Tilkunviilaaja

Tänään esittelyssä melko nopeasti valmistamani vetoketjupussukka, jonka nimi on Pian. Valmistujaiskuvassa hän seisookin eri ympäristössä kuin pussukkani yleensä, eli juukalaisen omakotitalon kauniilla pihaportailla. Vein Pian-tilkkupussukan tuliaisiksi talon omistajille. En ole vähään aikaan (tai koskaan) nähnyt yhtä ihastunutta pussukan vastaanottajaa kuin tämän saaja oli! Käytin tilkkupintoihin kaksi jo aikaisemmin kuittiompeluna valmistamaani pintaa. Täydensin niitä äskettäin syntyneillä jäännöspaloilla, ja tällä kertaa valitsin värit erityisen huolellisesti. Halusin toisesta puolesta dramaattisen ja toisesta herkemmän. Mustan neliön ansiosta tästä herkemmästä puolestakin tuli dramaattisehko. Pussukoitteni vuoripaloissa on toisinaan melko erikoisia kangasvalintoja, mutta nyt pelasin varman päälle. Toinen vuoripuolisko on suorastaan yhdestä kankaasta leikattua. Taustakappaleesta jäi jäljelle melkoinen määrä tätä ihanaa Kaffe Fassett -kuosia, kun trimmasin Haloo-tilkkupeittoa. K...

Ei uskoisi, että vielä kehittäisin uudenlaisen virheen, jonka teen pussukanvalmistuksessa. Tässä on kyseessä historiani 347. tilkkupussukka nimeltään Rantaniitty, ja se sai kyseenalaisen kunnian toimia todisteena kyvystäni erehtyä uusin, yllättävin tavoin. (Pussukka itse ei millään muotoa ole virhe! Se on oikein käyttökelpoinen ja edustavakin vielä.) 20. Tuplabrändäysvirhe. Ompelen Tilkunviilaaja-merkin oikeaan kohtaan pussukan vuorikappaleeseen. Ja ompelen merkin oikeaan kohtaan myös pussukan toiseen vuorikappaleeseen. Virheen hyvä puoli on kuitenkin se, että brändini näkyy erinomaisesti, katsoopa pussukan uumeniin sitten kummalta puolelta tahansa. Jos kaikki 19 muuta virhettä kiinnostavat, voit katsoa kattavan luettelon tästä kirjoituksestani, jonka päivitin vastaamaan tämänhetkistä todellisuutta: ”kuinka monta virhettä sitä voikaan tehdä?”   Ennen kuin palaan Rantaniitty-tilkkupussukka -aiheeseen, näytän kuvan projektin alkuvaiheesta: Olen ommellut ylempiin osiin neljäsosah...

Ehkä luitte otsikon ja ajattelitte minun istuneen ahkerasti ompelukoneen ääressä lomallani? En suinkaan ole, sillä olen nyt ollut kaksi viikkoa lomalla ja koko sen ajan muualla kuin ompelukoneen ääressä. Vasta eilen pääsin vähäksi aikaa taas tilkkujeni pariin. Sen sijaan minulla on ollut paljon aikaa hoitaa rästihommia. Siis sellaisia, jotka saatoin ottaa mökkireissulle mukaan. Meidän kesäpaikkamme on vuokrahuvila, joten siellä ei koskaan tarvitse olla työleirillä. Minimoimme vaivannäön loman ajaksi! Niinpä ehdin tehdä valmistujaiskirjoitukset monesta, jo paljon aiemmin valmistuneesta teoksesta. Heistä toiseksi viimeinen on Täyteläinen-vetoketjupussukka: Täyteläinen-vetoketjupussukassakin on spiraalitikkaukset, se on Avoin-mallistoa ja se on kooltaan tällainen:  Leveys ylhäältä noin 23,5 cm Korkeus noin 16 cm Pohjan leveys noin 7,5 cm.  Sain siis vihdoin tehdyksi hiukan kookkaamman pussukan! Täyteläinen-tilkkupussukka sai nimensä jälleen yhden ”Word of the Day” -sanan muk...

Vaikka pionit olivat täydessä kukassa uuden pussukkani valmistujaispäivänä, annoin sille kuitenkin nimeksi Orastava. Arvelin Orastava-pussukan näyttävän hehkeämmältä syvän fuksianpunaisten pionien vieressä ja olin oikeassa! Tekovaiheestakin sattuu olemaan kuva, nimittäin vuorikappaleen laatimisesta. Mukana on myös (ehkä) uuden tilkkupeiton blokkeja. Ompelen 1,5 tuuman neliöistä 9-patchejä. Nuo vasta odottavat ompelemistaan. Mainitsen vuorikappaleesta, että leikkasin siihen mukaan paloja, jotka jäivät tähteeksi tehdessäni ”Makuasioista”-seinätekstiiliä. Mieluummin unohtaisin koko teoksen, mutta rehellisyyden nimessä jaan välillä tietoja myös vähemmän onnistuneista töistäni. Orastava-tilkkupussukka kyllä onnistui oikein kivasti! Siinä on juuri oikeanlainen, heleän kevään tunnelma, vai mitä?! Avataan pussukkaa vähän, niin näette, että siellä toden totta on vuorikappale, jota aiemmassa kuvassa värkkäilin. Orastava-tilkkupussukka avautuu kätevästi oikein isosti auki, joten se o...

Jihuu, tässäpä taas uusi vetoketjupussukka, joka sai nimen Giro. Kylläpä sen paraatipuoli näyttää kesäiseltä, varsinkin auringonpaisteisessa kuvassa, jossa on heinää taustalla. Lähdin rakentamaan tätä puolta koeblokin ympärille. Kokeilin puolikkaan kuusikulmion ompelemista kehitellessäni Sixten-tilkkupeittoa ja sen kaavaa. Kuvastakin näkee, kuinka kaukana järkevän kokoisesta koeblokkini oli! Koeblokki kannattaakin ommella, kuten olen neuvonut viimevuotisen joulukalenterini ohjeessa ”kokeile ensin”. Olisin ollut tuskatuttavissa ongelmissa, jos olisin leikannut paljon liian pieniä paloja tulevia kuusikulmioita varten. En tietenkään olisi voinut ruveta ompelemaan tilkkupeittoa näin miniatyyrimäisistä blokeista! Paitsi ehkä nukelle. Takaisin Giro-pussukan alkuvaiheisiin. Tässä ensin tasoittamattomat pussukkapinnat: Seuraavaksi kaaritikkausten alkuvaihetta jonain kohtuullisen myöhäisenä iltahetkenä kuvattuna – tai sitten jonain erittäin pilvisenä ja pimeänä päivänä, joita touko-kesäk...

Ompelin aiempia hieman isomman vetoketjupussukan ja annoin sille nimen Neuvokas. Nimelle ei löydy muuta selitystä kuin se, että englanninkielinen sana ”astute” näytti hiljattain olleen jossain päivän sanana. Pussukka ei totisesti ilmennä neuvokkuutta millään tavalla, vaikka kuinka kuvittelisin. Harvinaista kyllä, satuin näppäämään valmiiksi tikatuista ja tasatuista pussukkapinnoista ihan kuvankin! Jos haluaisit kokeilla samanlaista spiraalitikkausta, olen kirjoittanut omasta spiraalitikkaustavastani ohjeen. Spiraalitikkauksen variaatio on se, kun tikkaakin useamman spiraalin, ja tein ohjeen siitäkin. Huomaan ohjeesta myös, että olen joskus käyttänyt melko isojakin paloja tilkkupintoihini. (Nykyisin tuntuu siltä, että haluan koota pinnat suunnilleen kynnen kokoisista paloista.)  Nyt kun ollaan tikkaustapojen äärellä, mainostelen myös koostejulkaisuani ”21 helppoa tapaa tikata tilkkupinta”.   Palataan pääasiaan eli Neuvokas-tilkkupussukkaan. Sen toinen puoli on paljon par...

Ratkon tosi mielelläni ristikoita, ja piilosanat ovat erityinen suosikkini. Intouduin nyt antamaan pussukallekin kivan nimen, eli tässä on Ristikko-vetoketjupussukka: Kuvassa näkyvän puolen neliöt ovat peräisin muutamia vuosia sitten saamastani lahjalaatikosta. Instagramissa ”tapaamani” Sigi lähetti minulle karkkirasiallisen valmiiksi leikattuja neliöitä, joita silloin tällöin olen hyödyntänyt tilkkutöissäni. Esimerkiksi Nurkat-tilkkulaukussa esiintyy juuri Sigin neliöitä. Tilkkulaukun alkuvaiheista kerroin kirjoituksessani ”pieniä neliöitä,” ja nyt neliöistä muodostunut pinta antoi suorastaan nimenkin pussukalle. Näytän vaihteeksi tilannekuvaakin, ajalta ennen kuin Ristikko-pussukka oli valmis. Tässä pussukan pinnat silitettyinä. Jos katsot tarkasti, näet kahden neliön kutistuneen kuuman silitysraudan alla! Harvinaista, että niin käy. Tikkaaminen hoiteli suurimman osan pussukkapinnan kiristyneestä tunnelmasta. Vielä kerron, että tuo toinen puoli perustuu melkoiseen löytöön....