Tilkunviilaaja

Jotta ei pääse käymään niin, ettei kesäkuussa ilmesty yhtään blogikirjoitusta, tekaisen tähän jutun tyyliin ”joka vanhoja muistelee”. Aloitan kaukaisemmasta menneisyydestä eli kesäkuusta kymmenen vuotta sitten. (KYMMENEN VUOTTA! Kääk!) Julkaisin silloin juttuja melkein liukuhihnalta. Jaoin vaikka minkälaisia keskeneräiskuvauksia ja -kuvia! Silti taisin ylittää itseni julkaisemalla kesäkuussa 2014 kokonaista 24 blogikirjoitusta.  Kymmenen vuotta sitten Tasan kymmenen vuotta sitten juttuni ”näenkö punaista” kuulosti siltä kuin olisin puhunut itsekseni. Kuvat olivat myös kaikkea muuta kuin lavastettuja ja aseteltuja! Jutussani esiintyi esimerkiksi tällainen kuva: Tuosta aihiosta sukeutui myöhemmin Ruususen päiväuni -niminen tilkkupeitto. Olin valinnut siihen tosi nättejä kankaita. Olenkohan nyttemmin tullut kitsaammaksi? Käyttelen mieluiten resursseja enkä raaskisi leikellä pitkistä kankaistani juuri mitään… Viisi vuotta sitten Siirrytään aikajanalla eteenpäin. ”Kahdessadas” -nimisestä

Tilkkutyö on ihanaa ja tuottaa minulle iloa lukemattomin tavoin. Tänään kerron satunnaisesti valitsemani seitsemän pientä ilon aihetta. 1. Terävä leikkurin terä.   Kivojen juttujen jakaminen tuli mieleen juuri tästä. Luin sosiaalisesta mediasta päivityksen, joka vakuutti jokaisen meistä olevan tuoreen ja terävän terän arvoinen. Pian sen luettuani menin vihdoinkin kaapille ja etsin sieltä vaihtoterän. Voi hyvänen aika, miten hienosti uusi terä leikkasikaan! Miksi, oi miksi odotin näinkin kauan ennen kuin heivasin tylsyneen terän?!? Milloin sinä olet viimeksi vaihtanut leikkuriisi terävän terän? Olisiko jo aika tehdä niin?  Pyöröleikkurin ylistystä lisää tässä blogikirjoituksessani. 2. Se, että on hyvät työkalut.  Leikkurista tulivat mieleen myös muut tilkkuilijan hyvät työkalut. Pidän ompelukoneistani. Käytän monikkoa, sillä minulla on varsinainen kone ja varakone. Varsinainen kone on ihana – siinä on syvä kurkku ja erinomainen valo, ja paininjalka laskeutuu automaattisesti, kun alan

Otsikossa on retorinen kysymys, sillä minä kerron kohta teille, mistä tänä vuonna julkaisemistani kirjoituksista te lukijat tykkäsitte eniten. Houkuttelevimpien kirjoitusten joukosta löytyy joku yllätyskin – ainakin minä yllätyin! 10.  kolme tilkkutyöprojektia. Veikkaan, että tämän kirjoituksen houkuttelevuus perustuu kahteen asiaan. Tilkkutyöprojektit kiinnostavat aina, ja vielä kun lupaan esitellä kolme erilaista, niin tilkkuharrastaja koukuttuu. Kuvassa on yksi projekteista, mutta mitkä ne kaksi muuta mahtoivatkaan olla..? 9. keiju.   Ensimmäinen yllättävä löytö top-ten-listalla. Miksi juuri Keiju-pussukka houkutteli eniten, kaikista tämänvuotisista pussukoistani? Se on niin pienikin! (Tosin sen kokoa ei ymmärrä, ellei sitä näe omin silmin.) 8. Uusin Tilkunviilaaja-kaava Amity!   Amity-tilkkupeiton kaavaa promoava kirjoitukseni on tietenkin houkutellut kävijöitä, sillä olen jakanut linkkiä useammassa kanavassa eri aikoina. 7.  toiveajattelua.   Valmis tilkkupeitto! Aina yhtä hou

Tervetuloa seuraamaan vuotuista katsausta menneen vuoden tilkkutekemisiini! Tänäkin vuonna kissamme Sakke valvoo tilinpäätöstä – että kaikki tulee kerrotuksi oikein. Kuvastakin näkee, että Sakke keskittyy ja kuuntelee tarkasti. Laiska töitään luettelee, sanotaan. Tilkkutöissä en ole laiska, mutta luettelen silti. Ensimmäiseksi kehuskelen pussukkasuorituksillani! Kun viime vuonna ompelin vaatimattomat 13 pussukkaa, tänä vuonna niitä valmistui tasan kaksinkertainen määrä eli peräti 26!  • Kupliva-tilkkupussukka   • Lumous-vetoketjupussukka   • Ystävänpalvelus-pussukka   • Maailmanlaajuinen-pussukka   • Pergola-tilkkupussukka   • Söpöli-vetoketjupussukka   • Tyttöpoika-tilkkupussukka   • Rehti-vetoketjupussukka   • Hassu hatuntekijä -pussukka   • Nektariini-tilkkupussukka   • Marit-vetoketjupussukka   • Keiju-tilkkupussukka   • Kaukainen galaksi -pussukka   • Puistotie-tilkkupussukka   • Muhkea-vetoketjupussi   • Kolmiotrokari-vetoketjupussukka   • Syyskesä-tilkkupussukk

Noin viisi vuotta sitten, syksyllä 2018 nyrjäytin mieleni, ja huomasin yhtäkkiä leikkeleväni pieniä, neljän sentin neliöitä jäännöspaloistani ja ompelevani niistä 4-patch-blokkeja. Olin valmistanut tilkkupussukan ja pohdiskelin seuraavaa: ”Pitäisikö aloittaa jättiläismäinen tilkkujenhävitysurakka ja ruveta ompelemaan pienenpieniä four-patch-blokkeja, joista sitten vuoden, parin jälkeen kokoan ison peiton?” Vastasin itselleni myöntävästi ja seuraavassa blogikirjoituksessa olin jo työn touhussa, ompelemassa tosi pieniä blokkeja. Eikä kestänyt kauan, kun minulla oli jo 50 pientä 4-patchiä tehtynä. x Muutamassa kuukaudessa olin ommellut neljän neliön blokkeja yli 700 kappaletta. x Pikkuneliöt ja -blokit olivat aina välillä tauolla, mutta palasin niiden pariin uudelleen ja uudelleen. Kolme vuotta sitten olin taas innostunut leikkaamaan pieniä neliöitä. Se onkin mukavaa puuhaa! Voisin leikata niitä lisää milloin tahansa! Siihen en kyllästynyt. Noin kolme vuotta sitten kerroin jo menetelmis