eläinhahmoja.
Viimeisin tilkkupussukkani valmistui jo ajat sitten, ja nyt vasta ehdin kirjoittaa hänestä eli Metsänelävät-pussukasta tarinaa. Kuvassa hän poseeraa samalla kohdalla kuin taannoin esittelemäni Tarha-apila. Silloin niityllä oli vihreää, korkeaa heinää. Nyt se on talvea vasten niitetty. Tällaiselta Metsänelävät-pussukan päälliset näyttivät elokuisena viikonloppuna Lappeenrannan ompelulaneissa, joista mainitsin Riikinkukkokarppi-pussukan valmistujaisjutussa: Olen hädin tuskin ehtinyt kehittää niille välikankaat ja tikkausvanut alle, tikkaus ei ole alkanut. Toisinaan tilkkupinnasta tulee niin silmääni sopiva, että pohdin, keksinkö koskaan yhtä kivaa sommitelmaa. Metsänelävät-pussukan paraatipuoli eli tuo linnun kuvalla varustettu puoli on sellainen. Jonkin aikaa toivon itseltäni vastaavanlaista suoritusta, sitten unohdan asian, kunnes taas jonain päivänä huomaan kehittäneeni uuden, oikein kivan pinnan. En pysty käskystä (siis edes omasta käskystäni) luomaan sellaista; se vain synt...