Tilkunviilaaja

Jos olet harrastanut tilkkutyötä vähänkään pidempään, olet todennäköisesti kohdannut värikriisin ainakin kerran. Kehitin nopeasti yksitoista kriisitilannetta ja ehdotan helppoja tapoja joko välttää kriisi kokonaan tai selvitä siitä kolhuitta. Nytpä tahdon olla ma, värikriisiesi pelastaja! Värikriisi 1: Epäonnistunut kontrasti. Onnistuneessa tilkkutyössä kontrasti on kohdallaan. Vaikka ihmiset arvioivat tilkkutöitä väreihin liittyvin sanoin, niin useimmiten kyse on kontrastista. Erityisesti vierekkäin olevien tilkkujen välillä pitää olla kontrastia, jotta niiden värit eivät sulaudu kauempaa katsottuna samaksi. Olen näyttänyt Arvoitus-tilkkupeiton kuvia monta kertaa, koska siitä näkyy erinomaisesti, millainen kontrastin pitäisi olla ja miltä näyttää, kun kontrasti puuttuu. Saatat tietysti tavoitella vähäkontrastista pintaa. Silloin kannattaa muistaa, ettei eri värienkään välille synny häiritsevää kontrastia, kun tilkkujen tummuusaste on suunnilleen sama. Värikriisi 2: Kalliit virheet.

Viitosluukku johdattaa toisenlaiseen tunnelmaan kuin eilinen – enkä edes joudu keksimään siirtymälle aasinsiltaa. Eilisen luukun kirjassa päähenkilöä Mikael Blomkvistia vertaillaan Astrid Lindgrenin luomaan sankariin, joten tietenkin kerron tässä joulukalenteriluukussa Mestarietsivä Kalle Blomkvist -kirjasta. Luin Mestarietsivä Kalle Blomkvist -kirjat pienenä, totta kai, mutta myös aikuisena. Luin ne tyttärelleni ääneen ja ihastelin niiden juonikuvioita, mielenkiintoisia henkilöhahmoja sekä sitä, miten taitavasti ne loihtivat mieleeni tunnelmia. Kalle oli tavattoman neuvokas ja fiksu. Siksi esittelenkin vuonna 2017 ompelemani Fiksu-vetoketjupussukan.   Vinkki: Ole sinä fiksu äläkä tee yhtäkään näistä sen seitsemästätoista tai siis kahdeksastatoista virheestä, jotka itse olen tehnyt (jotkut jopa useita kertoja). Katso ensimmäiset viisitoista virhettä kirjoituksestani ”kuinka monta virhettä sitä voikaan tehdä”.   Tein tietenkin ennen pitkää myös kuudennentoista virheen:   Seitsemästo

Mikä minussa mahtaa olla vikana, kun en millään tunnu osaavan tehdä tietyn kokoisia töitä?x Tytär vaihtoi läppärinsä toiseen, ja entinen läppäritasku jäi pieneksi. Piti tehdä uusi. Ensimmäinen haaste olisi tietenkin ollut tehdä sopivan värinen, mutta päädyin silti tekemään satunnaisen värisen. Minulla oli mitatkin tiedossa, joten arvelin tehtävän onnistuvan. Mikä voisi mennä vikaan?! Onneksi minulla oli läppäri hollilla siinä vaiheessa kun sain tilkkupinnan kokoon ja tikatuksi. Huomasin nimittäin saman tien, ettei sen kokoisesta pysty ompelemaan taskua, johon käsillä ollut läppäri mahtuisi. Minulle oli käymässä yhtä köpelösti kuin silloin kun ompelin itselleni läppäritaskua. Siitä tuli lähes susi – annoin sille nimeksikin Susihukkanen. Päädyin sitten jatkamaan pintaa lisäsuikaleella, johon tikkasin erikseen kiinni vanupalan. Valmiissa Pikku Hukka -läppärikotelossa jatkopalaa ei välttämättä edes huomaa. Tai siis ei huomaa, että kaitale on ommeltu jatkopalaksi. Nimestä pystyy päätte

Ei ole kauan siitä kun esittelin ompelemani Dumpling-mallistoon kuuluvan Keiju-pussukan. Mainitsin, että siitä tuli odottamattoman pieni, mutta että löysin alkuperäisen kaavan. Ja jihuu, totisesti tein kaavalla uuden Dumpling-pussukan, jolle annoin nimen Syyskesä. Saatatte tässä vaiheessa sanoa, että keväiseltähän tuo näyttää, tai kesäiseltä. Sen toisella puolella on kuitenkin syksy, katsokaa vaikka: Syksyn lehtiä ja tuollaista rusehtavaa tunnelmaa. Selvästi syksyistä – kuten myös ulkona on ollut. Mihin ihmeeseen kesä katosi näin nopeasti!?!?! Pitäisiköhän minun numeroida seuraava juttu vetoketjupussukan ompelumokaksi? Mikä ettei?! Minulla onkin sitten jo 18 erilaista virhettä koossa. Aloitin luetteloni vuoden 2019 syyskuussa ihmetellen, kuinka monta virhettä sitä voikaan tehdä – siis pelkässä vetoketjupussukan ompelemisessa. Vastaukseni oli tuolloin viisitoista, mikä oli hämmästyttävää. Yllätin itseni vuoden 2020 kesäkuussa tekemällä kuudennentoista eli Sivusaumavirheen. Ompelin

Jouluaatto on alle kymmenen päivän päässä! Sen kunniaksi jaan Rakkaani-tilkkupussukan tarinaa, jonka liitän 10cc:n ihanaan hittibiisiin ”I’m Not in Love”. Oikeasti 10cc ja heidän musiikkinsa eivät olleet mielessä Rakkaani-pussukan nimeä miettiessäni – enkä itse asiassa joutunut miettimään nimeä lainkaan. Pussukka nimesi itse itsensä! Lue Rakkaani-pussukan esittely oudosti nimetystä kirjoituksesta: kuudestoista virhe.   Suloisesta ja rakastettavasta ulkomuodostaan huolimatta Rakkaani-pussukka toimii siis myös 16. vetoketjunompeluvirheeni mannekiinina. Jos haluat tutustua ällistyttävään määrään virheitä, joita yksinkertaista vetoketjupussukkaa ommellessa voi tehdä, niin katso täältä: kuinka monta virhettä sitä voikaan tehdä.   Silloin olin siis tehnyt vasta 15 erilaista virhettä, mutta kirjoituksen julkaisemisen jälkeen olen onnistunut keksimään (ja tekemään) vielä kaksi lisää: tämän 16. virheen ja sitten 17:nnen, jonka tein joululahjoja laatiessani vuonna 2020. Ehkä sekin kiinnostaa

Marras-joulukuu kuluivat monipuolisen tilkkutyötekemisen merkeissä – ansiotyön lisäksi. Kirjoitin joulukalenteriin juttuja ja viimeistelin ensimmäistä, kaupalliseksi ajattelemaani tilkkublokin ja -peiton kaavaa sekä pyöritin kaavatestausrinkiä. Samalla rakensin uutta tilkkupintaa. Inspiroiduin @stashbanditquilting ’in The Big Cheese -tilkkutyöstä ja päätin kehittää siitä oman versioni. Jotenkin päädyin puna-turkoosiin väritykseen. Ensimmäiset inspiraatiovärit olivat tällaiset: Visioin niin, että pinnassa olisi tumman- ja vaaleanpunaisia x-blokkeja ja välissä vaalean- ja tummanturkooseja raita-alueita. Päädyin x-blokeissa viiden tuuman alkuneliöön, johon ompelisin kahteen kulmaan lumipallotekniikalla kolmiot. Ensimmäisten väriajatusten jälkeen päädyin käyttämään vaaleampia punaisia. Väliin tulevat raita-alueet tuntuivat kuitenkin mitoiltaan hankalilta. Pitkähköä pätkäpötköä oli hankala ommella. Lopulta sentään tajusin, että voisin ommella raitapalat neljästä viiden tuuman neliöstä n