olen torvi.

Ennen kuin pääsen itse asiaan eli torveuteni kuvaamiseen, yksi ei-torveuden osoitus. Olen sentään saanut väsätyksi kaksi settiä tilkkulasinalusia ”odottaa tikkaamista” –vaiheeseen.


No sitten, seuraa kuvaus torveudestani.

Tilkkukuusi tyynynpäälliseen lähti oikein mukavasti liikkeelle. Leikkasin vaaleita ja tummia kolmioita kaavan mukaan ja muistin merkitä, kumpi puoli on ylöspäin. Sain asetelluksi palat kuusimaiseen muotoon ja ompelin. Tein näitä samalla kerralla neljä.


Kuusista tuli kuin tulikin suunnilleen kolmion muotoisia:


Otin tyynynpäällisen taustakangaskaavat esiin ja leikkasin isoja kolmioita sekä kapeita kaitaleita kuusen alapuolelle. Sitten rupesin ompelemaan päällisestä yhteensä neliskanttisen muotoista.

Mitä vikaa on tässä kuvassa?


Oikein. Kappale olisi tietysti pitänyt ommella leveä pää ylöspäin.
Tässä kävi nimittäin näin:


Ei ole ihan neliskanttinen tämä pala, ei. No ei auttanut kuin tarttua ratkomasaksiin, purkaa ommel ja ommella kappale uudelleen kiinni kuusen ulkoreunaan, tällä kertaa oikein päin. Näin teinkin.

Kerrankos sitä tekevälle sattuu. Mutta minä olen niin torvi ompelija, että minulle sattui tämän yhden tyynynpäällisen kanssa kaksi kertaa. Ompelin nimittäin seuraavan kappaleen samalla tavalla väärin.


Voi ei!

No kun joka kappaleen ompelee ensin väärin ja sitten oikein, yhden tyynynpäällisen ompelemiseen saa kulumaan kivasti aikaa.

Lopulta sain palat kuosiin. Tämän muotoisesta palasta saa sentään leikatuksi neliskanttiselle tyynylle etukappaleen:


Nyt kun kuusikappaleet ovat koossa, on aika ruveta miettimään tikkaamisia. Ehkä kiinnitän kolmioiden reunoille kultalankaa, vähän kuin kuusi olisi koristeltu. Kuusen ympärille ajattelin siksakkia, vahvistamaan reunakappaleiden risareunoja. Kangas on aika harvaa. Voi olla, että tähän tulee latvatähtikin.