Tilkunviilaaja

Seikkailin Instagramin ihmeellisessä maailmassa ja satuin näkemään tilkkutyön, jollaisen haluan itsekin tehdä. Mallissa on tilkkuneliöille applikoituja ympyröitä. Kuulostaako tutulta? Aivan kuin tilkkupeittoni taaperolle eli Täplikästä menoa –peittoni. Mutta ei aivan. Katsokaa, miten erilainen Coopcraftsin versio on – tässä linkki hänen On the Bubble Quilt –tutoriaaliinsa.  Eikö olekin upea tilkkutyö?! Sovellan hänen ohjettaan eli teen muutaman asian eri tavalla. Ensimmäinen poikkeama eli taustatilkkujen väritys. Minulla ei tietenkään ole oikeita ja oikean värisiä Kona-puuvilloja, vaan menen sillä, mitä kaapista löytyy. Taisin vähän aikaa sitten kehuskella kartuttaneeni neutraalin väristen kankaitteni kokoelmaa, ja kyllähän niitä oli aika monenlaista. Minun piti löytää seitsemän eri kangasta, joiden värit/tummuudet liukuisivat tasaisesti toisesta toiseen. Päädyin tällaiseen väriskaalaan: Olin kuitenkin tyytymätön skaalani alkupäähän. Valkoisen ja beigen kankaan välinen värie

Kirjoitukseni otsikko EI viittaa kirjoitteluni tiuhuuteen, koska edellisestä kirjoituksestani on pitkähkö tovi. En vain ole saanut aikaiseksi mitään, mistä kirjoittaisin. Paitsi nyt! Tikkautin värikkään lentävät hanhet –aiheisen tilkkutyöni Soilella Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelussa. Sain valmiiksi tikatun peiton takaisin eilen! Seuraavaksi tasoitan pinnan, keksin tälle nimen, kirjoitan ja ompelen nimilapun ja kehittelen tälle reunakantin. Sitten peitto onkin valmis! Terävien kolmioiden ja neliöiden vastapainoksi valitsimme all over –tikkausmallin, jossa on pyöreitä muotoja. Tilkkupintaan tuli hauskaa liikkeen tuntua! Tikkauskuvion valitseminen tuntuu ensin lähes mahdottomalta, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. Mutta aina on löytynyt se oikea kuvio – se, joka tuntuu oikealta juuri tähän peittoon. Tällä kertaa tikkauslanka oli maailman helpoin valita. Soile oli ostanut upeaa, himmeänä kiiltävää tikkauslankaa, joka sopi tilkkupintaani kuin nenä päähän. Muita vaihtoeh

Yhdistelin 32 kaikenkirjavaa tilkkublokkia välikaitalein tilkkupinnaksi, joka näyttää tällaiselta: Tilkkublokit ja niiden asettelu vaalealle pohjalle perustuvat Geese Migration –tilkkutyöohjeeseen. Ohjeen mukainen tilkkutyö olisi neliö, mutta pidensin tilkkupinnan suorakaiteeksi ompelemalla tähän 7 tilkkublokkia enemmän kuin ohje kehotti tekemään. Pelkkä tilkkupinta on en verran ohut, että tuuli pystyy tarttumaan siihen: Kunhan saan pinnan tikkautettua vanuun ja taustakankaaseen (ohoi,  Töölön Tilkkupajan tikkauspalvelu, tässä on kohta tulossa tikattavaa sinne), tarvitaan tuulosta ankarampaa puhuria, että peitto siitä kurtistuu. Hanhet lentävät tilkkupinnassa sinne sun tänne. Kuvan alimmaiset ovat matkalla ylös ja seuraavalla rivillä kiiruhdetaan niitä vastaan. Sain viimeiset saumat ommeltua ja silitettyä niin myöhään illalla, että oli jo kiire kuvaamaan tätä päivänvalossa. Niinpä en muistanut edes mitata tätä! Mittaaminen olisi ollut järkevää, kun tilkkupinta oli

Ompelemisen edetessä sain aina vain punertavampia tilkkublokkeja käsiteltäviksi, kunnes olin kellanpunaisessa, keltaisessa ja vihertävän keltaisessa asti. Kyllä värit ovat mahtavia! Ja hienoa, että joku suunnittelee ja valmistaa kaikenlaisia kankaita meille tilkkuilijoille käyttöön! Tilkkupinnan vihoviimeinen kehystettävä oli “oikean ylänurkan” kellanruskehtava tilkkublokki. Tämä ei ole lainkaan minulle tyypillisen värinen! Poistuin aika kauas mukavuusalueeltani. Lähikuvassa näytän, että lentävien hanhien päät/siivenkärjet ovat välillä terävät, välillä ne taas ovat leikkautuneet näkymättömiin sauman alle. Punaisessa tilkkublokissa samoin: Mutta huom! Tylpät hanhet siellä täällä eivät vaikuta tilkkutyön kokonaisuuteen. Otin periaatteekseni, että tekisin hanhista niin hyvät kuin saisin helposti aikaiseksi. Tarkkailin kärkiä ja tein parhaani ja minulle tämä riitti oikein hyvin. Kissa kävi myös toteamassa, että tilkkutyön hanhet ovat sopivat. Myöhästyin hiukan kamer

Ompelen hiki hatussa välikaitaleita ja nurkkapaloja lentävät hanhet –tilkkublokkeihini. Aloitin satunnaisesta nurkasta eli ”vasemmasta alakulmasta”. Onpa vaikea sovittaa kärjellään olevia blokkeja tilkkupinnaksi, kun en ole sellaiseen tottunut! Seuraava blokkirivi tasoitettuna: Tilkkublokit on pakko tasoittaa ennen niiden yhdistämistä. Olen valmistanut melko epätasaisen kokoisia ja muotoisia blokkeja! Koska tasoittaminen on mielestäni tylsää, käsittelen vain yhden rivin kerrallaan. Paha vain, että rivit ovat tässä pidenneet koko ajan. En yhtään ihmettele, että jotkut säästävät tällaisetkin kangassilput: Onhan tällainen kasa tosi nätti! Minä kyllä heitin sen roskiin. No niin, ja tätä kirjoittaessani huomaan, että minun olisi jo pitänyt ommella reunimmaisen vihreän (alemmassa kuvassa oikeanpuolimmaisin blokki) perään nurkkapala, ei samanlaista sivukolmiota kuin musta-harmaissa blokeissa. Tilkkupinnan alimmassa rivissä on neljä blokkia, ei enempää. Hyvä, että huomasin

Muistin virkistykseksi valmis tilkkupintasommitelmani Geese Migration –tilkkutyömallin mukaan tekemistäni blokeista. Pohdiskelin aiemmin, minkä neutraalin värin valitsisin blokkieni taustalle. Ehdin valita keskiharmaan ja leikkasin siitä palojakin valmiiksi, mutta huomasin kontrastin jäävän vaatimattomaksi. Siksi vaihdoin lennossa taustan kankaan paljon vaaleammaksi. Olisin tykännyt harmaasta taustasta ja vaalea tuntuu vähän kesyltä, mutta tiedän vaalean toimivan tässä paremmin. Blokit eivät erottuisi haluamallani tavalla harmaalta taustalta. Tilkkutyöohjeen tekijä on antanut sekä tuuma- että senttimitat ja ne olivat riittävän tarkat kalkkiviivoille asti. Viimeisillä metreillä tuntui kuitenkin siltä, että mittaan oli tullut jonkunlainen ajatusvirhe. Tilkkupinnan kulmiin tulevat palat olivat selvästi liian pienet, vaikka leikkasin ne mielestäni täsmälleen mittojen mukaan: Katsokaa vaikka: Ei tuo nökö millään riitä täydentämään kulmaa sopivaksi! Jos jätän tilkkupinnan

Ompelin vaikka minkä värisiä tilkkublokkeja Geese Migration –tilkkutyöohjeen mukaisesti. Nyt kun sain niitä valmiiksi 32 kappaletta, pääsin sommittelemaan tilkkupinnan. Asettelin tilkkublokit ohjeen mukaisesti kärjelleen seisomaan. Laittelin värit vaihtumaan liukuen, tai niin liukuen kuin kykenin: Ensimmäinen sommitelma, jota muokkasin enää vähän. Musta-harmaat blokitkin löysivät heti paikkansa tilkkupeiton ”alareunasta”. Lentävien hanhien suunnat oli mallissa aseteltu vuorotellen ylhäältä alas ja alhaalta ylös, mutta itse halusin, että hanhirivit kohtaisivat siellä täällä. Järjestin tilkkublokkini siis esimerkiksi näin: Ja ”alareunassa” näin: Lopulliseksi lukemani järjestys vähän toisesta suunnasta: Kirjavat tilkkublokkini näyttävät sopivan keskenään ihmeellisen hyvin. Blokeissa on vaikka mitä kuvioita ja tsiljoona eri väriä, mutta ne asettuivat silti tilkkupinnaksi hyvin sopuisasti. Ainakin minusta. Vielä en ole valinnut taustalle tulevaa kangasta.

Otsikossa ei esiinny englannista suomeen tarttunut omituisuus eli sä-passiivi, enkä tarkoita, että Sinä, lukijani olisit viimeinen, vaan että tässä on viimeinen värikäs lentävät hanhet –blokki. Sä, kellanvihreä blokki oot viimeinen: Toiseksi viimeinen oli iloisen keltainen. Vielä yhteiskuva viimeisistä tilkkublokeista tähän tilkkupintaan: Aivan projektin alkuvaiheessa katsastin kangaskaappejani ja näin kyllä keltaisen kankaan, mutta välttelin sitä viimeiseen (no, toiseksi viimeiseen) asti. Ajattelin, että se olisi liian kirkas. Ehkä se onkin! En ole vielä päässyt sommittelemaan tilkkupintaa, sillä ensin valitsen taustavärin tilkkublokeilleni. Asettelin neutraalit kankaani lattialle ja kokeilin, miltä tilkkublokit näyttäisivät kutakin taustaa vasten. Ehdolla on kaksi tummaa harmaata, yksi liilahtava vaaleanharmaa, toinen keskiharmaa sekä vaalea ja kellanvaalea kangas. Olen vielä kahden vaiheilla, tai ehkä kolmen. Arvaatteko, minkä kahden/kolmen?

Liityin viime syksynä Tiinatein ystävällisesti järjestämään nimipäiväsankareiden kangasvaihtorinkiin, ja pari päivää sitten oli minun vuoroni nauttia kangaspaketeista! Viis siitä, vaikka Mies ja Tytär päivittelivät ja totesivat jotain tyyliin ”bensaa liekkeihin” ja ”kuin viinalahja alkoholistille”. Kangaspaketit olivat IHANA lisä nimipäivänviettoon! Mieluistani eli värikästä: (Korttikin vannoo värikkyyden nimiin.) Tyylikäs fat quarter –pala, jonka väriä oranssi kaveri korosti. Tätä nyyttiä en raaskinut purkaa, vaan ihailen toistaiseksi vain päältä. Niin, ja koirankuva! Kaunis fat quarter ja varmaan itse tehty hieno kortti: Hieno kamerakangas! Tämän paketin kortissa aprikoitiin, olisiko jo liikaa kissoja. No ei ollut liikaa! Miten voisi olla?! Voi miten ihana nimipäivä! Kiitos kaikille kangasvaihtolaisille!

Viimeisimmät valmiit lentävä hanhi –tilkkublokit näyttävät tältä: “Yksiväriset” ovat siis ylhäältä vasemmalta myötäpäivään lukien sinapinkeltainen, punainen, pinkki-punapallollinen sekä tumma violetti. Näiden jälkeen minulta puuttui aikomastani blokkimäärästä kaksi, enkä keksinyt heti, minkä värisiä niistä tekisin. Niinpä laskin värikkäät blokkini: Sinisiä oli eniten. Vihreitä, punaisia ja violettejakin oli useita. Ruskea-oransseja oli kolme, musta-valko-harmaita kaksi ja keltaisia niin ikään kaksi. Päädyin tekemään tilkkublokin kellertävän vihreän yksivärisen kankaan tiimoilta: Ja toisen tilkkublokin tein keltaisista: Nyt olen ommellut näitä hauskoja tilkkublokkeja 32 kappaletta ja niistä pitäisi pystyä kokoamaan säädyllisen kokoinen tilkkupeitto – kunhan käytän myös välikaitaleita ja lisään reunoille kolmioita. Seuraavaksi pääsen valitsemaan blokeilleni taustakankaan, siis sen jota ompelen näiden blokkien väliin ja reunoille. Mustaa en aio valita, mutta koke

Sini-turkoosisävyinen tilkkublokkini ennen: Omituisen ruskehtavasävyinen tilkkublokkini ennen: Turkoosi-sininen tilkkublokki koki seuraavaksi kovia: (Tytär löysi kelmin itse teosta eikä ollut tälle lainkaan vihainen.) Onneksi kaltoinkohtelija siirtyi pian seuraavalle tasolle: Saatuani vihdoin sekä tilkut että silityslaudan taas haltuuni: Kaksi valmista tilkkublokkia. Jouduin kyllä odottelemaan tovin, että Kissa suvaitsisi siirtyä silityslaudalta. Turkoosi “yksivärinen” on mielestäni normaali väri, mutta tuo ruosteenpunertava on erikoinen. Näiden lisäksi olen löytänyt tumman violetin sekä sinapinruskean kankaan. Yksi pallokangas saattaa myös sopia, se olisi pinkki-punainen. Saa nähdä, miten saan sommitelluksi omituisen väriset tilkkublokkini normaalin iloisen värikkäiden blokkieni kanssa!

Sain jälleen kokoon uusia hanhi-neliötilkkublokkeja Geese Migration –ohjeeseen perustuvaan tilkkupeittoon. Värit alkavat käydä vähiin, varsinkin yksiväriset värit! Löysin yksivärisiltä vaikuttavat harmaan ja sammalenvihreän, ja liilahtava ja sinertävä kangas ovat selvästi kuviollisia, mutta hillittyjä. Vielä pitäisi nimetä jokusia kankaita yksivärisiksi ja tehdä niihin sopivat neliösommitelmat. Minun yksivärisistä käyvät kankaani alkavat olla todella vähissä! Olen NIIN monivärisen ystävä. Hämmästyin oikein itseäni, kun pystyin tekemään selvästi musta-harmaa-valkoisen tilkkublokin. Siinä ei ole juuri mitään väriä (paitsi aivan vähän vihertävää harmaata).

Sain taas valmiiksi pari uutta lentävät hanhet -blokkia. Oranssisävyisestä tuli todella tymäkän värinen. Halusin selvittää, onko oranssi todellakin uusi musta ("Orange Is the New Black"): Mielestäni näissä on melkoinen väriero, haha! Seuraavaksi valmistin sinisävyisen tilkkublokin: Kiinnittäkää huomiota luovaan sinisen tulkintaan! Toisessa pikkuneliörivissä alhaalta lukien keskimmäinen neliö on paljon ruskeampi kuin sininen. Tulkitsen neliön kuitenkin siniseksi! Samaten hanhista toinen ylhäältä on enemmän ruskea kuin minkään muun värinen. Palassa kyllä oli sinistä, mutta se jäi nurkkakolmioiden alle. Muutenkaan en onnistunut asemoimaan tilkun kuviota parhaalla mahdollisella tavalla. Tilkun kissankuvasta jäi näkyviin vain maha! Laskujeni mukaan minulta puuttuisi enää viisi lentävä hanhi - neliöblokkia, jotta saisin kootuksi alkuperäisen Geese Migration -ohjeen mukaisen neliömäisen tilkkupinnan. Tosin teen mieluummin suorakaiteen mallisen tilkkupinna

Palasin vastikään kesälomamatkalta Baijerista. Meitä hellinyt helle sai kaupunkipainotteisen matkamme tuntumaan etelänlomalta. Seurueestamme vain minä olin kiinnostunut kankaista, joten en ollut ajatellut pääseväni kangasostoksille. Satuin kuitenkin sellaiseen kaupunkiin, missä myytiin kangasnyyttejä ja pitkiäkin puuvillakankaita jopa kahdessa eri kaupassa. Toinen näistä oli erikoistunut tilkkutyökankaisiin ja -tarvikkeisiin! Heidän sävymaailmansa poikkesi omastani, mutta ostin silti kolme valmista fat quarter -nyyttiä: Oikeanpuoleistem kankaiden kuviointi perustuu saksalaisiin satuihin. Koko Rothenburgin kaupunki - missä Patchwork-Engelin myymälä oli - on kuin sadusta. Minulla on kaupungista vain tornista ottamani kuva. Tein Rothenburgissa toisenkin kangaslöydön: Silmälasikuvioisen nyyttösen löysin edelleen sattumalta Munchenistä. Onneksi osasin ajastaa blogiviestejä ilmestymään poissaollessani, ettette joutuneet ihmettelemään, missä olen!