Tilkunviilaaja

Katsopa tätä! Ompelin valmiiksi jo neljännen tilkkupinnan tänä vuonna! Projektillani oli työnimi Mummola Vol.2, sillä toteutin samanlaisista blokeista Mummola-tilkkupeiton vuonna 2015. (Ajatella! Kymmenen vuotta sitten!) Mummolaan valitsin kyllä kankaat tiukemmin perustein kuin nyt, ja blokit olivat kaikki joko sinisiä, punaisia tai violetteja. Tähän sen sijaan ompelin ensin vaikka minkä värisiä blokkeja. Hetken päästä aloin epäillä, saisinko järjestettyä niin sekalaisen valikoiman yhtään järkeväksi pinnaksi. Kävinkin hankkimassa lisää vaaleanpunertavia kuoseja Tilkkunen-myymälästä. Siksi punasävyisiä blokkeja on tässä eniten. Aloitin projektin jo viime vuoden puolella. Jostain syystä siirryin työstämään muita projekteja, kun minulla oli 80 blokkia koossa. En edes muista, miksi panin ne syrjään. No, joka tapauksessa otin tämän projektin esiin heti Busy-tilkkupinnan valmistuttua ja ompelin, kunnes blokkeja oli tarpeeksi 11 x 14 blokin kokoiseen pintaan. Sommittelin sitä jälleen des...

Olen ainakin kerran kysellyt itseltäni, tuliko tilkkupinnastani sittenkin liian kirjava. Olin aloittanut projektin lupaavasti mutta siirtynyt väärän värisiin kankaisiin, ja pinta meni pilalle. Pelastin sen myöhemmin Spektroliitti-peitoksi, mutta paljon myöhemmin. Tänään olen vuosikymmenen verran viisaampi kuin tuohon aikaan, ja uusimmasta tilkkupinnastani tuli juuri sopivan kirjava! Minun ei tarvitse tarttua ratkojaan, vaan voin taitella tämän kaappiin odottamaan Töölön Tilkkupajan paluuta. Tykkään megakirjavasta tilkkupinnastani siksi, että onnistuin kontrastissa. Blokit muodostavat tummia ja vaaleita neliökuvioita, ja ne erottuvat oikein hyvin, vaikka olen käyttänyt jos sun mitä värejä vierekkäin. Toinen syy tilkkupinnan mieluisuuteen on se, että valitsin siihen mieluisia kankaita. Vinkki: Jos haluat lukea lisää näistä onnistumisen edellytyksistä eli mieluisista kankaista ja kontrastista, olen käsitellyt oppeja joulukalentereissani, vuoden 2021 jaksossa 12 – kontrasti on tärkeämp...