Tilkunviilaaja

Elokuisena viikonloppuna oli taas aika tavata Instagramista tuttuja tilkkuystäviä, tällä kertaa AirBnB-majoituksessa Vääksyssä. Majapaikan valintaan vaikuttaa paitsi nukkumapaikkojen lukumäärä, myös pöytätilan määrä. Esittelykuvissa jätetään tämä tärkeä seikka usein liian vähälle huomiolle. Tässä majoituksessa paras pöytätila oli lasitetulla terassilla. Siinä oli hyvin viihtyisää, ja sovimme kaikki ompelukoneinemme pöydän ääreen, kun kaksi meistä jäi sohvalle käsinompelustensa kanssa. Päädyin askartelemaan tilkkupintaa orvoksi jääneistä blokeista. Olen tehnyt liikaa blokkeja yllättävän moneen tilkkutyöhön! Olin tutkinut blokkivarastojani ennen lähtöä, ja kokeilin, miten hyvin ne sopisivat yhteen. Tällainen sommitteleminen ei jotenkin inspiroinut minua, mutta olin päättänyt loihtia blokeista jonkunlaisen pinnan. Onneksi lähtöä edeltävinä päivinä sain kunnollisen idean jostain virtuaalimaailman syövereissä näkemästäni tilkkuteoksesta! Aloin toteuttaa uutta visiotani ompeluviikonlopun a

Minulla on vakiovastaus, kun perheenjäsenet pyytävät korjaamaan vaatekappaleitaan tai esimerkiksi lyhentämään hankkimiensa housujen lahkeita: ”On epäreilua pyytää tuollaista Tilkkutaiteilijalta”. Se on vitsi, sillä en ole vielä kieltäytynyt näistä töistä. Toimitusajat ovat saattaneet kuitenkin olla mitä sattuu. Tilkkutaiteilijaa voi kuitenkin pyytää korjaamaan (kovassa ja/tai pitkäaikaisessa) käytössä rikkoutuneita tilkkutöitä! Niin teki rakas siskonikin. Hänen omistamastaan ”Ruoho on vihreämpää” -tilkkupeitosta oli yksi blokki hajonnut lähes kokonaan. Katastrofi oli minun syytäni! Ei olisi pitänyt valita käytettyä lakanaa eikä harvaan kudottua puuvillatilkkua tilkkupeiton materiaaliksi. Tässä vielä toinen kuva risaisesta blokista: Ruoho on vihreämpää -tilkkupeitto on kyllä palvellut toistakymmentä vuotta – ompelin sen vuonna 2012 ja esittelin sitä kirjoituksessani nimeltä valmis sinisävyinen tilkkupeitto.   Kirjoituksen kuvat ovat syksyisen vihreitä ja kivoja, mutta niiden laatu e

Esittelen tänään – en vain yhtä, vaan kokonaista VIISI uutta tilkkupussukkaa. Kaikki ennennäkemättömiä tai ainakin melkein! Ensimmäiseksi saat tutustua tilkkupussukkaan nimeltä Ystävänpalvelus. Se asettui lumiseen pensaaseen, kas näin: Ystävänpalvelus-tilkkupussukka ei ole mitään erityistä mallistoa. Se on aika pieni ja söötin puoleinen, kooltaan seuraavanlainen:  Leveys ylhäältä noin 18,5 cm  Korkeus noin 12,5 cm  Pohjan leveys noin 5 cm.  Ystävänpalvelus sai nimensä siitä, että sen pintaan päätyi lukuisia lahjoitustilkkuja ja tänne toiselle puolelle myös kokonainen lahjoitusblokki: Kuvaushetkellä pihaa vaivasi auringottomuus, mutta otin valoisampana päivänä uuden kuvan. Ystävänpalvelus-tilkkupussukka kylpee talvisessa valossa: Seuraavalla pussukalla on mahtipontinen nimi: Maailmanlaajuinen. Arvaatko, mistä se sai nimensä? Tietenkin paraatipuolen kuviosta, jotka muistuttavat kahta tuplavee-kirjainta. World Wide eli maailmanlaajuinen. Myös kolmiokuviot ovat lahjoituksena saat

Hyvää uutta vuotta! Tutkin vuonna 2021 julkaisemieni blogikirjoitusten katselumääriä ja esittelen teille vuoden suosituimmat. Esittelen kirjoitukset tietysti käänteisessä järjestyksessä. Kun jaksat lukea kirjoitukseni loppuun saakka, näet vielä bonusnoston. Mikähän se mahtaa olla..? Kymmenenneksi luetuin kirjoitus käsitteli lempiaihettani eli värejä. Lukijoita kiinnosti kovasti, miten ihmeessä väriahdistuksen saattaisikaan välttää. Yhdeksänneksi suosituimmassa kirjoituksessa jaan yhden hienon kokemukseni ja pari ei niin hienoa. Suosioon lienee yhtenä syynä juuri tuo hieno kokemus, ei niinkään kirjoitukseni taso. Kahdeksantena listalla on pitkä vinkkilista - 21 helppoa tapaa tikata tilkkupinta. Kirjoitin sen, kun jotenkin alkoi turhauttaa ”kolme tapaa tikata tilkkupinta” -kirjoitukseni vankka suosio. En ajatellut kolme tapaa -kirjoitusta tehdessäni, että siitä tulisi ohje! Uutta juttua varten tutkin tikkaushistoriaani huolellisesti. HUOM! 15 näistä tikkausideoista voi toteutta

Tilkkuharrastuksessa kannattaa tavoitella sitä, että saumat ovat suorat. Jos ompeleesi heittelehtii tai kaartuu, palaa on vaikea silittää litteäksi. Kun sitten kokoat tilkkupinnan kupertuvista paloista, siitäkin tulee epätasainen. Epätasaista tilkkupintaa taas on vaikea tikata niin, ettei johonkin kohtaan muodostu ryppyjä. Niin se vain on! Tuleva minäsi kiittää, kun osaat nykyhetkessä ommella saumastasi suoran. Seuraavaksi kerron hyvän uutisen. Jos rakentelet tilkkublokkejasi improvisoiden, saumanvarojen ei sen sijaan tarvitse joka yhdistyssaumassa olla vakio. Jossain kohdassa voit ommella vähän kapeamman ja jossain leveämmän (silti: sauman pitää kulkea suoraan). Improvisoidusti kootussa blokissa kun ei ole kohdistettavia saumoja, ja blokit tasoitetaan yleensä saman kokoisiksi ennen kuin ne yhdistetään toisiinsa. Blokkeja yhdistellessäsi sinun kannattaa huolehtia siitä, että saumanvara pysyy saman levyisenä, sillä muuten saumat eivät osu kohdakkain, kun yhdistät rivit toisiinsa. Jos s

Ompele ketjussa kun voit – se säästää vaivojasi ja myös lankaa. Jos ompelet sauman kerrallaan ja katkaiset langan joka välissä, jokaiseen palaan jää hankalat lankahännät. Ne ovat sitten vaivoinasi koko projektin ajan ja toisinaan huomaat, että valmiin työsi jostain satunnaisesta saumasta työntyy esiin pätkä lankaa. Ei siis kannata katkaista lankaa joka sauman jälkeen. Ompele yksi sauma loppuun, jätä palat paininjalan alle ja ota esiin seuraavat yhdistettävät palat, jotka sitten ompelet yhteen edellisen sauman jatkoksi. Ketjuompelun tuloksena sinulla on sitten ketjullinen valmiiksi yhdistettyjä paloja. Snip, snip, snip, irrotat palat toisistaan ja siirryt seuraaviin vaiheisiin. Paha vain, että yhden projektin puitteissa joudut kuitenkin irrottamaan työsi koneesta jossain välissä. Viimeistään silloin kun kaikki blokin palat ovat valmiit, ja ne pitää silittää blokin kokoamista varten. Miten voisi välttyä katkaisemasta lankaa? Tämäkin kysymys on saanut oivan vastauksen. Tunnettu tilkkuilj