törpöstä taitavaksi.
On ilta, ja olen yhä päästäni pyörällä, sillä kävin äsken läpi valtaisan muodonmuutoksen. Olin jo ommellut yhden tilkkupussukan valmiiksi. Toinen tilkkupussukka oli melkein valmis – vain reunatikkauksen langanpäät piti päätellä, ja kenties valmistaa ja kiinnittää vetoketjuun lenksu … … mutta mitä ihmettä?!?!?! Vetoketju oli jäänyt kieroon! Kiinnitettyäni vetoketjun olin kääntänyt jonkun paloista niin, että vetoketju oli auttamattomasti kiertynyt. OLEN TÖRPPÖ. Olin vielä muka huolellisesti tarkistanut, että kaikki meni oikein. (Olin tästä niin tyrmistynyt, etten edes huomannut ottaa typeryyteni tuloksesta kuvaa. Teidän täytyy vain kuvitella, millainen on kieroon asennettu vetoketju.) Mikä neuvoksi? Hylkäsin saman tien ajatuksen, että purkaisin pussukan alkutekijöihinsä. Se olisi ollut hirveä työ! Sen sijaan toimin räväkästi ja ennen kuin ehtisin katua. Krats! Leikkasin vetoketjun kiinni olevan pään auki ja vedin vetimen avoimesta päästä läpi. Nyt ei tarvinnut kuin saada vedi