Tilkunviilaaja

Ilokseni huomasin olleeni viime vuoteen verrattuna tavattoman aikaansaava. Viime vuoden saldo oli vain 19 ompelutyötä. Tänä vuonna sain valmiiksi yhteensä 33 ompelutyötä (lasken joukon lasinalusia ja matkalaukun nimilappuja yksiksi kokonaisuuksiksi) eli saman verran kuin vuonna 2012. Pussukoita syntyi lukumäärällisesti eniten eli ompelin yhteensä 18 vetoketjupussukkaa: Mitä kettu sanoo? -pussukka tilkuista Tyyneys-pussukka tilkuista Positiivinen-tilkkupussukka Lokakuu-tilkkupussukka  Koiranpoika-vetoketjupussukka tilkuista Avosydän-vetoketjupussukka Karnevaali-tilkkupussukka Pieni midinetti -tilkkupussukka  Jee-jee-tilkkupussukka  Madison-pussukka tilkuista Ei pöllömpi -tilkkupussukka Lennä, lennä! -tilkkupussukka Satunnainen -pussukka tilkuista Roosan nimi -vetoketjupussukka Kissankielet-vetoketjupussukka Kissanpolkka-vetoketjupussukka Tviit-tviit-pussukka tilkuista Ompelin lisäksi yhden vetoketjulaukun tilkuista: Hellekesä-vetoketjulaukku tilkuista

Aloitan tällä kertaa kuva-arvoituksella. Kuvassa näkyy tärkeä työvaihe, mutta mikä? Työvaihe edeltää applikointia. Opin Sarah Fielken YouTube-videosta, miten tehdään ympyröitä applikoitavaksi ilman, että tarvitsee yhtään harsia. Piirsin ensin ympyränmuotoisen pahvimallin, leikkasin vähän sitä isomman alumiinifolioympyrän ja aloin tehtailla. Valmiita kangasympyröitä on vaikka millä mitalla. Vähän aikaa askarreltuani alkoi kyllästyttää. Valmiissa ympyrässä näkyvän koiran asenne alkoi vaikuttaa minullekin sopivalta, mutta ryhdistäydyin ja siirryin kokeilemaan, miten tekaisemani ympyrä applikoituu. Leikkasin sille taustaneliön, merkkailin summittaisesti keskikohdan ja kiinnitin nuppineuloilla. Sitten ompelin ympyrän ympäri koneen pykäpisto-ommelta käyttäen. Joissain kohdissa näkee, ettei ympyröintini ole onnistunut aivan tasaisesti. Tai oikeastaan kangas ei asetu täydellisen tasaisena. Menetelmä on kuitenkin sen verran helppo ja nopea, etten ala tästä kärs

Uusin vetoketjupussukka sai kauniin talvisään ja ikkunaan huurtuneiden jääkukkien innoittamana nimen Jääkukkia.  Sain kuvatuksi sen päiväsaikaan talvisessa puutarhassamme, hihhei! Onneksi kirjomani kukka osui jotenkuten sopivalle kohdalle. En taaskaan muistanut, että pussukan alareunasta kuluu aikamoinen siivu pohjan muotoon. Toinen puoli Jääkukkia-tilkkupussukasta näyttää melko erilaiselta, mutta samoja värisävyjä sentään löytyy ja musta tilkku samoin. Löysin varastoista juuri vuorikankaaksi sopivaa vihertävää kangasta. Sitä olikin aika paljon jäljellä. Tilkunviilaaja-kangasmerkkejä sen sijaan ei ole jäljellä kuin muutama, enkä ole vieläkään muistanut tilata niitä lisää. Ettei vain ompeluuni tulisi taukoa kangasmerkkien puutteen takia! Lumiset pihamaisemat olivat niin hienot, että otin kuvia useammassa paikassa. Tähän kuvaan halusin saada mukaan lumen valkoiseksi kuorruttamia oksia. Kuvasin nämä sireenipensaiden juurella. Ei tarvitse olla kovin iso kuvauksell

Olen joissain blogeissa nähnyt aakkosaiheisia postauksia ja kirjoitin nyt oman versioni. Tässä näet tämän tilkkuilijan aakkoset. Nämä eivät ole ohjeita eikä näistä kannata ottaa esimerkkiä. Ehkä kuitenkin saat tekstistäni vinkin tai pari! Applikointia olen tehnyt moneen paikkaan, esimerkiksi  Syyringin hyväntekeväisyysprojektiin, joka on mittava. (Kuvassa kuitenkin ihan itse keksimäni malli.) Blokki on melkein jokaisen tilkkutyön perusrakennuspalikka ja aina välillä täytyy kokeilla joku uusi tilkkublokki. Viimeisin uusi kokeilu oli helpohkosti syntyvä Delectable Mountain –blokki.  (Blokkia ei kannata sekoittaa blogiin, jollaisessa julkaistua kirjoitusta luet juuri nyt.) Crazy-tilkkupinnat eivät oikein ole minun juttuni. Vaikka kokoaisin improvisoiden, tykkään mieluummin käyttää neliöitä ja suoria kaitaleita. Yleensä. Dollareissa ja euroissa mitaten kangasvarastoni on melko kamalan kallis. Sille ei kuitenkaan voi määritellä hintaa, koska siellä on paljon Tärkeitä ja Merkit

Sain jouluksi oikean superyllätyksen, nimittäin paketin Uudesta-Seelannista. Tutustuin jo viime vuonna Shush... I’m Quilting –blogin Liziin blogosfäärissä ja lähetin tänäkin vuonna hänelle pienen joululahjan. Sain kuitenkin häneltä paljon hienomman lahjan! I was super surprised on Christmas, by a package from New Zealand. I got to know Liz from the Shush... I’m Quilting blog in the blogosphere and like last year, I sent her a small Christmas present. This year, she sent me something way finer and better than she got from me! Hän lähetti minulle tekemänsä Sew Together Bag –vetoketjupussukan!! Se on aivan ihana! She sent me a Sew Together Bag that she’d made. It is fabulously lovely! Joulupäivänä meitä siunattiin aurinkoisella pakkassäällä ja tuulikaapin ikkunaan muodostui kauniita jääkukkia. Halusin kuvata pussukan tilanteessa, joka on varmasti aivan toisenlainen kuin Uudessa-Seelannissa juuri nyt. Siellähän on kesä! Vastavalossa pussukka ei ole parhaimmillaan, mutta kuva o

Mitä kettu sanoo –tilkkupussukka sai jo uuden kodin, mutta samaan aikaan aloittamani toinen pussukka on yhä keskeneräisenä lattialla ompelupöydällä. Tekaisin tilkkupinnat jäännöspalalaatikosta löytämästäni tilkkuyhdistelmistä, lähinnä Tuulen viemää –peitosta jääneistä kolmio-neliöitä ryyditettyinä tavanomaisemmilla tilkuilla. Tavoistani poiketen käynnistin ompelukoneeni vapaan konetikkauksen ja ajelin tilkkupintaan kuvioita. Musta tilkku näytti kovin mustalta, joten kokeilin kukkamaista tikkauskuviota. Ei ole varsinaisesti minun mieleeni, mutta ehkä joku tykkää. Enhän näitä itselleni tee! Pussukan toisessa pinnassa on suoraa ja kiemuraa tikkausta. Näyttääkö tämä siltä kuin en olisi oikein keksinyt mitään? Tällaisina he odottavat, että tarttuisin jälleen ompelutoimeen. Joulun aikaan tahtoo vain olla kaikenlaista muuta kuin ompelemista. Vaikken ole valmistanut eilistä joulupöytää varten kuin puuron, niin olen paketoinut lahjoja, siistinyt huoneita, etsinyt kuusenk

Nyt sai pussukka juuri oikean nimen. Onneksi oli Tytär neuvomassa! Tässä ensin uusimmasta Street-malliston vetoketjupussukasta kuva: Tällä puolen pussukkaa on herttaisen oloisia kettuja ja mielenkiintoisesti myös nuottikuviota. Itse olin tylsä ja ennalta-arvattava ja keksin väliaikaisen nimen ”Ketunhäntä kainalossa”. Nimessä olisi ollut vähän petosmainen vire, joten en ollut siihen ihan tyytyväinen. Mutta Tytär sanoi heti, että tietenkin pussukan nimen täytyy olla ”Mitä kettu sanoo?" Totta kai täytyy! Ja se sen nimi nyt onkin. Ehkä ”What does the fox say” –biisi ei ole tuttu kaikille lukijoille. Se oli uskomattoman suosittu noin viidentoista minuutin ajan ehkä reilu vuosi sitten. Vitsikäs ja pöhkö biisi. Pussukan toinen puoli ei viittaa biiseihin tai muuhunkaan. Siinä on sööttiä kettukangasta ja minulle aika epätyypillisiä väriyhdistelmiä kaverina. Vuorikankaana on tilkkupintoihin vienosti sopivahko kangas. Tilkunviilaaja-merkki siellä pilkistää. Tikkaukset

Tilkunviilaaja osallistuu Töölön Tilkkupajan joulumyyjäisiin huomenna, lauantaina ja sunnuntaina! Myyn osoitteessa Vänrikki Stoolin katu 10 vetoketjulaukkuja, pussukoita, lasinalusia ja matkalaukun nimilappuja. Katso lisää tärkeitä tietoja postauksen lopusta. Olen hiki hatussa ommellut ja tikannut vielä kahta uutta Street-malliston pussukkaa, mutta kesken ovat! Toisessa pussukassa on söpöä kettkuvioista kangasta ja lisänä syksyisiä ja toisaalta vaaleita tilkkuja. Tikkasin tähän spiraalimaiset soikiot. Ajatus tuli mieleen katsoessani yhden tilkkupintaan käyttämäni kankaan soikeita kuvioita. Kuvien ottamisen jälkeen sain tikatuksi toisenkin puolen pussukasta. Kantohihnankin ompelin kuntoon, mutta sen pidemmälle en valitettavasti vielä päässyt. Ehkä tämä uusin on silti myynnissä huomenna illemmalla, kun pääsen päivätöitteni jälkeen Pajalle. Toinen tekeillä oleva pussukka on vielä enemmän kesken, sillä en ole edes aloittanut sen tikkaamista. Huomasin myös vasta tovi sitten,

Olen aivan innoissani kahdesta asiasta. Tulevista myyjäisistä (kerron tästä lisää postauksen lopussa) ja myös uusimmasta vetoketjupussukastani, sillä toteutin siihen vahingossa oivalliset mittasuhteet. Uusin, Tyyneys-vetoketjupussukka on matalampi kuin viimeaikaiset kappaleeni ja se näyttääkin pussukan ja pikkulaukun välimuodolta: Kuvassa vetoketjupussukka näyttää vinolta. Oikeasti se on suora. Katsotaanpa uudestaan: Jep, näyttää suoremmalta. Tilkkupinnan kuvioinnista voi olla monta mieltä, mutta lähtökohtana olivat ompelupöydältä löytyneet jäännöspalat. Niissä oli paloja traktorinjälkikuvioisesta tilkkupinnasta, joka on edelleen tikattuna, mutta ei kantattuna. Kummallakin puolella on lisäksi katseenvangitsijana kaitale, jonka sain She Can Quilt –bloginpitäjältä arvontavoittoni eli upean ratkkojan yhteydessä. Vuori on pilkullista, melko harmonisen väristä kangasta. Koska pussukka on näinkin pieni, en toteuttanut sinne sisätaskua. Olin myös liian malttamaton saamaa