että lipare näyttää kulmastaan huonosti ommellulta – sen lisäksi, että se on kissankarvainen.
Otin yhteen kuvaan mukaan puusta pudonneen päärynän. Lavastettu kuva! Päärynä ei pudottuaan ole tuollaisessa päärynämäisessä asennossa.
Pioni-tilkkupussukka on siis Avoin-mallistoa ja lisäksi erikoisen kokoinen:
- Leveys ylhäältä noin 17 cm
- Korkeus noin 18,5 cm
- Pohjan leveys noin 8 cm.
Tikkasin Pioni-vetoketjupussukan tilkkupinnan kiinni tikkausvanuun ja pehmeään pussilakanakangaspalaan. Keskikuvioissa on suorat tikkaukset ja kulmissa on vapaalla konetikkauksella toteutettua muurahaisenpolkua.
Juhlapäivä! Tämä on blogihistoriani 180. valmistunut vetoketjupussukka! Pitäisi varmaan laskea kotona vielä asuvat pussukat, niin voisin päätellä, moniko niistä on saanut jonkun muun omistajan… Muuten ehkä luulette, että minulla on 180 vetoketjupussukan varasto jossain salaisessa nurkassa.
Kommentit